Kun lukutaito on heikko, niin tutkittu tieto saattaa olla my\u00f6s hankalammin vastaanotettavissa. Kaakinen kertoo, ett\u00e4 tiedep\u00e4\u00e4omaa mittaavassa kyselyss\u00e4 on tullut esiin, ett\u00e4 tutkittua tietoa vieroksuvilla ihmisill\u00e4 on my\u00f6s taipumusta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4 ja satunnaisuuden k\u00e4sitett\u00e4 eik\u00e4 heill\u00e4 ole hyv\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4lainen olisi luotettava tutkimus.<\/p>\n
\u2013 Jos sanotaan vaikka, ett\u00e4 koronarokotteet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t riski\u00e4 sairastua vakavaan koronatautiin, niin on t\u00e4ysin mahdollista, ett\u00e4 ihmiset, jotka suhtautuvat tieteeseen nihke\u00e4sti, eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, mit\u00e4 riskin k\u00e4site voi mahdollisesti tarkoittaa, Kaakinen sanoo.<\/p>\n
Tutkitun tiedon vieroksuminen voi my\u00f6s tehd\u00e4 ihmisest\u00e4 helpommin johdateltavan.<\/p>\n
\u2013 Yhteiskunnan tasolla v\u00e4h\u00e4inen tiedep\u00e4\u00e4oma n\u00e4kyy mielest\u00e4ni siin\u00e4, miten nihke\u00e4sti suhtaudutaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen varautumiseen ja luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4miseen, sanoo Johanna Kaakinen.<\/p>\n
Kriisiajat kiihdytt\u00e4v\u00e4t salaliittoteorioita, mutta liskoihmisiin uskoo kovin harva<\/a><\/p>\n Suomalaisten tiedep\u00e4\u00e4omaa mittaava kysely l\u00e4hetettiin 8500 suomalaiselle, joista noin 1 500 vastasi. Tutkijoiden mukaan hieman yll\u00e4tt\u00e4en naisilla todettiin v\u00e4hemm\u00e4n tiedep\u00e4\u00e4omaa kuin miehill\u00e4. I\u00e4kk\u00e4\u00e4mmill\u00e4 sit\u00e4 oli v\u00e4hemm\u00e4n kuin nuorilla.<\/p>\n Apulaisprofessori Johanna Kaakinen sanoo v\u00e4hemm\u00e4n tiedep\u00e4\u00e4oman tarkoittavan juuri asenteita ja identiteetti\u00e4, mik\u00e4 liittyy tutkittuun tietoon suhtautumiseen.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4 naiset ovat pian korkeammin koulutettuja kuin miehet keskim\u00e4\u00e4rin, mutta kyselyss\u00e4 naiset vastaavat, ettei tiede kuulu heille.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 voi liitty\u00e4 mielikuviin siit\u00e4, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tieteen\u00e4. Usein ajatellaan tutkimuksen liittyv\u00e4n ”kovaan dataan” ja samalla saatetaan unohtaa, ett\u00e4 my\u00f6s humanistinen tutkimus ja yhteiskuntatieteet ovat tiedett\u00e4.<\/p>\n Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 PISA-tutkimuksessa vuonna 2018 huomattiin, ett\u00e4 vaikka keskim\u00e4\u00e4rin suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on muihin maihin verrattuna edelleen huipputasoa, sosioekonominen tausta oli selvemmin yhteydess\u00e4 lukutaitoon kuin koskaan aiemmin PISA-tutkimusten historiassa.<\/p>\n Matalampiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvien nuorten lukutaito oli heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna, mink\u00e4 takia osaamiserot kasvoivat. N\u00e4m\u00e4 nuoret my\u00f6s lukevat kirjoja harvemmin, jos ollenkaan: jos lukutaidossa on puutteita, kirjallisuus tuskin houkuttelee.<\/p>\n Salon Armfeltin koulun \u00e4idinkielen opettaja Piia Ukura<\/strong> oli ideoimassa Lukeva Salo -projektia, jolla lapsia on innostettu kirjojen pariin niin kotona, p\u00e4iv\u00e4kodeissa kuin kouluissa.<\/p>\n Ukuran mukaan lukevassa kodissa lasta ja nuorta innostetaan ja v\u00e4h\u00e4n tuupitaankin kirjojen maailmoihin. Kotona on tarjolla kirjoja ja lehti\u00e4, niit\u00e4 luetaan ja niist\u00e4 keskustellaan.<\/p>\n Siirtyminen digilehtiin voi olla hieman ongelmallista.<\/p>\n \u2013 Tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 lapsi, ett\u00e4 vanhempi lukee lehte\u00e4 puhelimestaan vai somettaako, Piia Ukura kysyy.<\/p>\n Lukevan aikuisen mallin syntyminen olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ukura kertoo, ett\u00e4 tilaa t\u00e4m\u00e4n takia kotiinsa paperisia lehti\u00e4, joihin lapset voivat konkreettisesti tarttua.<\/p>\n \u2013 Monella lapsella on heikko sanavarasto. Jos se jatkuu l\u00e4pi koko kouluajan eik\u00e4 kotona lue, niin vaikka koulussa oppii sanoja, sanavarasto pysyy heikkona. Heikko sanavarasto n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 ei ymm\u00e4rr\u00e4 koulukirjoja, eik\u00e4 pysty tuottamaan itse teksti\u00e4. Monella voi olla vaikeaa kirjoittaa vaikka kokonaista virkett\u00e4, Ukura kuvaa tilannetta.<\/p>\n Lukeva Salo haluaa saada lapsen kiinnostumaan kielest\u00e4 ja rakastumaan kirjojen maailmoihin. Koulussa tarinoille syntyv\u00e4t siivet ja oppilas p\u00e4\u00e4see matkalle tarinoiden maailmoihin. N\u00e4in lennokkaasti Lukeva Salo -hanketta kuvaillaan sen verkkosivuilla<\/a>, miss\u00e4 vanhemmille ja opettajille jaetaan my\u00f6s vinkkej\u00e4 lukemisharrastuksen viritt\u00e4miseen.<\/p>\n Piia Ukura kertoo etsineens\u00e4 viime syksyn\u00e4 Turun kirjamessuilta kirjaa alakouluik\u00e4iselle pojalleen.<\/p>\n \u2013 Siell\u00e4 ei ollut yht\u00e4\u00e4n kirjaa, joka olisi ollut hyv\u00e4 nelj\u00e4sluokkalaiselle pojalle, joka on lukenut kymmeneen kertaan kaikki Neropatin p\u00e4iv\u00e4kirjat.<\/p>\n Vaikka Piia Ukuran poika rakastaa tarinoita ja h\u00e4nest\u00e4 lukeminen on ihan mukavaa, pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 silti edelleen muistuttaa ja joskus k\u00e4ske\u00e4kin kirjan pariin. Ukuroilla lukeminen on samanlainen arjen rutiini kuin hampaiden pesu.<\/p>\n Vaikka lapsi osaisikin jo lukea, ei silti ole syyt\u00e4 lopettaa lapselle \u00e4\u00e4neen lukemista, sill\u00e4 yhdess\u00e4 lukeminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, syvent\u00e4\u00e4 lapsen ja aikuisen suhdetta ja parantaa keskusteluyhteytt\u00e4.<\/p>\n Aikuinen voi my\u00f6s lukea lapselle lasta kiinnostavia kirjoja, joita t\u00e4m\u00e4 ei viel\u00e4 itse pysty lukemaan. Lis\u00e4ksi niin kauan kuin lapsi ei itse nauti lukemisesta, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lapselle luetaan \u00e4\u00e4neen, sill\u00e4 yhteiset lukuhetket luovat positiivista suhtautumista lukemiseen, kirjoihin ja tarinoihin.<\/p>\n \u2013 Lapsella voi olla pitk\u00e4\u00e4n vaikeaa oppia lukemaan ja vanhemmilta sek\u00e4 opettajilta kaivataan pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4. Yleens\u00e4kin pit\u00e4\u00e4 olla kiinnostunut niist\u00e4 kirjoista, mit\u00e4 lapsi lukee, \u00e4idinkielenopettaja Piia Ukura sanoo.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n ”Opettaja ei yll\u00e4ty, jos pojat saavat nelosia” \u2013 koulu suosii yh\u00e4 tytt\u00f6j\u00e4 ja muu yhteiskunta poikia, vaikka ongelmaa on yritetty korjata vuosia<\/a><\/p>\n Pisa-sijoituksista on tullut kansallisen itsetunnon mittari, mutta mit\u00e4 tulokset todellisuudessa kertovat? Katso, p\u00e4rj\u00e4isitk\u00f6 itse testiss\u00e4 <\/a><\/p>\nEnnakkoluulot vaikuttavat tiedesuhteeseen<\/h3>\n
![\"Apulaisprofessori](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_539\/39-98109262cd82b236559.jpg\")
Lukeva Salo -projekti petraa lukutaitoa<\/h3>\n
![\"Kirjahylly,](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_539\/17-3286855ed691495aca.jpg\")
Lasta pit\u00e4\u00e4 innostaa kirjoihin<\/h3>\n