Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 vuorokausi pitenee, mutta nyt trendi on k\u00e4\u00e4ntynyt<\/h3>\n

Miljardien vuosien aikaj\u00e4nteell\u00e4 maapallon py\u00f6rimisnopeus hidastuu ja vuorokausi siten pitenee. Se johtuu kuusta.<\/p>\n

\u2013 Kuu kaappaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 osan maapallon py\u00f6rimisenergiasta, N\u00e4r\u00e4nen sanoo.<\/p>\n

Kuu et\u00e4\u00e4ntyy meist\u00e4 noin 3,8 sentti\u00e4 vuodessa, ja se hidastaa maapallon py\u00f6rimist\u00e4 noin kaksi millisekuntia vuosisadassa. Ilmi\u00f6 on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti jatkuva. Kuun syntym\u00e4hetken j\u00e4lkeen vuorokausi maapallolla on pidentynyt jo useilla tunneilla.<\/p>\n

Maapallon py\u00f6rimisnopeutta on mitattu atomikelloilla 1960-luvulta l\u00e4htien, ja 2010-luvulle saakka vuorokaudet piteniv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nyt trendi on yll\u00e4tt\u00e4en k\u00e4\u00e4ntynyt, eik\u00e4 muutos liity mitenk\u00e4\u00e4n kuun ja maan suhteisiin.<\/p>\n

Muutokset maan pinnalla ja sen alla voivat kiihdytt\u00e4\u00e4 py\u00f6rimist\u00e4<\/h3>\n

Maapallon oma massajakauma vaikuttaa lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 sen py\u00f6rimisnopeuteen paljon kuuta enemm\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Maapallo on kuin hyrr\u00e4. Ajatellaan vaikka taitoluistelijaa, joka tekee piruettia. Kun t\u00e4m\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 k\u00e4det l\u00e4hemm\u00e4s kehoa, py\u00f6riminen nopeutuu. Kun k\u00e4si\u00e4 loitonnetaan, py\u00f6riminen hidastuu, Jyri N\u00e4r\u00e4nen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Maapallon pinnalla ja pinnan alla massat liikkuvat l\u00e4hemm\u00e4ksi ja loitommaksi maan py\u00f6rimisakselista. Massajakauma vaikuttaa py\u00f6rimisnopeuteen vaihtelevasti.<\/p>\n

Kun ilmasto l\u00e4mpenee, j\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulavat ja valuvat veten\u00e4 mereen. N\u00e4in massaa siirtyy l\u00e4hemm\u00e4ksi maan keskipistett\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 voi kiihdytt\u00e4\u00e4 py\u00f6rimisnopeutta.<\/p>\n

Maapallon sis\u00e4osissa sen sulassa vaipassa voi my\u00f6s tapahtua massojen liikkumista. Niiden vaikutus voi olla j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamista suurempi, mutta nykytiede ei tunne niiden mekanismeja riitt\u00e4v\u00e4n tarkasti.<\/p>\n

Maapallon navan huojunta on rauhoittunut<\/h3>\n

Tavallisesti maapallon py\u00f6rimisakselin eli maantieteellisen navan paikka huojuu noin kolmesta nelj\u00e4\u00e4n metri\u00e4 reilun vuoden sykliss\u00e4. Vuoden 2016 j\u00e4lkeen huojunta on l\u00e4hes pys\u00e4htynyt.<\/p>\n

\u2013 On mahdollista, ett\u00e4 napa on j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt asentoon, jossa py\u00f6riminen on nopeampaa, N\u00e4r\u00e4nen kertoo.<\/p>\n

Huojunnan vaimeneminen voi johtua maapallon ilmastossa ja merivirroissa tapahtuneista muutoksista.<\/p>\n

N\u00e4in on tutkijoiden mukaan k\u00e4ynyt ennenkin ainakin 1920-luvulla. Silloin ilmastonmuutos ei viel\u00e4 ollut kiihtynyt nykyiseen mittakaavaansa, joten kyse voi hyvin olla luonnollisesta vaihtelusta.<\/p>\n