Arktisella alueella eli Arktiksella l\u00e4mp\u00f6tilat nousivat jopa nelj\u00e4 kertaa muuta maailmaa nopeammin.<\/p>\n
\u2013 Ihmeellist\u00e4 on, ett\u00e4 suhdeluku on merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi kuin mit\u00e4 kirjallisuudessa tai mediassa on raportoitu. Olemme tottuneet fraasiin, jonka mukaan arktisen alueen l\u00e4mpeneminen olisi kaksi kertaa nopeampaa kuin maailmassa keskim\u00e4\u00e4rin. Halusimme tavallaan tehd\u00e4 p\u00e4ivityksen t\u00e4h\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleeseen sanontaan, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen<\/strong> kertaa tutkimuksen taustoja.<\/p>\n Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 tietyill\u00e4 alueilla suhteellinen kasvu oli viel\u00e4kin nopeampaa: Barentsin meren alueella kasvuvauhti oli jopa seitsenkertainen.<\/p>\n Rantasen mukaan arktisen alueen korkeaa suhdelukua selitt\u00e4\u00e4 osittain alueen pitk\u00e4kestoinen ja voimakas l\u00e4mpeneminen.<\/p>\n My\u00f6s sill\u00e4, miten pitk\u00e4lt\u00e4 ajalta l\u00e4mpenemist\u00e4 katsotaan, on merkityst\u00e4. L\u00e4mp\u00f6tilan kehityst\u00e4 tarkasteltiin tutkimuksessa yli 40 vuoden ajalta.<\/p>\n Ilmaston l\u00e4mpeneminen k\u00e4ynnistyi todenteolla 1970-luvulla. S\u00e4\u00e4satelliiteista saatu, tarkempi ilmastotieto tuli saataville saman vuosikymmenen lopussa.<\/p>\n \u2013 Satelliittien tuottama tieto on arktisella alueella erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska alueella on vain v\u00e4h\u00e4n havainnointiasemia. Vuodesta 1979 eteenp\u00e4in saatavilla oleva tieto on tarkempaa, Rantanen perustelee tutkimukseen valittua ajallista rajausta.<\/p>\n Lis\u00e4ksi tuloksiin vaikuttaa, miten arktinen alue m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n. Pohjoinen napa-alue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 osia Yhdysvalloista, Kanadasta, Gr\u00f6nlannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Tutkijaryhm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan arktisen alueen rajat kulkevat napapiirill\u00e4. Rantasen mukaan on mahdollista, ett\u00e4 joissain tutkimuksissa alue on m\u00e4\u00e4ritelty eri tavalla.<\/p>\n \u2013 Jotkin rajoittuvat jopa 60\u00b0:lle leveyspiirille, jolloin koko Suomi olisi arktista aluetta. Itse asun Lahdessa, enk\u00e4 suoranaisesti miell\u00e4 asuvani Arktiksella, Rantanen naurahtaa.<\/p>\n L\u00e4mp\u00f6tilojen nousu on ollut kaikista voimakkainta alueilla, joissa merij\u00e4\u00e4 on v\u00e4hentynyt. Mennein\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 arktinen alue on olleet isoilta osin merij\u00e4\u00e4n peitt\u00e4mi\u00e4. Avoin merivesi hohkaa ilmaan l\u00e4mp\u00f6\u00e4, mik\u00e4 voimistaa l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n \u2013 Se on noidankeh\u00e4: Ilmastonmuutos v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merij\u00e4\u00e4t\u00e4, mink\u00e4 seurauksena merij\u00e4\u00e4 alkaa sulaa, ja sulamisen kautta ilmasto l\u00e4mpenee entisest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on suurin syy sille, miksi napa-alueet l\u00e4mpenev\u00e4t nopeammin kuin maapallo keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n Animaatio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten napaj\u00e4\u00e4n pinta-ala on vaihdellut vuosina 1979\u20132020.<\/strong><\/p>\n Hallitusten v\u00e4lisen ilmastopaneelin IPCC:n ennusteen mukaan esimerkiksi Pohjoinen j\u00e4\u00e4meri n\u00e4hd\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 jo ennen 2050-lukua. Sulamisvauhti on vain kiihtynyt viime vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n \u2013 Alueet, jotka ovat viime vuosikymmenin\u00e4 l\u00e4mmenneet merij\u00e4\u00e4n sulamisen my\u00f6t\u00e4, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa yht\u00e4 voimakkaasti l\u00e4mpene, koska merij\u00e4\u00e4 on n\u00e4ilt\u00e4 alueilta jo suurimmaksi osaksi h\u00e4vinnyt, Rantanen huomauttaa.<\/p>\n Eroihin l\u00e4mpenemisen voimakkuudessa ovat voineet vaikuttaa my\u00f6s ilmaston luonnolliset vaihtelut Arktiksella.<\/p>\n Rantasen mukaan on mahdollista, ett\u00e4 tulevaisuudessa tilanne k\u00e4\u00e4ntyy p\u00e4\u00e4laelleen eli pitk\u00e4aikaiset vaihtelut toimivatkin p\u00e4invastaiseen suuntaan ja hidastavat l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n Arktiksen ja maapallon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen l\u00e4mpenemisvauhdin suhdeluku ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 nouse.<\/p>\n \u2013 Jos l\u00e4mpenemissuhteen laskee vain esimerkiksi viimeisen viidentoista vuoden ajalta, suhdeluku on hieman pienempi. On n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4mpeneminen on hieman tasoittunut Arktiksella, mutta t\u00e4st\u00e4 ei voi vet\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, tutkija arvioi.<\/p>\n Tutkimus keskittyi toteutuneisiin l\u00e4mp\u00f6tiloihin, eik\u00e4 mennyt aika v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro tulevasta l\u00e4mpenemisvauhdista.<\/p>\n Tutkijat arvelevat, ett\u00e4 muutosvauhti voi l\u00e4hitulevaisuudessa tasoittua. Rantanen kertoo ryhm\u00e4n kuitenkin ”hieman spekuloineen” tulevaa kehityst\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ilmaston luonnolliset vaihtelut esimerkiksi merivirroissa tai ilmakeh\u00e4ss\u00e4, ovat vaikuttaneet l\u00e4mpenemiseen nostavasti. On mahdollista, ett\u00e4 nelinkertainen l\u00e4mpenemissuhde tasoittuu hieman l\u00e4hemm\u00e4ksi ilmastomallien antamia tuloksia.<\/p>\n Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 ilmastomallit eiv\u00e4t juuri onnistu j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n n\u00e4in suuria muutoksia.<\/p>\n Ilmastomallit ovat matemaattisia j\u00e4rjestelmi\u00e4, joiden avulla simuloidaan eli j\u00e4ljitell\u00e4\u00e4n muun muassa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin l\u00e4mp\u00f6tiloja ja sadem\u00e4\u00e4ri\u00e4. Ilmastomalleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa ilmastonmuutoksen tutkimuksessa.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tutkijoiden havainto tarkoittaa, ett\u00e4 ilmastomalleista ei juuri l\u00f6ydy tilannetta, jossa samanaikaisesti Arktis l\u00e4mpenee voimakkaasti ja globaalisti l\u00e4mpeneminen on ollut tasaisempaa.<\/p>\n Rantasen mukaan tyypillisesti ilmastomallit olettavat, ett\u00e4 Arktiksen ja maapallon muiden alueiden l\u00e4mpeneminen ovat linjassa toisiinsa, eli jos maapallon l\u00e4mpenemistahti on maltillinen, se on sit\u00e4 my\u00f6s Arktiksella.<\/p>\n Tutkimuksen mukaan arktinen voimistuminen on paljon suurempaa kuin mallit olettavat. Rantasen mukaan havainnolla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole suurta vaikutusta esimerkiksi tulevaisuutta koskeviin arvioihin ilmastonmuutoksen etenemisest\u00e4.<\/p>\n \u2013 Meh\u00e4n emme sano, ett\u00e4 tulevaisuudessa Arktis l\u00e4mpeneekin nopeammin kuin aiemmin on sanottu, vaan me olemme katsoneet nimenomaan t\u00e4t\u00e4 l\u00e4mpenemisen suhdetta, emme absoluuttisia l\u00e4mpenemisnopeuksia, h\u00e4n painottaa.<\/p>\n Arktisella alueella on iso merkitys. Paikallisesti tarkasteltuna l\u00e4mpeneminen vaikuttaa alueella el\u00e4viin ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntiin laajemminkin.<\/p>\n Laajemmassa kuvassa tutkimusten mukaan arktisen alueen l\u00e4mpeneminen vaikuttaa muun muassa s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ihin.<\/p>\n \u2013 On mahdollista, ett\u00e4 kes\u00e4n helleaallot tulevat yleistym\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 arktinen alue l\u00e4mpenee niin voimakkaasti. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilaero pohjoisten napa-alueiden ja etel\u00e4isempien leveysasteiden v\u00e4lill\u00e4 pienenee. L\u00e4mp\u00f6tilaero synnytt\u00e4\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 it\u00e4\u00e4n kulkevia suihkuvirtauksia, ja koska n\u00e4m\u00e4 virtaukset ovat heikompia, se aiheuttaa paikallaan pysyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4tyyppej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 voivat sitten tuottaa helleaaltoja tai muita s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4, Rantanen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksen toivotaan synnytt\u00e4v\u00e4n lis\u00e4tutkimusta siit\u00e4, miten hyvin ilmastomallit onnistuvat j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n arktisen alueen l\u00e4mpenemist\u00e4 suhteessa muun maapallon tilanteeseen.<\/p>\n Rantasen mukaan keskeinen kysymys on, onko malleissa jotain vikaa, vai onko tilanne vain niin poikkeuksellinen, etteiv\u00e4t matemaattiset mallit onnistu j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4.<\/p>\n L\u00e4mpenemisvauhti on siis ollut alueella merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi kuin aiemmin on esitetty. Tavallisia ihmisi\u00e4 tieto voi hirvitt\u00e4\u00e4, mutta tiedemaailmassa asia ei ole uusi.<\/p>\n Rantanen huomauttaa, ett\u00e4 tutkimus ei itsess\u00e4\u00e4n tuottanut uutta tietoa arktisen alueen ilmastosta vaan sit\u00e4 vain hy\u00f6dynnettiin hieman eri tavalla kuin aiemmin.<\/p>\n Tulevaa tutkimusta silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en Rantanen toivoo yhteisymm\u00e4rryksen saavuttamista siit\u00e4, mik\u00e4 on Arktis.<\/p>\n \u2013 Se helpottaisi t\u00e4m\u00e4nkaltaisten sanontojen paikkansa pit\u00e4vyytt\u00e4, kun tiedett\u00e4isiin, mist\u00e4 alueesta on kyse. Toivon my\u00f6s, ett\u00e4 vastaisuudessa puhuessamme arktiksen l\u00e4mpenemisest\u00e4 voitaisiin sanoa, ett\u00e4 vauhti on oikeasti nelinkertainen, ei kaksinkertainen, tutkija summaa.<\/p>\n Millaisia ajatuksia juttu her\u00e4tt\u00e4\u00e4? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.<\/em><\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n Ukrainasta ei ole l\u00f6ytynyt pernaruttoa, toisin kuin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 \u2013 pel\u00e4tty bakteeri muhii maassa ja sen syyt sek\u00e4 seuraukset huolestuttavat tutkijoita<\/a><\/p>\n![\"Ilmatieteen](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_960,h_1280\/39-99307762f4efc6e6113.jpg\")
Merij\u00e4\u00e4n vaikutus on suuri<\/h3>\n
![\"Napaj\u00e4\u00e4n](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_959,h_1188\/13-3-11215558.jpg\")
Ilmastomallit olettavat l\u00e4mpenemistahdilta samansuuntaisuutta<\/h3>\n
![\"Ilulissatin](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_639\/39-5936565d8a9955cec2a.jpg\")
Arktisen alueen l\u00e4mpenemisen vaikutukset ylt\u00e4v\u00e4t kauas<\/h3>\n