Supersuositun El\u00e4m\u00e4ni biisi -ohjelman t\u00e4hdet paljastavat nyt, mitk\u00e4 kappaleet muuttivat heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Kuva:\u00a0Atte M\u00e4l\u00e4sk\u00e4 \/ Yle kuvapalvel, Ari Ojala \/ Lehtikuva<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n \u201dMinulla on laaja musamaku ja monia el\u00e4m\u00e4ni biisej\u00e4. Yksi hauskimmista tarinoista kuitenkin sijoittuu vuoteen nakki ja muusi, kun olin noin 15-vuotias. Olimme musiikkileirill\u00e4 Sastamalassa ja poikkeuksellisesti se j\u00e4rjestettiin hotellissa. Sek\u00f6s vasta oli mahtavaa! <\/span><\/p>\n Saimme sy\u00f6d\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 ranskalaisia buffetista ja juoda limua limuhanoista. K\u00e4vimme jatkuvasti uimassa hotellin altaassa ja menimme tyyliin uimapuvuissa orkesteriharjoituksiin. Silti harjoittelimme tunnollisesti ja olimme riemuissamme kun huomasimme, ett\u00e4 suuri suosikkimme Virve Rosti ja Menneisyyden Vangit oli tulossa sattumoisin juuri leirimme vikana iltana keikalle hotelliin. <\/span><\/p>\n P\u00e4\u00e4sy oli meilt\u00e4 nuorilta leiril\u00e4isilt\u00e4 kielletty, mutta h\u00e4t\u00e4 keinot keksii. Olin ottanut mukaan \u201dbilepaitoja\u201d ja korkkareita, ja niinp\u00e4 me vuotta nuoremman yst\u00e4v\u00e4ni kanssa meikkasimme ja pukeuduimme parhaimpiin vaatteisiini n\u00e4ytt\u00e4\u00e4ksemme niin vanhoilta kuin mahdollista. Meid\u00e4n leiril\u00e4isten iltapalabuffettiin oli j\u00e4tetty mansikkamehua, jota kaadoimme viinilaseihin, jotka olimme l\u00f6yt\u00e4neet sattumalta. Sitten j\u00e4imme odottamaan, ett\u00e4 salista alkoi kuulua puolen y\u00f6n aikaan musiikkia. <\/span><\/p>\n Ker\u00e4simme kaiken pokan, mit\u00e4 meilt\u00e4 l\u00f6ytyi, ja \u201dviinilasit\u201d k\u00e4dess\u00e4 keskustellen purjehdimme portsarien ohitse itsevarmoina kohti eturivi\u00e4. H\u00e4mm\u00e4stys oli suuri, ettemme j\u00e4\u00e4neet kiinni ovella ja olimme ainoat leiril\u00e4iset, jotka suunnitelmassaan onnistuivat! Osasimme l\u00e4hes kaikki biisit ulkoa ja tanssimme hiest\u00e4 m\u00e4rk\u00e4n\u00e4 koko loistavan keikan. Olimme katsoneet keikkasalista poistumisreitin ajoissa, ettemme j\u00e4isi silloinkaan kiinni. Eli keikan j\u00e4lkeen livahdimme takaisin huoneisiimme, ja kerroimme kavereillemme, kuinka mahtava keikka oli. He olivat innoissaan puolestamme. <\/span><\/p>\n Meill\u00e4 oli niin kuuma, ett\u00e4 menimme huoneemme parvekkeelle vilvoittelemaan. Kello oli varmaan jo yksi y\u00f6ll\u00e4, ja lauloimme syd\u00e4ntemme kyllyydest\u00e4 yht\u00e4 lempilauluamme, \u201dKun Chicago Kuoli\u201d. Huomasimme, ett\u00e4 alhaalla terassilla oli jotain juhlaporukkaa, mutta se ei meit\u00e4 haitannut, olimme niin fiiliksiss\u00e4. Laulamisen j\u00e4lkeen \u00e4\u00e4ni alhaalta huudahti \u201dhyvin vedetty!\u201d, ja kun katsoimme alas, pimeydess\u00e4 vilahti punainen hiuspehko ja <\/span>Vicky Rosti<\/a> n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 peukkua! Siksi Kun Chicago Kuoli on yksi el\u00e4m\u00e4ni biiseist\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n Kuva:\u00a0Atte M\u00e4l\u00e4sk\u00e4 \/ Yle kuvapalvelu, Zumapress \/ MVPhotos<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n \u201dMun el\u00e4m\u00e4ni biisi tulee suoraan fiilispuolelta. Muistan hyvin sellaisen <\/span>Elviksen<\/a> kappaleen kuin <\/span>Surrender<\/span>. Se on italialainen napolilaislaulu, alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n <\/span>Torna a Surriento<\/span>, eli vapaasti suomennettuna Palaja Sorrentoon. Se oli mulle jossain vaiheessa todella merkityksellinen kappale, ja nimenomaan Elviksen esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Olin ehk\u00e4 13-vuotias, nelj\u00e4toista korkeintaan, kun olin kes\u00e4lomalla ja kaverilla oli se levy. Muista yh\u00e4, kuinka sit\u00e4 kuunnellessa mulle tuli sellainen positiivisesti surumielinen olo. Se on sill\u00e4 tavalla j\u00e4\u00e4nyt mieleen ja kuuntelen sit\u00e4 yh\u00e4 mielell\u00e4ni aina kun se sattuu eteen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 en valitettavasti omista sit\u00e4 levy\u00e4. Kaiken n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 hienoa olen kuullut matkan varrella, mutta t\u00e4m\u00e4 biisi on j\u00e4\u00e4nyt erityisesti mieleen.\u201d<\/span><\/p>\n Kuva:\u00a0Ivan Bessedin, Zumapress \/ MVPhotos<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n \u201dMun maailman mullisti vuonna 1987 muuan <\/span>Michael Jackson<\/a>. N\u00e4in <\/span>Levyraadissa<\/span> \u2013 joka on muuten kuin El\u00e4m\u00e4ni biisi -ohjelma, ja <\/span>Katja<\/a> on ihan yht\u00e4 loistava kuin <\/span>Jukka Virtanen<\/a> ja ohjelmassa paljon samaa \u2013 Michael Jacksonin Bad-musavideon ja olin samantien myyty. Opettelin tanssimaan kuin Jackson, ja itseasiassa minusta kirjoitettiin el\u00e4m\u00e4ni eka lehtijuttu, kun tanssin laivan discossa just Bad-biisi\u00e4! Eli el\u00e4m\u00e4ni biisi on Bad.\u201d<\/span><\/p>\n Kuva:\u00a0Atte M\u00e4l\u00e4sk\u00e4 \/ Yle kuvapalvelu, Larry Hulst\/Michael Ochs Archives\/Getty Images<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n \u201dMinulla on monia el\u00e4m\u00e4ni biisej\u00e4 tai kappaleita, joita olen tarvinnut el\u00e4m\u00e4ni eri vaiheissa. Pitk\u00e4n pohdinnan j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4dyin kuitenkin Toton <\/span>Georgy Porgyyn<\/span>. <\/span><\/p>\n Olin 17-vuotias, kun p\u00e4\u00e4dyin tuttujen poikien b\u00e4ndiin taustalaulajaksi. B\u00e4ndiss\u00e4 soitettiin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Toton musiikkia ja yksi kappaleista oli Georgy Porgy, jossa minullakin oli solistinen osuus. Olin esiintynyt solistisesti l\u00e4hinn\u00e4 koulun juhlissa, mutta Steeltownin riveiss\u00e4 p\u00e4\u00e4sin kunnolla kiinni b\u00e4ndiel\u00e4m\u00e4\u00e4n treeneineen ja keikkoineen, ja se oli ihanaa \u2013\u2009unelma, joka toteutui. <\/span><\/p>\nDiandra: Vicky Rosti, Kun Chicago Kuoli<\/span><\/h3>\n
Pepe Willberg: Elvis, Surrender<\/span><\/h3>\n
Lenni-Kalle Taipale: Michael Jackson, Bad<\/span><\/h3>\n
Irina: Toto, Georgy Porgy<\/span><\/h3>\n