Banner Before Header

VTV roimii hallituksen työllisyys­politiikkaa: ”Tavoitteista ollaan kaukana”

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen työllisyystoimet ovat jääneet selvästi tavoitteesta, katsoo Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) perjantaina julkaisemassaan finanssipolitiikan valvonnan arviossa.

Hallituksen tavoitteena oli päättää 80 000 lisätyöllisestä ja vahvistaa julkista taloutta 1–2 miljardilla eurolla.

– Työllisiä on reilusti yli 30 000 eli alle puolet tavoitteesta ja fiskaalinen tavoite jää 30–500 miljoonaan euroon, kun tavoite oli 1–2 miljardia, eli tavoitteista ollaan kaukana, VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler sanoo IS:lle.

VTV moittii, että hallituksen työllisyystoimien käsittely on epäjohdonmukaista. Niissä menevät sekaisin oikeat vaikutusarviot ja skenaariotyyppiset laskelmat.

Striflerin mukaan tämä näkyy erityisesti hallituksen viime kevään kehysriihessä tekemissä päätöksissä.

Hän ottaa esimerkiksi työperäisen maahanmuuton, jonka työllisyyspotentiaaliksi työ- ja elinkeinoministeriö arvioi 10 000 työllistä.

– Varsinainen vaikutusarvio on 1 500 työllistä.

Toisena esimerkkinä Strifler mainitsee jatkuvan oppimisen uudistuksen, jonka työllisyyspotentiaaliksi opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi 10 000 työllistä, mutta varsinainen vaikutusarvio on 1 000 työllistä.

VTV kritisoi myös työllisyyteen kielteisesti vaikuttavien toimenpiteiden poisjättämistä työllisyyslaskelmista.

Strifler nostaa esille työttömyysturvan aktiivimallin leikkurin poiston, jonka työllisyyttä vähentäväksi vaikutukseksi lasketaan nykyisin 2 050–12 000 työllistä.

Perusturvan korotusten työllisyyttä vähentävä vaikutus on puolestaan 5 000 työllistä.

Striflerin mukaan harmaalla alueella liikutaan myös ansiosidonnaisen lisäpäiväoikeuden alaikärajan noston osalta. Nostosta vuodella päätettiin jo Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana, mutta nykyinen hallitus laskee sen työllisyystoimiinsa, koska se toteutui tammikuussa 2020. Toimen vaikutukseksi on arvioitu 6 500–7 000 työllistä.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena oli 80 000 lisätyöllistä ja julkisen talouden vahvistuminen 1–2 miljardilla eurolla. Eturivissa Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Takarivissä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) ja työministeri Tuula Haatainen (sd).

Striflerin mielestä on kuitenkin hyvä ja kannustettavaa, että hallitus on pyrkinyt pitämään kiinni työllisyystavoitteistaan, vaikka suhdannetilanne ei ole ollut normaali.

– Hallitus olisi hyvin voinut sanoa koronakriisin iskiessä, että tavoitteet eivät ole voimassa.

Vaikka hallitus on jäänyt kauas päätösperäisistä työllisyystavoitteistaan, työllisyys on kehittynyt hyvin ja hallituksen 75 prosentin työllisyysastetta koskeva tavoite lähes saavutettiin alkuvuonna.

– Lyhyen aikavälin muutokset voivat heijastaa vanhempia päätöksiä ja talouden vetoa sekä yleistä suhdannetilannetta. Ne voivat heijastaa myös hallituksen finanssipolitiikkaa, miten on ylläpidetty taloutta vaikkapa koronapandemian aikana, VTV:n finanssipolitiikan valvonnan tiimipäällikkö Mika Sainio sanoo.

VTV:n mukaan on todennäköistä, että julkisen velan BKT-suhteen kasvun taittaminen ei onnistu pelkästään hitaasti vaikuttavin rakenteellisin toimin.

Jotta velkasuhde varmasti vakautuu, hallituksen pitäisi tehdä suoria menoleikkauksia tai veronkorotuksia.

– Tällä hetkellä mittaluokka on suunnilleen kolme miljardia, minkä verran julkisen talouden pitäisi vahvistua tavoitteisiin pääsemiseksi, Sainio sanoo.

VTV:n mukaan hallituksen pitäisi päivittää mahdollisimman pian kestävyystiekarttansa, jossa on tavoite velkasuhteen kasvun taittamisesta.

Vaalikauden aikana tehdyt poikkeukset ovat lisänneet kehysmenoja yhteensä noin 17 miljardia euroa. Valtaosa menoista liittyy koronaan. Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan seuranneiden turvallisuuspoliittisten menojen osuus on noin neljä miljardia.

Sen lisäksi hallitus on päättänyt 1,6 miljardin euron lisämenoista, joita ei ole perusteltu korona- eikä turvallisuuspoliittisella tilanteella.

Sainio kertoo, että näitä menoja ovat viime kevään kehysriihessä päätetyt toimet, kuten sote-uudistuksen ICT-kustannukset, energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki ja EU:lle maksettavien maksujen kasvaminen sekä tänä keväänä päätetty Veikkauksen edunsaajien rahoituksen ylikompensointi.

Hallitus siirsi Veikkauksen edunsaajien menot kehykseen, mutta kehystä nostettiin enemmän kuin Veikkaus tulouttaa budjettiin. Kehystä nostettiin 990 miljoonalla, vaikka Veikkauksen tuloutus olisi ollut 762 miljoonalla euroa. VTV:n mukaan tämä ylitys oli vastoin kehyssääntöä.

Lisäksi hallitus oli vienyt osan Veikkauksen edunsaajien menoista kehykseen jo aiemmin, mikä toi VTV:n mukaan ylimääräistä väljyyttä kehykseen vuodelle 2023.

VTV katsoo myös, että hallituksen kehyspoikkeus, jolla rahoitetaan puolustukseen ja varautumiseen liittyviä menoja, on laaja.

– Voi olla vaikea erottaa poikkeusmenoja normaalimenosta. Esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvät menot ovat sellaisia, joissa rajanveto voi olla hankalaa, Sainio toteaa.

Source Link is.fi