![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/39-881007619610add0207.jpg\")
<\/p>\nKoronatestien m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski voimakkaasti sen j\u00e4lkeen, kun hallituksen uusi koronastrategia otettiin syyskuussa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<\/div>\n
Esimerkiksi syylomaviikolla 42 eli lokakuun puoliv\u00e4liss\u00e4 koronatestej\u00e4 tehtiin 77 600. Viikolla 36 eli syyskuun alussa testim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 122 000 ja elokuun lopussa m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 172 000 testi\u00e4 viikossa.<\/p>\n<\/div>\n
Testaamista on pyrittykin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n, jotta se ei sitoisi <\/a>sairaanhoitopiirien henkil\u00f6kuntaa liikaa.<\/p>\n<\/div>\n Sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat kohdentaneet testaamista esimerkiksi vakavan koronan riskiryhmiin ja rokottamattomiin.<\/p>\n<\/div>\n Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Anna Katz<\/strong> kuvaili torstaina testim\u00e4\u00e4rien pudotusta ”dramaattiseksi”, ja sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki<\/strong> ”reippaaksi”.<\/p>\n<\/div>\n V\u00e4hensik\u00f6 uusi strategia testaamista liiankin tehokkaasti?<\/p>\n<\/div>\n \u2013 On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarvitaan korjausliikkeit\u00e4, ett\u00e4 sopiva taso l\u00f6ytyy, muotoili tilanteen strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki<\/strong> sosiaali- ja terveysministeri\u00f6st\u00e4 torstaina.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Jos katsotaan koko EU:n tilannetta, Suomessa testaaminen on hyvinkin samalla tasolla kuin monessa muussa EU-maassa, sanoo Anna Katz.<\/p>\n<\/div>\n Testaamism\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut jonkin verran lokakuun aallonpohjasta. Viime viikolla Suomessa tehtiin 95 200 testi\u00e4. Pyrkimys on lis\u00e4t\u00e4 testaamista edelleen jonkin verran, Voipio-Pulkki sanoo.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Nyt haetaan jonkin verran korkeampaa testausm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jota on katsottava my\u00f6s alueiden resurssien n\u00e4k\u00f6kulmasta, Voipio-Pulkki sanoo.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Sopiva testausm\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole kiveen hakattu luku eli sit\u00e4 varmasti tarkastellaan uudelleen tulevaisuudessa eli muokataan tilanteen mukaan, sanoo Katz.<\/p>\n<\/div>\n Niukoillakin resursseilla testien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 testej\u00e4, jotka sitovat v\u00e4hemm\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 On mahdollista, ett\u00e4 testausstrategiaa p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n muun muassa k\u00e4ytett\u00e4vien testityyppien osalta, Voipio-Pulkki lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa PCR-testi\u00e4, joka on THL:n mukaan (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> luotettavin mutta suurit\u00f6inen testimenetelm\u00e4. Antigeenitestit ovat puolestaan yksinkertaisempia, sill\u00e4 niiden tekeminen ei vaadi laboratoriohenkil\u00f6st\u00f6\u00e4. Antigeenitestin tulos valmistuu 10\u201330 minuutissa, ja se on l\u00e4hes yht\u00e4 luotettava kuin PCR-testi.<\/p>\n<\/div>\n THL antoi marraskuun alussa uudet ohjeet, joiden mukaan v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6l\u00e4\u00e4t antigeenitestit soveltuvat PCR-testien rinnalle.<\/p>\n<\/div>\n Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n osastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Taneli Puumalainen<\/strong> sys\u00e4\u00e4 nyt vastuuta testaamisen muuttamisesta sosiaali- ja terveysalan toimijoille.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Sote-toimijat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t mik\u00e4 testausmenetelm\u00e4 on mihinkin tarkoitukseen soveltuvin, sanoo Puumalainen.<\/p>\n<\/div>\n Riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 testausm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 haarukoidaan positiivisten testitulosten osuudella. Koska liev\u00e4oireisten testaamista on karsittu eli testiin p\u00e4\u00e4syn seulaa tiukennettu, positiviisten tulosten osuus on noussut 6,2 prosenttiin.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Prosenttiosuus on pysynyt kohdentamisen j\u00e4lkeen kohtuullisen alhaisena, joten suurta syyt\u00e4 huoleen ei ole. Toivottavaa on, ett\u00e4 prosentti saataisiin t\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 laskemaan, sanoo THL:n Katz.<\/p>\n<\/div>\n Asiantuntijoiden mukaan positiivisten testitulosten suuri osuus toimii mittarina sille, kiert\u00e4\u00e4k\u00f6 yhteiskunnassa paljon koronavirusta, jota ei testeill\u00e4 saada kiinni.<\/p>\n<\/div>\n Kansallisen koronastrategian mukaan positiivisia testituloksia pit\u00e4isi olla 3\u20133,5 prosenttia, jotta testaamistavoitteet t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Se on monille alueille t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vaativa tavoite, jota kohti pyrit\u00e4\u00e4n testauksen riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 laajuudella ja tarkoituksenmukaisella kohdentamisella, Voipio-Pulkki toteaa.<\/p>\n<\/div>\n Taneli Puumalaisen mukaan pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tulisi pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 positiivisten testitulosten osuuden tulisi olla pienempi kuin 3,5 prosenttia.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Epidemian hallinnan kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n tartuntoja, joita ei tunnisteta ja joiden jatkotartuntoja ei voida ehk\u00e4ist\u00e4 eristys- ja karanteenitoimilla, sanoo Puumalainen.<\/p>\n<\/div>\nVoipio-Pulkki: K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa testityyppi\u00e4 voitaisiin vaihtaa<\/h3>\n<\/div>\n
Positiivisten n\u00e4ytteiden osuus on 6,2 prosenttia<\/h3>\n<\/div>\n
Katz: Alle 12-vuotiaita ei kannata testata ylenpalttisesti<\/h3>\n<\/div>\n