Vasemmistoliitto, minne menet?<\/h3>\n
Sarjassa pohditaan vasemmiston ongelmia ja tulevaisuutta.<\/p>\n<\/div>\n
KU:n Minne menet, vasemmisto? \u2013juttusarjan nelj\u00e4nness\u00e4 osassa tarkastellaan vasemmistoliiton talouspolitiikkaa. <\/h4>\n
Suomalaisen laitavasemmiston suhdetta talouteen ja talouspolitiikkaan on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt kriittinen suhtautuminen kapitalismiin ja markkinatalouteen. Sosiaalidemokraattien vasemmalle puolelle asemoituvat liikkeet ja puolueet ovat kautta historiansa analysoineet kapitalismia ja kritisoineet sit\u00e4, mutta mit\u00e4 vasemmisto esitt\u00e4\u00e4 vaihtoehdoksi?<\/p>\n
Vasemmistoliiton edelt\u00e4j\u00e4t SKDL ja alkuper\u00e4inen SKP ajoivat kapitalistisen talousj\u00e4rjestelm\u00e4n kumoamista ja siirtymist\u00e4 sosialistiseen yhteiskuntaan, mutta vuonna 1990 perustetussa vasemmistoliitossa ei en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy sosialismiin siirtymist\u00e4 ohjelmatasolta eik\u00e4 poliitikkojen puheista.<\/p>\n
Nykyvasemmistossa sosialismia ei n\u00e4hd\u00e4 jonain muuttumattomana tai peruuttamattomana tilana, johon yhteiskunnan olisi siirrytt\u00e4v\u00e4 tai johon siirtyminen ratkaisisi yhteiskunnallisia ongelmia.<\/p>\n<\/p>\n
Sosialismia vai sosialistista
ajattelua?<\/h3>\n
\u2013\u202fMinusta ei ole kauhean j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 puhua sosialismista jonain lopullisena tavoitetilana, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhm\u00e4n puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo<\/b>.<\/p>\n
\u2013\u202fMielest\u00e4ni politiikassa on muutenkin j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 keskustella sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 kuin ismeist\u00e4, Saramo toteaa.<\/p>\n
Saramo muistuttaa, ett\u00e4 jopa itse sana \u201dsosialismi\u201d tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, joten sen k\u00e4ytt\u00e4minen politiikassa on usein ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4.<\/p>\n
Esimerkiksi Yhdysvaltojen politiikan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vasenta laitaa edustava senaattori Bernie Sanders<\/b> on puhunut sosialismista ja tarkoittanut sill\u00e4 pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Samalla esimerkiksi Pohjois-Korean tai Venezuelan kaltaiset diktatuurit mainostavat itse\u00e4\u00e4n sosialistisiksi valtioiksi. Suomessa sosialismi-sanaa taas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eniten oikeisto, ja se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 puhuessaan asioista, joita se vastustaa.<\/p>\n Vasemmistoliitto kannattaa kyll\u00e4 laajaa julkista sektoria, jossa hyvinvointipalveluita tuotetaan ja tuetaan verovaroin, mutta sana \u201dsosialismi\u201d esiintyy puolueen ohjelmissa vain ohimennen. Lis\u00e4ksi vasemmistoliitto sanoo irtisanoutuvansa sosialismiin liitetyst\u00e4 totalitarismista. Sen sijaan ohjelmassa puhutaan kyll\u00e4 sosialistisesta ajattelusta.<\/i> <\/p>\n \u201dAatteellisesti Vasemmistoliiton ohjelma samastuu sosialistiseen ajatussuuntaan\u201d, puolueen periaateohjelmassa lukee. Ohjelmassa selitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dsosialistisessa ajatteluperinteess\u00e4 otetaan huomioon ihmisten todellisen vapauden ja demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien yhteys varallisuuden ja tulojen jakautumiseen.\u201d <\/p>\n Periaateohjelman kirjauksessa sanotaan, ett\u00e4 sosialistinen ajattelu edist\u00e4\u00e4 sellaista yhteiskuntaa, jossa talouden toimintaa, p\u00e4\u00e4omaliikkeit\u00e4 ja sijoitustoimintaa, ihmisten asemaa tuotannossa ja erityisesti tulojen ja varallisuuden jakoa s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n ihmisten tasa-arvotavoitteen toteuttamiseksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Talous ei saa hallita yhteiskuntaa, vaan talouden on palveltava hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rakentamista kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, ohjelmassa vaaditaan.<\/p>\n Millaista talouspolitiikkaa vasemmisto siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kannattaa? Kysyt\u00e4\u00e4n asiantuntijalta.<\/p>\n<\/p>\n Poliittisen talouden tutkijan, valtiotieteiden tohtori Lauri Holapan<\/b> mielest\u00e4 t\u00e4rkein radikaalivasemmistolaista talouspolitiikkaa m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4 tekij\u00e4 on vaatimus talouden demokratisoinnista. Holappa ty\u00f6skentelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vasemmistoliiton ministeriryhm\u00e4n talouspoliittisena erityisavustajana.<\/p>\n \u2013\u202fSe, ett\u00e4 demokratiaa laajennetaan koskettamaan my\u00f6s talouden kentt\u00e4\u00e4, on mit\u00e4 vasemmistolaisin ajatus, Holappa sanoo.<\/p>\n Holapan mukaan talouden demokratisoinnilla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 markkinat valjastetaan palvelemaan kansantaloutta, eik\u00e4 markkinavoimia p\u00e4\u00e4stet\u00e4 hallitsemaan yhteiskuntaa.<\/p>\n Jussi Saramo on samoilla linjoilla. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 yhteiskunnassa on isoja ongelmia, joita markkinavoimat eiv\u00e4t voi ratkaista.<\/p>\n \u2013\u202fVasemmistolainen talouspolitiikka ei l\u00e4hde siit\u00e4 ajatuksesta, ett\u00e4 markkinat hoitaa. <\/p>\n \u2013\u202fTalouspolitiikassa vasemmisto kannattaa ennen kaikkea sit\u00e4, ett\u00e4 taloudessa, niin kuin yhteiskunnassa yleisesti, p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta pidet\u00e4\u00e4n demokraattisessa kontrollissa, Saramo kertoo.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 talouden demokratisointi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 taloutta ja markkinoita ajatellaan v\u00e4linein\u00e4, joiden teht\u00e4v\u00e4 on palvella ihmisten hyvinvointia.<\/p>\n Millainen on siis vasemmiston visio valtiontaloudesta?<\/p>\n \u2013\u202fVasemmisto kannattaa rajattua ja s\u00e4\u00e4delty\u00e4 markkinataloutta, Jussi Saramo kertoo.<\/p>\n \u2013\u202fRajatulla markkinataloudella tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 me vasemmistoliitossa haluamme rajata tietyt yhteiskunnan toiminnot markkinoiden ulkopuolelle.<\/p>\n N\u00e4ill\u00e4 toiminnoilla Saramo tarkoittaa esimerkiksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta, mutta my\u00f6s luonnollisia monopoleja, kuten rautateit\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6n kantaverkkoa.<\/p>\n \u2013\u202fKuitenkin siell\u00e4, miss\u00e4 markkinoita on, siell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla my\u00f6s s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, Saramo lis\u00e4\u00e4. <\/p>\n H\u00e4nen mukaansa verotuksella ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 estet\u00e4\u00e4n varallisuuden kasautuminen harvojen k\u00e4siin ja pidet\u00e4\u00e4n markkinatalous hallinnassa.<\/p>\n<\/p>\n Valtioiden talouspolitiikkaa on m\u00e4\u00e4ritellyt 1970-luvun lopusta asti uusliberalismina tunnettu oppi. Yksinkertaistettuna uusliberalismin periaatteiden mukaan valtioiden ja sit\u00e4 kautta talouspolitiikan roolin kansantaloudessa tulisi olla mahdollisimman pieni. Valtion roolin sijaan uusliberalismissa kannatetaan markkinas\u00e4\u00e4ntelyn purkamista.<\/p>\n Varsinkin talouskriiseiss\u00e4 uusliberalistinen talouspolitiikka on ilmennyt julkisten menojen leikkaamisena ja verojen alentamisena talouden uudelleen k\u00e4ynnist\u00e4miseksi. Uusliberalistiselle talouspolitiikalle leimallista on ollut my\u00f6s julkisen talouden tasapainon pit\u00e4minen itseisarvona ja valtion velanoton v\u00e4ltt\u00e4minen.<\/p>\n Lauri Holapan mukaan vasemmistolainen talouspolitiikka voidaan n\u00e4hd\u00e4 irtiottona t\u00e4st\u00e4 uusliberalistisesta ajattelusta.<\/p>\n \u2013\u202fUusliberalismissa kannatetaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kire\u00e4\u00e4 talouspolitiikkaa ja verojen alentamista suhdannevaihtelusta riippumatta, kun taas vasemmistossa talouskuripolitiikkaa on kritisoitu aina. Holappa lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vasemmistoa ei ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 luonnehdi julkisen velan pelko kuten oikeistoa.<\/p>\n 1990-luvulla monet sosiaalidemokraatit, kuten Tony Blair<\/b> Isossa-Britanniassa ja Gerhard Schr\u00f6der<\/b> Saksassa omaksuivat uusliberalistisen talouspolitiikan. Sen sijaan radikaalivasemmistossa ei koskaan hyl\u00e4tty sit\u00e4 ajattelua, ett\u00e4 valtiolla on oltava suurempi rooli kansantaloudessa.<\/p>\n Sek\u00e4 Holappa ett\u00e4 Jussi Saramo kuitenkin sanovat, ettei nyky\u00e4\u00e4n kannata hakea eroja vasemmistolaisen ja sosiaalidemokraattisen talouspolitiikan v\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n \u2013\u202fSosiaalidemokraatit ovat onneksi Suomessakin luopuneet ainakin toistaiseksi uusliberalismista, Jussi Saramo kommentoi.<\/p>\n \u2013\u202fEn l\u00e4htisi etsim\u00e4ll\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n SDP:n ja vasemmistoliiton eroja talouslinjoissa. SDP on ollut meille hyv\u00e4 hallituskumppani, ja eroavaisuudet l\u00f6ytyv\u00e4t meill\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n muista asioista kuin talouspolitiikasta.<\/p>\n<\/p>\n Er\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 vasemmiston talouspolitiikkaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on usko valtion talouspolitiikan ja julkisten varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa.<\/p>\n \u2013\u202fValtiontalous on viritett\u00e4v\u00e4 torjumaan ilmastokatastrofia ja mahdollistamaan siirtym\u00e4 fossiilittomaan energiaan, sanoo Lauri Holappa.<\/p>\n \u2013\u202fIlmastonmuutos ja ekologinen siirtym\u00e4 ovat vasemmistolle paitsi ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksi\u00e4 my\u00f6s talouspoliittisia kysymyksi\u00e4. Kun valtio saa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lainaa nollakorolla, on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ottaa velkaa ja investoida se talouden ekologiseen siirtym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/p>\n Valtiontalous on viritett\u00e4v\u00e4 torjumaan ilmastokatastrofia.<\/p><\/blockquote>\n Vasemmistolaisessa ajattelussa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 varallisuuden kasautuminen harvemmille tarkoittaa my\u00f6s vallan keskittymist\u00e4. Kun markkinavoimia ei p\u00e4\u00e4stet\u00e4 valloilleen eik\u00e4 varallisuuden holtitonta kasautumista tapahdu, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhteiskunnallinen valta p\u00e4\u00e4se keskittym\u00e4\u00e4n ep\u00e4tasaisesti.<\/p>\n Lauri Holappa sanoo my\u00f6s, ett\u00e4 radikaalivasemmisto on sananmukaisesti radikaali liike, joka kannattaa perustavanlaatuisia muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin ja esitt\u00e4\u00e4 siirtymist\u00e4 toisenlaiseen yhteiskuntaj\u00e4rjestykseen. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 demokratian laajentaminen talouden kent\u00e4lle lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansalaisten vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihinsa.<\/p>\n \u2013Kun talouden rakenteet ja prosessit ovat demokratian ulottumattomissa, tavalliset ihmiset eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se vaikuttamaan sellaisiin valtasuhteisiin, jotka kuitenkin vaikuttavat heihin.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 nykyvasemmistolainen talousajattelu ei ole niink\u00e4\u00e4n kaukana itsens\u00e4 Karl Marxin<\/b> analyysist\u00e4.<\/p>\n \u2013Jos ajatellaan yhteiskuntaa laajemmassa kontekstissa, niin pyrkimys taloudellisten prosessien demokratisointiin on aivan k\u00e4yp\u00e4 tapa tulkita ja toteuttaa Marxin oppeja, Lauri Holappa toteaa. <\/p>\n Juttua varten on haastateltu my\u00f6s vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalaista.<\/p>\n Sarjan aiemmat osat:<\/b> <\/p>\n \u2009<\/b> Vaatiiko vasemmistoliittolaisuus ihmiselt\u00e4 liikaa ja 16 muuta kysymyst\u00e4 puolueen tilasta ja tulevaisuudesta \u2013 Li Andersson vastaa<\/a> <\/p>\n![\"Vasemmistoliiton](\"https:\/\/www.kansanuutiset.fi\/images\/4643135-759x500.jpg\")
<\/div>\nTalous demokratian
piiriin<\/h3>\nIrtiotto
uusliberalismista<\/h3>\n![\"Lauri](\"https:\/\/www.kansanuutiset.fi\/images\/4643136-759x500.jpg\")
<\/div>\nIlmastotoimia
julkisin varoin<\/h3>\n