Banner Before Header

Vuosikymmeniä Ukrainassa asunut suomalaisyrittäjä Eero ei aio lähteä maasta – ”Ihmiset pitävät Putinia hulluna ja häntä pelätään”

Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteessa suomalaisia kehotetaan poistumaan Ukrainasta välittömästi.

Paljon on ehtinyt virrata vettä Dnepr-joessa sen jälkeen, kun Eero Talvitie 30 vuotta sitten asettui Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. Sillalta aukeava näkymä auringossa kimaltelevasta joesta ja taustalla kohoavasta suurkaupungista on pettävä. Mahdollisen suurhyökkäyksen tummat pilvet kasaantuvat nyt vauhdilla Ukrainan ylle.

– En tiedä mihin täältä lähtisi. Olen ollut täällä pitkään ja koen itseni siinä mielessä täkäläiseksi, että en aio lähteä pakoon tässä vaiheessa, kommentoi Talvitie ulkoministeriön tuoretta matkustustiedotetta, jossa suomalaisia kehotetaan poistumaan maasta välittömästi.

– En vieläkään usko, että syntyisi sellaista mistä lehdissä kirjoitetaan. Venäjän suurhyökkäys vaatisi käsittämättömän määrän ihmisuhreja. Luin jostain, että jos Kiovaan hyökättäisiin, täällä kuolisi 50 000 siviiliä sekä 20 000 ukrainalaista ja 10 000 venäläistä sotilasta. En voi uskoa, että Putin olisi niin hullu. Onhan hän itsekin sanonut, että jos sota tulee, ei siinä voita kukaan.

Presidentti Vladimir Putinin Venäjä on käynyt masinoimansa separatistikapinan kautta sotaa Ukrainaa vastaan maan itäosissa jo vuodesta 2014 lähtien. Taisteluissa on YK:n mukaan menehtynyt jopa 14 000 ihmistä. Venäjän aseellisesti uhittelusta huolimatta tunnelmat Kiovassa ovat vielä jopa yllättävän rauhalliset.

Autoja näkyy kaduilla vähemmän, joten ehkä täältä on jo väkeä lähtenyt, kuten paikallisissa tiedotusvälineissäkin on mainittu.

– Autoja näkyy kaduilla vähemmän, joten ehkä täältä on jo väkeä lähtenyt, kuten paikallisissa tiedotusvälineissäkin on mainittu. Tosin tähän ovat varmasti vaikuttaneet myös koulujen talvilomat ja valtoimenaan rehottava koronaepidemia. Me elämme täällä ihan normaalia elämää kuten tähänkin asti.

Kiristynyt tilanne on luonnollisesti iso puheenaihe, mutta ihmiset suhtautuvat siihen tyynesti.

– Alitajunnassa ihmisillä on varmasti jonkinlainen pelkotila, mutta se ei juuri näy ulospäin. On kuitenkin eletty sotatilassa jo 8 vuotta. Kun sota alkoi, oli näkyvää isänmaallisuutta, Ukrainan lippuja oli joka puolella ja sillat maalattu lipun väreihin. Se oli koskettavaa ja sitä kesti aikansa. Nyt sellaista näkyy vähemmän. Ihmiset ovat turtuneet sotaan, Talvitie toteaa.

Ravintola-alan ammattilaisena Suomessa työskennellyt Talvitie saapui Ukrainaan 1990-luvun alussa suomalaisen ystävänsä kutsusta. Pian hän tapasi nykyisen ukrainalaisen vaimonsa ja asettui maahan pysyvästi.

Ravintoloita hän laskee perustaneensa eri puolilla 40 miljoonan asukkaan valtiota 30 kappaletta. Nykyisin leivän antaa jokiristeilyjä Dneprillä tarjoava oma perheyritys. Talvitie kipparoi Kiovan suurinta yksimastoista purjevenettä ja ”Kapitan Eero” on alan piireissä jo käsite.

– Purjehtimaan opin käytännössä täällä. Minulla oli aloittaessani kokemusta vain yhdestä purjehduksesta Espoosta Hangon regattaan ja takaisin, hän hymähtää.

Kilpailu on kovaa, mutta kysyntää on riittänyt ennätyksellisesti etenkin kahden viime vuoden aikana. Koronan takia ukrainalaisten ulkomaanmatkailu on vaihtunut lähimatkailuun. Valtaosa asiakkaista on paikallisia, mutta kipparin kielitaidon ansiosta myös ulkomaalaisia riittää.

Sodanuhka ei vielä näy Kiovassa. Kaupungin keskusaukiolla Maidanilla mukaan voi liittyä kaikenkarvaisia seuralaisia. Kuvassa Eero Talvitie. Kuva: Kari Ahlberg

Asiakkaiden ruokailuista Talvitie vastaa itse. Toisin kuin aiemmin paikallisia joen antimia ei ruokalistalta kuitenkaan enää löydy.

– Ennen kalastajat kauppasivat mukaan jo rannassa kuhaa ja monnia. Nyt heitä ei enää näy. Tarjoamme lohikeittoa ja loimulohta ja tällaisia ”suomalaisia erikoisuuksia”, vaikka kaikki täällä tietysti haluaisivat aina saslikkia, hän hymyilee.

Ukrainaa halkova ja Mustaanmereen laskeva Dnepr on Euroopan neljänneksi pisin joki. Neuvostoaikana rakennettujen patojen ja tekoaltaiden takia sillä on Ukrainan puolella leveyttä parhaimmillaan jopa parikymmentä kilometriä. Mutta millaista on purjehtiminen Dneprillä?

– Toisin kuin merellä tuuli pyörii jatkuvasti ja nopeat myräkät ovat tyypillisiä. Saa olla koko ajan tarkkana. Kierroksemme rajoittuvat Kiovan lähistölle, mutta olisi kiva purjehtia joskus täältä Mustallemerelle asti. Kiva duuni tämä on, Talvitie vakuuttaa.

Lue lisää: Suomalainen Malin kertoo, miten sodan uhka näyttäytyy Ukrainassa – varasuunnitelma Suomeen paluusta on tehty

30 vuoden jälkeen Talvitie tuntee Kiovan läpikotaisin. Dneprin ylittävän sillan lähistöllä kohoava neuvostoaikainen Ukrainan ja Venäjän kansojen ystävyyttä esittävä ”Kansojen ystävyyden kaari” saa hänet mietteliääksi.

Putin kutsuu ukrainalaisia venäläisten veljeskansaksi. Talvitien mukaan ukrainalaiset suhtautuvat venäläisiin yhä luontevasti, mutta Putinia ukrainalaiset eivät enää kutsuisi saman katon alle.

– Kun isoveli vie pikkuveljeltä lelut, niin ei sen jälkeen enää veljeksiä olla. Se on ihan yleinen mielipide. En voi hyväksyä Krimin anastamista enkä Itä-Ukrainan sotaa. Ihmiset pitävät Putinia hulluna ja häntä pelätään, Talvitie väittää.

Ukrainan ja Venäjän kansojen ystävyyden kunniaksi neuvostoaikana rakennettu Kansojen ystävyyden kaari Kiovassa. Kuva: Kari Ahlberg

Maiden yhteiselo on historian aikana ollut kaikkea muuta kuin auvoista. Ukraina itsenäistyi Suomen tavoin vuonna 1917 joutuakseen osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1922. Neuvostokauteen sisältyi mm. Josif Stalinin politiikallaan aiheuttama nälänhätä Holodomor, joka surmasi miljoonia ukrainalaisia.

Vuonna 1991 tapahtuneen uudelleenitsenäistymisensä jälkeen Ukraina on yrittänyt karistaa kommunismin perintöä vaihtelevalla menestyksellä. Plussapuolella ovat poliittisen demokratian vähittäinen juurtuminen ja vireä kansalaisyhteiskunta.

– Yhteiskunnallinen kehitys sujui pitkään tyyliin ”askel eteenpäin ja kaksi taakse.” Ehkä ihmiset ovat alkaneet ajatella hiukan enemmän eurooppalaisittain, sanoo Talvitie.

Kipupisteitä ovat politiikkaan sekaantuvat suurliikemiehet eli oligarkit sekä korruptio.

Yhteiskunnan varoja on ulkomailla käsittämättömiä määriä. Kuinka vauras tämä maa olisikaan, jos ne rahat saataisiin yhteiskunnan haltuun.

– Yhteiskunnan varoja on ulkomailla käsittämättömiä määriä. Kuinka vauras tämä maa olisikaan, jos ne rahat saataisiin yhteiskunnan haltuun, hän kysyy.

Ukrainan uusi itsenäisyyden ajan sukupolvi ei kaipaa Neuvostoliittoa eikä Venäjää vaan katsoo länteen.

– Vanha sukupolvi muistelee edelleen, kuinka hyvin asiat olivat silloin. Nuoret eivät tiedä mistä vanhukset höpisevät. He ovat Eurooppaan ja etenkin Amerikkaan kallellaan. Moni lähtee sinne suurin odotuksin kuin paratiisiin, mutta monet tulevat myös pettyneinä takaisin, Talvitie muistuttaa.

Lue lisää: Lapsia Ukrainassa auttava suomalainen Mirjam kertoo, miten sodan uhka näkyy maassa – keskusteluissa nousee esiin poikkeuksellinen seikka

Venäjän suunnitelmia Ukrainaa kohtaan voidaan vain arvailla. Putin on halunnut Minskin kakkossopimuksen täytäntöönpanoa. Ukraina allekirjoitti sopimuksen helmikuussa 2015 kun sota oli kiivaimmillaan Itä-Ukrainassa.

Sopimuksessa Ukrainan pitäisi muuttaa perustuslakiaan ja järjestää kapina-alueilla vaalit. Se tekisi Ukrainasta liittovaltion ja voisi mahdollistaa separatistien ”kansantasavalloille” ja Venäjälle puuttumisen Ukrainan sisäisiin asioihin. Ukraina pitää sopimusta Putinin ansana. Vaatimuksiin suostuminen saattaisi aiheuttaa Ukrainassa sisäpoliittisen kaaoksen.

– Silloin, kun Krimin valtaus tapahtui ja Itä-Ukrainan sota alkoi, Putin ilmeisesti halusi maareitin Krimille. Kun se sitten ei onnistunutkaan, hän joutui rakennuttamaan Venäjältä Krimille sillan. Jotain hankittavaa jäi siis vielä tulevaisuuteenkin. Tosin se mitä Putin haluaa, tietää vain hän itse, Talvitie hymähtää.

Lähipäivät saattavat olla Ukrainan kannalta ratkaisevia. Yhdysvaltain julkistaman tiedustelutiedon mukaan Venäjä saattaa hyökätä jo keskiviikkona. Talvitie uskoo silti, että järki vielä voittaa.

– Suunnittelen, että kuukauden päästä menen pursiseuralle laittamaan venettä kuntoon seuraavalle kesäkaudelle. Markkinointia en vielä ole aloittanut, vaikka mieli tekisi jo.

Source Link is.fi