WHO miettii apinarokon julistamista kansanterveydelliseksi uhaksi – kysyimme asiantuntijalta, mitä siitä seuraisi
Maailman terveysjärjestö WHO päättää tänään torstaina apinarokkoviruksen julistamisesta kansainväliseksi kansanterveysuhaksi.
Samalla asiantuntijat pohtivat apinarokon uudelleen nimeämistä.
Julistus perustuu kansainväliseen terveyssäännöstöön, joka uudistettiin vuonna 2005. Sen jälkeen WHO on julistanut kansainvälisen kansanterveysuhan kuudesti: A/H1N1-viruksen eli sikainfluenssan vuonna 2009, polion 2014, ebolan 2014 ja 2019, zikaviruksen 2016 sekä vuonna 2020 uuden koronaviruksen aiheuttaman epidemian vuoksi.
Julistuksilla on määräaika. Tällä hetkellä julistus on voimassa koronan lisäksi poliosta.
1. Miksi julistusta pohditaan nyt?
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkusen mukaan julistamista on vaikea ennakoida. Silti hän ei ihmettele, että apinarokon julistamista kansainväliseksi kansanterveydelliseksi uhaksi WHO:ssa nyt suunnitellaan.
– Tässä tilanteessa on sekä kansanterveydellisiä että poliittisia paineita ottaa asiaan kantaa. On hyvin ymmärrettävää, että nyt tätä pohditaan, sillä kyseessä on yllättävä ja epätavallinen taudin esiintyminen.
1970-luvulta asti Afrikan maissa esiintynyttä apinarokkovirusta on tänä keväänä löytynyt eri puolilta maailmaa. Viimeisen kahden kuukauden ajalta rokkotapauksia on tilastoitu yli 3 000 noin 40 eri maassa.
Virolainen-Julkusen mukaan laajalle levinnyt tauti edellyttää, että WHO:n asiantuntijat pohtivat, täytyykö järeämpiin toimiin ryhtyä.
Kaksi vuotta sitten terveysuhaksi julistettuun koronavirukseen apinarokon leviämistä on vaikeaa Virolainen-Julkusen mukaan verrata, sillä taudit ja tautien tartuntatavat ovat erilaiset. Apinarokko nykytietojen valossa leviää kosketustartuntana eli limakalvojen tai ihon läheisessä kosketuksessa.
– Toisaalta koronakokemus on ymmärrettävästi aiheuttanut poliittisia paineita siihen, että WHO:ssa entistä herkemmin tarkastellaan uusiakin uhkia. Halutaan ennakoida, ettei tulisi ongelmia.
2. Miksi julistuksia tehdään?
Virolainen-Julkusen mukaan tauti saa merkittävää huomiota kansainväliseksi kansanterveysuhaksi julistamisen jälkeen. Julistus velvoittaa kaikkia WHO:n jäsenmaita toimimaan. Järjestöön kuuluvat miltei kaikki maailman valtiot, joten julistus läpäisee koko maapallon.
Juridista velvoitetta uuteen kansalliseen lainsäädäntöön julistuksella ei ole.
– Viime kädessä on jokaisen jäsenmaan toimivaltaisen viranomaisen päätettävissä, millaisia toimia lopulta toteutetaan. Pääsääntöisesti julistus tehostaisi varautumista, joka on mahdollisesti monessa maassa jo vireillä ennestään.
Suomessa julistus ei merkittävästi muuttaisi toimintatapoja.
– Pystymme jo nyt toteamaan tämän taudin, tekemään laboratoriodiagnostiikkaa ja meillä on olemassa ohjeistukset, miten sairastuneita kohdellaan ja miten heitä voidaan hoitaa. On myös varauduttu siihen, ettei tauti pääsisi leviämään, Virolainen-Julkunen kertoo.
Hän muistuttaa, että WHO:n julistukset liittyvät kansainväliseen toimintaohjeistukseen, kaupankäyntiin ja matkustukseen. Jäsenmaiden tulee myös ilmoittaa muille tautitapauksistaan.
3. Miten julistukset tehdään?
WHO:n toiminta perustuu terveyshätätilanteissa kansainväliseen terveyssäännöstöön. Sen toimintaperiaatteisiin on kirjattu, että WHO:n asiantuntijoista koostuva hätätilakomitea kokoontuu, kun on todettu jossain päin maailmaa yllättävä, epätavallinen, odottamaton, leviämään lähtenyt tartuntatauti, joka saattaa edellyttää yhteisiä kansainvälisiä toimia.
Komitean esityksen pohjalta WHO:n pääjohtaja voi antaa ohjeistuksia jäsenmaille epidemian hallinnassa.
Kansainvälisen kansanterveydellisen uhan julistus tehdään näiden tietojen pohjalta ja se käynnistää jäsenmaissa tehokkaampia toimintavalmiuksia todeta tapauksia, ehkäistä taudin leviämistä sekä velvollisuuden ilmoittaa tapauksista muille jäsenmaille.
4. Saako apinarokko uuden nimen?
WHO pohtii myös apinarokkoviruksen nimeämistä uudella tavalla. Nykyinen nimi ei vastaa WHO:n standardeja, joiden mukaan nimistössä pyritään välttämään maiden tai eläinten nimiä.
Uudelleennimeämisen taustalla on yli kolmenkymmenen tutkijan allekirjoittama kirje.
WHO pyrkii julkistamaan uuden nimen mahdollisimman pian.
Tautien nimeäminen uudelleen ei ole uutta Virolainen-Julkusen mukaan.
– On tavallista, että kun tulee uusi taudinaiheuttaja, sitä kutsutaan alkuun jollain vanhakantaisella nimellä. Esimerkiksi SARS-CoV-2:sta kutsuttiin aluksi Wuhanin virukseksi.
Taudinaiheuttajan nimeäminen ja luokitusjärjestelmä pohjautuu asiantuntija-arvioon.
– Olettaisin, että uudella nimityksellä on yhteyttä jo olemassa oleviin luokittelujärjestelmiin eli ehkä joku orthopoxviruksen alalaji tai vastaava. Mutta se jää nähtäväksi, Virolainen-Julkunen pohtii.
5. Pitääkö suomalaisten olla huolissaan?
– On perusteltua olla varuillaan ja valpas toteamaan rakkulatartunnat. Ja heti, jos sellainen todetaan, täytyy asianomainen ohjeistaa hänen oman hoitonsa kannalta sekä siitä, miten jatkotartunnat voidaan estää, Virolainen-Julkunen toteaa.
Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan riski taudin leviämiseen väestössä on arvioitu pieneksi. Valmiudet testaamiseen ja taudin toteamiseen ovat jo valmiina Suomessa kuten monissa muissakin maissa.
Suomessa on todettu neljä apinarokkotartuntaa, jotka kaikki ovat Virolainen-Julkusen mukaan yksittäistapauksia.
– Kaikkien kohdalla tilanne on kartoitettu ja mahdolliset kontaktit selvitetty. On toimittu meidän tartuntatautilain periaatteiden mukaisesti.
Lue myös: