Viron pääministeri Kallas FT:lle: Naton nykyisellä puolustussuunnitelmalla Viro pyyhkäistäisiin sodassa kartalta pois
Viron pääministeri Kaja Kallas on kritisoinut voimakkaasti puolustusliitto Naton nykyistä suunnitelmaa Baltian maiden puolustamiseksi Venäjän hyökkäyksen varalta.
Kallas sanoo Financial Timesin (FT) mukaan, että tämänhetkisillä suunnitelmilla esimerkiksi Viro tulisi sotatilanteessa pyyhkäistyksi pois maailmankartalta Tallinnan vanhaakaupunkia myöten.
Kallas kertoi keskiviikkona, että Naton suunnitelmissa Venäjä saisi ottaa Baltian maat haltuunsa, minkä jälkeen Nato vapauttaisi maat puolen vuoden kuluessa.
Hän vertasi tilannetta siihen, mitä viime kuukausina on nähty Ukrainassa, jossa Venäjän hyökkäys on alle neljässä kuukaudessa aiheuttanut valtaisaa tuhoa.
– Jos vertaa Ukrainan ja Baltian maiden kokoa, se merkitsisi maiden ja kulttuurimme täydellistä tuhoutumista, Kallas sanoi.
– Ne jotka ovat käyneet Tallinnassa ja tietävät vanhankaupunkimme sekä sen satojen vuosien historian ja kulttuurin, joka meillä täällä on – kaikki se pyyhkäistäisiin maailmankartalta, mukaan lukien meidän kansamme ja kansakuntamme.
Viron, Latvian ja Liettuan tavoitteena on muuttaa Naton suunnitelmaa. Asiasta on tarkoitus keskustella ensi viikolla Naton huippukokouksessa Madridissa, jossa liittouman itäisen sivustan puolustus on yksi keskeisistä teemoista.
Nykyisessä strategiassa kussakin Baltian maassa on noin tuhat ulkomaista Nato-sotilasta, joiden on tarkoitus toimia tietynlaisena ansalankana vihollisen joukoille. Maat vallattaisiin myöhemmin takaisin suuremmilla joukoilla.
Etenkin Ukrainan sodan kauheuksien myötä Baltian maat kuitenkin haluaisivat, että Nato puolustaisi koko niiden aluetta sodan alusta lähtien.
Kallas huomautti, että esimerkiksi Venäjän väitetyt sotarikokset Ukrainan Butšassa tapahtuivat heti sodan alkuvaiheessa. Baltiassakin siis ehtisi tapahtua karmeuksia, jos Venäjä saisi otettua alueita haltuunsa.
– Nyt kaikki näkevät, ettei tämä ansalankamalli oikein toimi.
Kallas kertoi myös puhuneensa Viroon sijoitettujen Nato-joukkojen kanssa, joista suurin osa on brittejä. Pääministerin mukaan Naton nykyiset suunnitelmat tietäisivät sitä, että Venäjän hyökätessä tuhannen sotilaan etujoukko tuhoutuisi melko täydellisesti.
– He eivät ole ihastuneita siihen ajatukseen… että heidän oletetaan kuolevan, Kallas sanoi.
Kysyttäessä Kallaksen kommenteista Naton virkamies totesi FT:n mukaan, että Natolla on suunnitelmat kaikkien liittolaisten puolustamiseksi ja uhkien torjumiseksi.
– Mutta emme ikinä kerro operatiivisia yksityiskohtia. Pääsihteeri [Jens Stoltenberg] on tehnyt selväksi, että pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen on yksi ensi viikon huippukokouksen keskeisistä päätöksistä. Teemme nykyistä enemmän varmistaaksemme, että voimme puolustaa jokaista tuumaa liittolaisten alueesta, kaikkina aikoina ja kaikkia uhkia vastaan, virkamies kertoi.
Kallas ehdottaa, että jokaiseen Baltian maahan sijoitettaisiin 20 000–25 000 Nato-sotilasta. Näistä valtaosa ei kuitenkaan olisi ulkomaisia joukkoja, vaan virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten sotilaiden rinnalla olisi kussakin maassa noin 3 000–5 000 ulkomaista sotilasta.
Baltian maat haluavat myös vahvistusta nykyiseen Baltian ilmavalvontaan, jotta Naton lentokoneet voivat tarvittaessa ampua alas vihollisen hävittäjät.
Kallas kommentoi kansainväliselle medialle myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksia.
Hän sanoi Viron olevan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suurin tukija, mutta yhtyi muidenkin esittämään arvioon, että Turkin aiheuttama jumi maiden jäsenyyspolulle tuskin ratkeaa ennen Madridin huippukokousta.