Suomessa<\/span> sy\u00f6p\u00e4\u00e4n sairastuu vuosittain noin 30 000 ihmist\u00e4. Sairastuneiden joukkoon lukeutuu muun muassa koko kansan arvostama suuri viihdetaiteilija <\/span>Vesa-Matti Loiri<\/a>, joka sai tammikuussa 2022 siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille kivuilleen, oksentelulle ja pahoinvoinnille diagnoosiksi kaksi eri sy\u00f6p\u00e4\u00e4 \u2013 ruokatorven sy\u00f6v\u00e4n ja maksasy\u00f6v\u00e4n.<\/span><\/p>\n L\u00e4\u00e4k\u00e4ri totesi elinaikaa olevan j\u00e4ljell\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 kuuteen kuukautta.<\/span><\/p>\n Sy\u00f6v\u00e4t uuvuttivat 77-vuotiaan Loirin kes\u00e4ll\u00e4 niin, ett\u00e4 h\u00e4n joutui siirtym\u00e4\u00e4n sairaalaan, jossa h\u00e4n menehtyi keskiviikkona 10. elokuuta. Raskaisiin sy\u00f6p\u00e4hoitoihin Loiri ei halunnut l\u00e4hte\u00e4.<\/span><\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4: <\/span>Vesa-Matti Loirin viimeiset kuukaudet: t\u00e4llainen oli l\u00e4\u00e4k\u00e4rin lohduton diagnoosi<\/a><\/p>\n Docrates Sy\u00f6p\u00e4sairaalan johtavan ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin <\/span>Juha Konosen<\/a> <\/span>mukaan Loirin kaltainen tapaus, jossa ihminen sairastaa kahta eri sy\u00f6p\u00e4\u00e4 samaan aikaan, ei ole tavattoman harvinainen. <\/span><\/p>\n \u2013 Kahden samanaikaisen, erityyppisen sy\u00f6v\u00e4n yleisyys on 3-8 prosentin luokkaa.<\/span><\/p>\n Todenn\u00e4k\u00f6isyys sairastua useampaan eri sy\u00f6p\u00e4\u00e4n samanaikaisesti kasvaa i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. <\/span><\/p>\n Maksasy\u00f6p\u00e4\u00e4n sairastuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on <\/span>Sy\u00f6p\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6n mukaan<\/a> kuusinkertaistunut Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Maksasy\u00f6p\u00e4\u00e4n sairastuu vuosittain noin 600 suomalaista.<\/span><\/p>\n Yleistymisest\u00e4\u00e4n huolimatta maksasy\u00f6p\u00e4 ei kuitenkaan lukeudu yleisimpiin sy\u00f6piin.<\/span><\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/span> <\/span>Maksasy\u00f6p\u00e4 on yleistynyt \u2013 oireet tulevat usein vasta my\u00f6h\u00e4\u00e4n<\/a><\/p>\n Ruokatorven ja mahansuun sy\u00f6pi\u00e4 puolestaan todetaan Suomessa vuosittain noin 450, kerrotaan <\/span>Terveyskyl\u00e4n verkkosivuilla<\/a>.<\/span><\/p>\n Sek\u00e4 ruokatorven ett\u00e4 maksan sy\u00f6v\u00e4lle tyypillist\u00e4 on, ett\u00e4 sairastumisriski kasvaa i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, ja sairastuneista enemmist\u00f6 on miehi\u00e4. Sairastuneiden keski-ik\u00e4 on noin 70 vuotta. <\/span><\/p>\n Terveeseen maksaan sy\u00f6p\u00e4 tulee harvoin. Usein sy\u00f6v\u00e4n taustalla on maksakirroosi tai jokin muu maksasairaus. <\/span><\/p>\n Maksan rasvoittumisesta seuraava kirroosi syntyy tyypillisesti runsaasta alkoholink\u00e4yt\u00f6st\u00e4 \u2013 mutta ei aina.<\/span><\/p>\n \u2013 Kirroosi voi tulla my\u00f6s ei-alkoholiper\u00e4isen maksasairauden seurauksena, Helsingin yliopiston professori <\/span>Hannele Yki-J\u00e4rvinen<\/a> kertoi aiemmin <\/span>Sy\u00f6p\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tiedotteessa<\/a>. <\/span><\/p>\n Ei-alkoholiper\u00e4iset maksasairaudet liittyv\u00e4t usein ep\u00e4terveelliseen ruokavalioon, ylipainoon ja etenkin vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuuteen. <\/span><\/p>\n Alkoholink\u00e4ytt\u00f6 ja lihavuus ovat my\u00f6s ruokatorven sy\u00f6v\u00e4n kahden yleisemm\u00e4n alatyypin, levyepiteelisy\u00f6v\u00e4n ja adenokarsinooman, riskitekij\u00f6it\u00e4. <\/span><\/p>\n Muita ruokatorvisy\u00f6v\u00e4n alatyyppien riski\u00e4 kasvattavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat tupakointi ja adenokarsinoomassa my\u00f6s miessukupuoli.<\/span><\/p>\n Usein maksasy\u00f6p\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n oireeton, ja siksi sy\u00f6p\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n monesti sattumalta \u2013 ja yleens\u00e4 valitettavasti niin my\u00f6h\u00e4\u00e4n, ettei parantava leikkaus ole en\u00e4\u00e4 mahdollinen. <\/span><\/p>\n Oireita syntyy monesti vasta silloin, kun kasvain venytt\u00e4\u00e4 maksakapselia tai kun kasvain levi\u00e4\u00e4 l\u00e4hielimiin, Sy\u00f6p\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t kertoo <\/span>sivuillaan<\/a>.<\/span><\/p>\n Tyypillisi\u00e4 maksasy\u00f6v\u00e4n oireita ovat:<\/span><\/p>\n Yl\u00e4vatsan kipu<\/span><\/p>\n<\/li>\n Yl\u00e4vatsan t\u00e4yttymisen tunne<\/span><\/p>\n<\/li>\n Ruokahaluttomuus<\/span><\/p>\n<\/li>\n Pahoinvointi<\/span><\/p>\n<\/li>\n Pidemm\u00e4lle edennyt maksasy\u00f6p\u00e4 voi aiheuttaa my\u00f6s laihtumista, kuumeilua ja ihon keltaisuutta<\/span><\/p>\n<\/li>\n Kutina, joka johtuu veren sappihappopitoisuuden noususta<\/span><\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n My\u00f6s ruokatorven sy\u00f6p\u00e4 voi olla osalla t\u00e4ysin oireeton. Oireilevana ruokatorvisy\u00f6p\u00e4 voi aiheuttaa muun muassa seuraavia oireita:<\/span><\/p>\n Nielemisvaikeudet<\/span><\/p>\n<\/li>\n Verenvuoto<\/span><\/p>\n<\/li>\n Laihtuminen<\/span><\/p>\n<\/li>\n Oksentelu ruokailun yhteydess\u00e4<\/span><\/p>\n<\/li>\n N\u00e4r\u00e4stys<\/span><\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n Ohimenev\u00e4\u00e4 ja toisinaan ilmaantuvaa n\u00e4r\u00e4styst\u00e4 ei tarvitse s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4, L\u00e4\u00e4k\u00e4rikeskus Aavan vastaava gastroenterologi <\/span>Jari Koskenpato<\/a> neuvoi <\/span>aiemmassa jutussamme<\/a>.<\/span><\/p>\n Sen sijaan jos n\u00e4r\u00e4stys on pitk\u00e4aikaista tai sit\u00e4 esiintyy useita kertoja viikossa, Koskenpato suosittelee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4.<\/span><\/p>\n Samoin on syyt\u00e4 toimia, jos oireet alkavat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yli 50-vuotiaana. T\u00e4ll\u00f6in voi olla syyt\u00e4 tehd\u00e4 ruokatorven t\u00e4hystys.<\/span><\/p>\nSairastuneita 450-600 vuodessa<\/span><\/h3>\n
Maksan ja ruokatorven sy\u00f6v\u00e4n riskitekij\u00e4t<\/span><\/h3>\n
N\u00e4in sy\u00f6v\u00e4t oireilevat<\/span><\/h3>\n
\n
\n