Jopa joka kymmenes koronatartunnan saanut voi sairastaa pitkittynytt\u00e4 koronatautia, arvioi Turun yliopiston neurologian professori, kansallisen long covid -asiantuntijaryhm\u00e4n puheenjohtaja Risto O. Roine<\/strong>. Jos n\u00e4in iso ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4 sairastuu, sill\u00e4 voi olla merkitt\u00e4vi\u00e4 yhteiskunnallisia vaikutuksia.<\/p>\n Pitkittyneest\u00e4 koronataudista eli niin sanotusta long covidista karttuu koko ajan uutta tietoa. Aiheesta on julkaistu tuhansia tieteellisi\u00e4 tutkimuksia.<\/p>\n Viel\u00e4 ei kuitenkaan tarkalleen tiedet\u00e4, mist\u00e4 pitkittynyt koronatauti johtuu. Roineen mukaan taudin takana on immunologinen eli ihmisen vastustuskykyyn liittyv\u00e4 h\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n \u2013 Aikaisemmin ajateltiin, ett\u00e4 viruksen tai sen osien s\u00e4ilyminen elimist\u00f6ss\u00e4 voisi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 n\u00e4it\u00e4 oireita. Se on kuitenkin vain yksi teoria. Toinen on vasta-ainev\u00e4litteinen syntymekanismi, jossa kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 elimist\u00f6 tuottaa paitsi hy\u00f6dyllisi\u00e4 vasta-aineita virusta vastaan, niin my\u00f6s elimist\u00f6n omia rakenteita vastaan k\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 haitallisia vasta-aineita. Lis\u00e4ksi on havaittu krooninen tulehdusreaktio, jota todetaan koko elimist\u00f6ss\u00e4. Viimeisin hypoteesi on hyytymish\u00e4iri\u00f6, josta on saatu lis\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 aivan viime kuukausina, Roine listaa.<\/p>\n