Banner Before Header

Voisiko Turkin savustaa ulos Natosta?

Turkille potkut Natosta? Ulkopolitiikan tutkija ja Yhdysvaltain diplomaattina toiminut Elizabeth Shackelford esittää ajatuksen kolumnissaan Chicago Tribune -lehdessä. Entisen diplomaatin mukaan Turkin demokratianvastainen luonne heikentää Naton mainetta ja heikentää sotilasliiton turvallisuutta.

Shackelford tuskin on yksin ajatustensa kanssa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

– Nämä eivät ole yksittäisiä ulostuloja, joissa kritisoidaan Turkkia, vaan kritiikki on laajempaa ja järjestelmällisempää kuin aiemmin. Tällaisia ulostuloja tullaan näkemään enemmänkin, Alaranta arvioi.

Lue lisää: Amerikkalainen ex-diplomaatti ehdottaa Turkin savustamista ulos Natosta

Shackelfordin mukaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin asettuminen poikkiteloin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tielle, herättää kysymyksen siitä, kenen puolella Erdogan oikeasti on. Ex-diplomaatin mukaan Suomella ja Ruotsilla on Turkin tavoin kyvykkäät ja ammattimaiset armeijat sekä strateginen sijainti. Ne jakavat myös liiton yhteiset arvot, kuten demokratian ja oikeusvaltion periaatteet.

Alaranta muistuttaa, että Turkin sisäpolitiikka tai demokratian tila ei ole koskaan ollut este Nato-yhteistyölle. Sen sijaan Turkin kanssa länsimaita hiertää eniten erilainen näkemys maailmapolitiikan tilanteesta: Yhdysvalloille ja eurooppalaisille Nato-maille Kiinan nousu ja BRICS-maiden itsenäinen ulkopolitiikka on huolestuttavaa kehitystä, kun taas Turkille se on mahdollisuus kasvattaa omaa pelivaraansa ja liikkumatilaansa.

– Turkin yhteistyö Venäjän kanssa liittyy myös siihen. Turkki katsoo, että vaikka se on Natossa, sillä on oikeus toimia ulkopoliittisesti täysin itsenäisesti. Tämä ristiriita häiritsee varsinkin Yhdysvaltain päässä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Tutkijan mukaan Turkin aseman Natossa ratkaisee käytännössä Yhdysvaltain kanta. Suomi ja Ruotsi toivovat, että Yhdysvallat puuttuisi peliin, jotta umpisolmu aukeaisi. Turkki on kuitenkin Yhdysvaltain tärkein liittolainen Lähi-idässä ja on siksi maantieteellisesti tärkeässä asemassa. Turkin armeija on Naton toiseksi suurin, mikä sekin lisää maan vaikutusvaltaa liittoumassa.

– Toinen argumentti on se, että Turkkia pitää pitää lähellä, jottei se innostu liikaa yhteistyöstä Venäjän kanssa, Alaranta huomauttaa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija on pannut merkille, että osa Turkin ulkopolitiikan asiantuntijoista on kirjoittanut esimerkiksi ”Naton aggressiivisesta laajentumispolitiikasta”. Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, Erdogan ilmoitti heti, että se ei tule rikkomaan välejään Venäjään tai Ukrainaan. Turkki myy Bayraktar-lennokkeja Ukrainaan, mutta kieltäytyy samaan aikaan osallistumasta Venäjän-vastaisiin pakotteisiin.

– Se puhuu siihen suuntaan, ettei siellä olla kauhean tyytyväisiä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin, koska ne kiristävät länsimaiden ja Venäjän suhdetta. Vaikka he sanovat, että ovat sitoutuneita Naton avointen ovien politiikkaan, välillä kirjoitukset siellä päässä ovat sellaisia, että herää kysymys, ovatkohan he kovin sitoutuneita siihen ainakaan tällä hetkellä.

Yhdysvallat saattaa puuttua kiistaan Turkin kanssa, jos tilanne pitkittyy, tutkija uskoo. Se vaatisi kuitenkin Yhdysvaltain Syyrian-politiikan täydellistä uudelleenmuotoilua.

– Tästä tulee jossain vaiheessa uskottavuusongelma, jos tämä kauhean kauan jatkuu. Se varmaan riippuu siitä, kuinka pitkään tämä tulee viemään. Yhdysvallat voisi periaatteessa tarjota Turkille niin isoja asioita, että se tuskin enää jaksaisi keskittyä Suomen ja Ruotsin kiusaamiseen.

Turkin armeijan panssarivaunuja sotilasharjoituksessa lähellä Turkin ja Irakin välistä rajaa Silopissa.

Turkki on kertonut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, koska se katsoo maiden suojelevan Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon ja muihin aseistautuneisiin ryhmiin kytkeytyviä henkilöitä. Turkki pitää niitä terroristisina.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vastustaminen tarjoaa Turkille mahdollisuuden painostaa myös Yhdysvaltoja, Alaranta sanoo.

– Turkin kengässä puristaa laajassa kuvassa eniten se, että Yhdysvallat aseistaa ja tukee poliittisesti Syyrian PKK-haaraa PYD-puoluetta ja YPG-militiaa, joka toimii Yhdysvaltain alueellisena partnerina. Sitä häiritsevät myös Turkkia vastaan asetetut aseidenvientikiellot.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi STT:n haastattelussa aiemmin, että Erdogan otti asevientikiellon puheeksi kahdenvälisessä keskustelussa jo huhtikuun alussa. Tuolloin Erdogan lausui odotuksensa asevientirajoitusten poistamisesta, muttei esittänyt tätä ehtona Suomen Nato-jäsenyydelle. Alarannan mukaan Suomen, mutta etenkin Ruotsin olisi pitänyt tajuta, että tästä voi tulla kynnyskysymys Nato-jäsenyydelle.

– Ruotsin suhteen ihmettelen vielä enemmän sitä, eivätkö he todella ole ottaneet sitä huomioon, koska Ruotsin ulkoministeriö ja Turkin viranomaiset ovat ottaneet ihan julkisesti yhteen viime vuosina tästä, Alaranta ihmettelee.

Tutkija ymmärtää, että Suomessa Turkin vastustukseen ei osattu varautua, koska Turkin viesti Suomea kohtaan oli alkuun toisenlainen. Suomen ja Ruotsin nopea kääntyminen Nato-jäsenyyden hakemisen kannalle on saattanut yllättää myös Turkin.

– Turkissa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä tehtiin aika nopeasti lypsyväline.

Mitään muodollista mekanismia yhden jäsenmaan savustamiseksi ulos Natosta ei ole, Alaranta huomauttaa. Shackelford selittää kolumnissaan, miten Turkki voitaisiin erottaa liittoumasta: muiden jäsenmaiden tulisi yksimielisesti sopia Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisen suojan poistamisesta Turkilta. Se lopettaisi Turkin osallistumisen Naton toimintaan.

– Silloin se (mekanismi) pitäisi epämuodollisesti kehittää niin kuin tämä diplomaatti tekee, Alaranta näkee.

Source Link is.fi