Villi ratkaisu hoitajapulaan: asevelvollisia hoitotyöhön

Lähihoitajia on liian vähän. Avoinna on tuhansia lähihoitajan paikkoja ympäri maan, eikä edes kokonaisen ikäluokan kouluttaminen lähihoitajiksi paikkaisi vajetta kokonaan.

Eniten hoitajia puuttuu vanhuspalveluista.

Yle järjesti eilen maanantaina asiantuntijachatin (siirryt toiseen palveluun), jossa pohdittiin ratkaisuja lähihoitajapulaan. Poimimme chatista neljä ratkaisuehdotusta.

Ratkaisu 1: Hoitajille mahdollisuus keskittyä hoitamiseen

Osa asevelvollisista voisi suorittaa palveluksensa hoiva-alalla.

Chatista nousi esille, että moni lähihoitaja kokee työaikaansa kuluvan paljon muuhun kuin hoitotyöhön. Erilaisiin kirjauksiin ja tietoteknisiin tehtäviin kuluu aikaa, jonka voisi viettää potilaiden kanssa. Toisaalta aikaa vievät myös askareet, jotka eivät vaadi hoitoalan erityisosaamista.

Useampi kysyi, voisiko hoiva-avustajien määrän lisääminen kohentaa tilannetta. Hoiva-avustaja työskentelee avustavissa tehtävissä esimerkiksi hoivakodeissa. Hoiva-avustajan työtehtävät liittyvät perustarpeista huolehtimiseen. He eivät voi osallistua lääkehoitoon eivätkä olla yksin työvuorossa.

Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta uskoo, että hoiva-avustajien määrän lisääminen voi helpottaa akuuttia osaajapulaa jossain määrin.

– Se, että löytyykö riittävästi hoiva-avustajiakaan, on sitten toinen kysymys.

Viime aikoina on keskusteltu asevelvollisuuden laajentamisesta koskemaan kaikkia sukupuolia. Eräs keskustelija kysyi, voisiko tässä tapauksessa aseetonta kansalaispalvelusta suorittavia henkilöitä hyödyntää avustavissa hoivatehtävissä.

Nykyinen siviilipalveluskin on mahdollista suorittaa hoiva-alalla. Esperi Caren toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi ehdotti viime vuonna, että hoiva-avustajan koulutus voisi kuulua siviilipalvelukseen.

Ratkaisu 2: Mahdollisuus edetä uralla

Etenemismahdollisuuksiin mallia poliiseilta.

Chatissa ehdotettiin lähihoitajan uralla etenemisen mahdollisuuksien parantamista.

– Palkka voisi olla osaamisen, motivaation ja sen mukaan kuinka usein käyt päivittämässä tietoja kursseilla. Vähän sama kuin poliiseilla ja pelastajilla, ehdotus kuului.

Professori Kröger pitää näkökulmaa tärkeänä.

– Hoivatyössä vaaditaan monipuolisia taitoja ja tietoja ja niiden kehittyminen työuran aikana olisi todellakin hyvä huomioida niin työtehtävissä kuin palkkauksessakin.

Professori Teppo Kröger on erikoistunut hoivapolitiikan tutkimukseen. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Ratkaisu 3: Paremmat työolot

Parempaa palkkaa, johtamista ja inhimillisempiä työoloja lähihoitajille.

Chatin yleisimmät ratkaisuehdotukset lähihoitajapulaan liittyivät työoloihin, johtamiseen ja palkkoihin.

– Nykyiset ongelmat rekrytoinnissa kyllä viittaavat siihen, ettei palkkaus ole nykyisin riittävän vetovoimaisella tasolla, kertoo Kröger.

Krögerin mukaan moni alalla työskentelevä kuormittuu, koska ei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi.

– Juuri tämä eettinen ristiriita, ettei henkilökunta voi hoitaa asiakkaitaan niin hyvin kuin he haluaisivat ja tietäisivät olevan välttämätöntä on tutkimustemmekin mukaan keskeinen syy, miksi monet hoitavat hakeutuvat pois hoitotyöstä. Sen ratkaiseminen olisi siksi välttämätöntä.

Ratkaisu 4: Lisää työntekijöitä alalle

Lisää koulutuspaikkoja, ulkomaalaisia hoitajia ja eläkeläisiä tuuraajiksi.

Ilmeinen ratkaisu lähihoitajapulaan on saada alalle lisää työntekijöitä. Chatissa ehdotettiin koulutuspaikkojen lisäämistä, hoitajien rekrytoimista ulkomailta ja eläkkeelle jääneiden hoitajien hyödyntämistä tuuraajina.

Näitä asioita työstetään jo.

Seuren HR-palveluasiantuntija Jenna Laukkasen mukaan eläkkeellä olevat hoitajat ovat jo nyt tärkeitä vuokrahoitajia, henkilöstövuokrausyritys Barona tuo hoitajia esimerkiksi Filippiineiltä ja lähihoitajien koulutusta lisätään Suomessa.

Voit keskustella aiheesta 8.2. kello 23:een asti.

Yhä useampi lähihoitaja tekee töitä henkilöstövuokrausyrityksen kautta. A-studio käsitteli aihetta maanantai-iltana.

Source Link yle.fi