![](\"https:\/\/uutisalue.news\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/39-99112362ed154adbff5.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Valtiovarainministeri\u00f6n (VM) ensi vuoden talousarvioehdotuksen tulot ja menot pysyv\u00e4t siin\u00e4 raamissa, jonka hallitus kev\u00e4\u00e4n kehysriihess\u00e4 p\u00e4\u00e4tti. My\u00f6s riihess\u00e4 sovitut 370 miljoonan euron leikkaukset toteutetaan.<\/p>\n
Ministeri\u00f6 on julkaissut perjantaina koko ehdotuksensa<\/a>.<\/p>\n Budjetin loppusumma on 79,5 miljardia euroa. Ehdotus on 6,3 miljardia euroa alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen eli uutta velkaa tarvitaan t\u00e4m\u00e4n verran.<\/p>\n Valtionvelan arvioidaan nousevan ensi vuoden lopussa 144 miljardiin euroon. Valtion velanhoitokulut kaksinkertaistuvat ensi vuonna, sill\u00e4 korot ovat nousseet. Korkomenoihin menee 1,3 miljardia euroa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokaisella suomalaisella on vuodessa noin 1 500 euroa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n velkaa.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4\u00e4 kohden lis\u00e4velkaa kertyy runsas nelj\u00e4 euroa, mik\u00e4 vastaa paria kahvikupillista l\u00e4hikahvilassa. Henke\u00e4 kohden velkaa olisi ensi vuonna melkein 26 000 euroa.<\/p>\n Samalla Suomen valtionvelka nousee 52 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vuoden 2021 lopussa Suomen velkasuhde oli 50,9 prosenttia.<\/p>\n Valtiovarainministeri\u00f6n kes\u00e4kuun talousennusteen mukaan valtionvelansuhde pysyisi t\u00e4n\u00e4 vuonna samana, mutta uusin ennuste saadaan viel\u00e4 hallituksen budjettiriiheen.<\/p>\n Julkisen velan suhteen Suomen voi sanoa olevan EU:n keskikastia. Julkisen velkaan lasketaan valtion velan lis\u00e4ksi kunnat ja sosiaaliturvarahastot.<\/p>\n Vuonna 2021 Suomen velkasuhde oli 65,8 prosenttia.<\/p>\n Euroopan unionin maiden julkisen velan suhde BKT:hen <\/a>oli viime vuoden lopussa keskim\u00e4\u00e4rin 81, 1 prosenttia. Korkein velkasuhde oli Kreikalla huikeat 193,3 prosenttia ja matalin Virolla, vain 18,1 prosenttia.<\/p>\n Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa ja valtio rahoittaa niiden toimintaa. Jatkossa hyvinvointialueiden rahoitus vie nelj\u00e4sosan valtion budjetista. Ensi vuonna summa on yli 22 miljardia euroa.<\/p>\n Hyvinvointialueet tarvitsevat aloitusrahaa, joten osa niiden ensi vuoden rahoituksesta, 1,9 miljardia euroa maksetaan jo t\u00e4m\u00e4n vuoden joulukuussa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osaltaan sen, miksi alij\u00e4\u00e4m\u00e4 pienenee kuluvasta vuodesta ensi vuoteen. Vuoden 2022 alij\u00e4\u00e4m\u00e4 on noin 8,9 miljardia euroa.<\/p>\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 hallitus p\u00e4\u00e4tti poikkeuslausekkeella niist\u00e4 menoista, jotka eiv\u00e4t kuulu talouskehykseen eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ensi vuoden talousarvioon.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 kehyksen ulkopuolelle sovitut menot rahoitetaan lis\u00e4velalla.<\/p>\n Suurimpia kehyksen ulkopuolisia menoja ovat puolustushallinnolle ja Rajavartiostolle Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen takia osoitettu miljardi euroa ja Ukrainan pakolaisten auttamiseen annettu 780 miljoonaa euroa.<\/p>\n Lis\u00e4ksi huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja puhtaaseen teknologiaan on satsattu 220 miljoonaa euroa.<\/p>\n VM:n pohjaehdotukseen tulee viel\u00e4 jonkin verran muutoksia, kun hallitus kokoontuu elo-syyskuun vaihteessa budjettiriiheens\u00e4.<\/p>\n Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.<\/em><\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n Annika Saarikko lupasi kuukauden lapsilis\u00e4n tuplana joulukuussa \u2013 katso, miten muuten valtiovarainministerin ehdotus vaikuttaisi kukkaroosi<\/a><\/p>\n Asiantuntijat pit\u00e4v\u00e4t valtiovarainministerin budjettiehdotusta odotetunlaisena, mutta ihmetteliv\u00e4t lapsilisien korotusta<\/a><\/p>\n Oppositio vaatii budjettiriihest\u00e4 leikkauslistoja, ty\u00f6llisyystoimia ja kustannusten hillint\u00e4\u00e4 \u2013 tuplalapsilis\u00e4 saa varovaisen tuen<\/a><\/p>\nIsoihin, budjetin ulkopuolisiin menoihin lis\u00e4velkaa<\/h3>\n