Reitit k\u00e4rsiv\u00e4t kannattavuusongelmista jo ennen pandemian alkua, kun Finnair viel\u00e4 liikenn\u00f6i niit\u00e4<\/a>, vaikka matkustajam\u00e4\u00e4r\u00e4t olivatkin silloin huomattavasti nykytilannetta suurempia.<\/p>\n Finnairin lopetusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen lentoreittej\u00e4 alettiin pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 valtion tuen avulla. Reiteille asetettiin julkisen palvelun velvoite<\/a>. Sen my\u00f6t\u00e4 valtio osti kyseisten reittien liikenteen. T\u00e4m\u00e4 on EU-asetuksen<\/a> mukaan sallittua, jos lentoyhteys katsotaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi lentoaseman liikenn\u00f6intialueen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.<\/p>\n Liikenne- ja viestint\u00e4virasto Traficom teki nopean analyysin tilanteesta selvitt\u00e4\u00e4kseen, mit\u00e4 reittej\u00e4 voitaisiin tukea ja t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ne vaatimukset. Sit\u00e4 varten Traficom haastatteli paikallisia toimijoita ja tarkasteli vanhoja tutkimuksia ja tilastoja matkustajam\u00e4\u00e4rist\u00e4 ennen pandemiaa. Raportin lopputulos oli, ett\u00e4 lentoreittej\u00e4 voidaan tukea.<\/p>\n Tukeen budjetoitiin 11,5 miljoonaa euroa. Kilpailutuksen j\u00e4lkeen k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 kustannukset ylitt\u00e4v\u00e4t budjetoidun summan, mutta lennot saivat kuitenkin aloittaa liikenn\u00f6innin huhtikuussa 2021.<\/p>\n Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen<\/strong> arvostelee tukip\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kovin sanoin.<\/p>\n \u2013 Ainoa peruste on aluepolitiikka. Halutaan turvata yhteydet joka puolelle Suomea ja my\u00f6s niihin paikkoihin, joihin ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa lent\u00e4\u00e4, Laukkanen sanoo Svenska Ylen haastattelussa.<\/p>\n \u2013 Minua mietitytt\u00e4\u00e4, millainen kustannus-hy\u00f6ty-analyysi t\u00e4ss\u00e4 on tehty. [T\u00e4st\u00e4] saa v\u00e4h\u00e4n sellaisen vaikutelman, ett\u00e4 ensin on p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 valtio ostaa n\u00e4m\u00e4 lennot, ja sen j\u00e4lkeen on mietitty, mitk\u00e4 perustelut tukisivat t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n Kilpailutuksen piti ensin varmistaa lentojen jatkuminen vuoden 2021 loppuun asti<\/a>. Sopimuksia jatkettiin elokuun puoliv\u00e4liin, 14.8. asti.<\/p>\n My\u00f6hemmin valtio p\u00e4\u00e4tti valtio p\u00e4\u00e4tti jatkaa lentojen tukemista vuoden 2023 kev\u00e4\u00e4seen asti. Lentojen kilpailutuksen odotetaan valmistuvan niin, ett\u00e4 liikenn\u00f6niti voi jatkua lokakuun lopussa.<\/p>\n Vaikka alkuper\u00e4isest\u00e4 Traficomin analyysist\u00e4 on kulunut kaksi vuotta, perustuu uusi p\u00e4\u00e4t\u00f6s edelleen siihen. Laukkanen ei usko, ett\u00e4 vanha analyysi on en\u00e4\u00e4 ajankohtainen.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tehty selvitys on pahimmalta pandemia-ajalta. Toisaalta siin\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n niit\u00e4 matkustajam\u00e4\u00e4ri\u00e4 pandemiaa edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajalta. Tutkimukset ja selvitykset, joihin viitataan, ovat kymmenen vuotta vanhoja.<\/p>\n Lentojen matkustajam\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t ole elpyneet koronaa edelt\u00e4v\u00e4lle tasolle matkustusrajoitusten purkamisesta huolimatta. Julkisuudessa poliitikot ja paikalliset toimijat ovat puolustaneet lentoja vetoamalla yritysten etuihin ja tarpeeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4 ulkomaille. Erityisesti vientiteollisuuden tarpeet on tuotu esiin.<\/p>\n Marraskuussa 2021 Jyv\u00e4skyl\u00e4n-lennoilla oli keskim\u00e4\u00e4rin viisi matkustajaa. Samaan aikaan yhdistetyll\u00e4 reitill\u00e4 Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon oli keskim\u00e4\u00e4rin 14 matkustajaa.<\/p>\n Edes lentolippujen tuetut hinnat eiv\u00e4t ole nostaneet niiden kysynt\u00e4\u00e4. Siksi Laukkanen pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 yritysten tarpeita analysoitaisiin paremmin.<\/p>\n \u2013 Me n\u00e4emme, ett\u00e4 yritykset eiv\u00e4t ole olleet valmiita maksamaan [lennoista]. Kysynt\u00e4 on alhaista tuetuista hinnoista huolimatta. Edes vientiyritykset eiv\u00e4t lenn\u00e4 kuten ennen.<\/p>\n Julkisuudessa lentoja perustellaan yritysten tarpeisiin vedoten. Nyt k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa kilpailutuksessa on kuitenkin yksityiskohtia, jotka saavat Laukkasen kohottamaan kulmiaan.<\/p>\n Traficomin tarjouspyynn\u00f6ss\u00e4 sanotaan<\/a>, ett\u00e4 Kajaaniin ja Joensuuhun liikenn\u00f6ivien koneiden on oltava niin suuria, ett\u00e4 matkustajien laskettelu- ja golffausv\u00e4lineet mahtuvat kyytiin.<\/p>\n \u2013 On mielest\u00e4ni iso kysymys, ett\u00e4 onko t\u00e4m\u00e4 se, mihin halutaan t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rahaa. Kymmenill\u00e4 miljoonilla, lippua kohden tuhansilla euroilla, tuetaan sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t golfaamaan ja laskettelemaan.<\/p>\n \u2013 Toisaalta sitten mietit\u00e4\u00e4n, pit\u00e4isik\u00f6 ja miten valtio voisi auttaa pienituloisia l\u00e4mmitys- ja s\u00e4hk\u00f6laskujen maksamisessa ensi talvena.<\/p>\n Svenska Yle selvitti, kuinka ahkerasti kansanedustajat ovat kulkeneet valtion tukemilla lentoreiteill\u00e4. Asia selvitettiin tekem\u00e4ll\u00e4 eduskunnalle tietopyynt\u00f6 kansanedustajien tekemist\u00e4 lentomatkoista. Eduskunnan matkustuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan kansanedustajat voivat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kotimaan lentoja.<\/p>\n Alla olevassa taulukossa n\u00e4kyv\u00e4t kaikki kansanedustajien lentomatkat tuetuilla kotimaan lentoreiteill\u00e4. Lentoja on tarkasteltu aikav\u00e4lill\u00e4 19.4.2021\u201313.7.2022. Valtion tukemat lentoreitit alkoivat liikenn\u00f6id\u00e4 huhtikuussa 2021.<\/p>\n Kaikkiaan 46 kansanedustajaa on k\u00e4ytt\u00e4nyt lentoreittej\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4htien, kun niit\u00e4 on alettu liikenn\u00f6id\u00e4 valtion tuella.<\/p>\n Ahkerin lentomatkustaja on ollut kansanedustaja Hanna Huttunen<\/strong> (kesk.), joka on lent\u00e4nyt 42 kertaa. Toiseksi eniten on lent\u00e4nyt keskustan Anu Vehvil\u00e4inen<\/strong>: 41 lentoa.<\/p>\n Nelj\u00e4nten\u00e4 listalla on RKP:n puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson<\/strong>. H\u00e4n on lent\u00e4nyt 34 kertaa Helsinki\u2013Kokkola-Pietarsaari-v\u00e4lill\u00e4. Henriksson asuu Pietarsaaressa.<\/p>\n Ministeri uskoo s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4ns\u00e4 aikaa lent\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ministerille jokainen minuutti ja puolituntinen, puhumattakaan jokaisesta tunnista, on eritt\u00e4in arvokas. Sen vuoksi valitsen reitin, jolla p\u00e4\u00e4sen sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nopeimmin Helsinkiin tai Helsingist\u00e4 kotiin, Henriksson sanoo.<\/p>\n Luodossa Pietarsaaren ja Kokkolan v\u00e4limaastossa asuva kristillisdemokraattien Peter \u00d6stman<\/strong> on lent\u00e4nyt valtion tukemalla reitill\u00e4 vain kerran. Aiemmin \u00d6stman lensi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, mutta nyt juna on h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n \u2013 Olen matkustanut junalla yksinkertaisesti siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 harvat saatavilla olleet lennot eiv\u00e4t ole olleet sopivia valiokuntaty\u00f6n kannalta. Se m\u00e4\u00e4rittelee aikataulun meille tavallisille kansanedustajille, \u00d6stman sanoo.<\/p>\n Junamatka Helsingist\u00e4 Kokkolaan kest\u00e4\u00e4 hieman alle nelj\u00e4 tuntia.<\/p>\n EU-maat eiv\u00e4t saa tukea lentoliikennett\u00e4 sellaisilla reiteill\u00e4, joiden kulkeminen junalla kest\u00e4\u00e4 alle kolme tuntia. T\u00e4st\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty lentoliikenneasetuksessa<\/a>.<\/p>\n Suomi tukee tukee lentoreitti\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n, jonne p\u00e4\u00e4see junalla Helsingist\u00e4 nopeimmin 3 tunnissa ja 11 minuutissa. Junamatka kest\u00e4\u00e4 siis vain kymmenisen minuuttia EU:n asettamaa minimi\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ylen tietopyynn\u00f6st\u00e4 selvisi, ett\u00e4 useat kansanedustajat ovat lent\u00e4neet my\u00f6s Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Eniten Helsinki\u2013Jyv\u00e4skyl\u00e4-v\u00e4li\u00e4 on lent\u00e4nyt kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo<\/strong>. H\u00e4n on tehnyt 12 yhdensuuntaista matkaa reitill\u00e4. Toiseksi eniten v\u00e4lill\u00e4 on lent\u00e4nyt keskustan Joona K\u00f6ntt\u00e4<\/strong>: 11 lentoa.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n Alkuper\u00e4inen ruotsinkielinen uutinen<\/a><\/p>\n Valtion tukemat reittilennot viidelt\u00e4 maakuntakent\u00e4lt\u00e4 jatkumassa kev\u00e4\u00e4lle 2023<\/a><\/p>\nTutkija: Tukip\u00e4\u00e4t\u00f6s tehtiin ensin, perustelut keksittiin sitten<\/h3>\n
![\"Vaaleahiuksinen](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_640\/39-97160762ac706c57efe.jpg\")
K\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 miljoonia siihen, ett\u00e4 ihmiset voivat matkata lent\u00e4en hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n tai golfaamaan?<\/h3>\n
![\"Grafiikka](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_959,h_697\/39-99379762f67d8cb8f36.jpg\")
Yle selvitti, paljonko kansanedustajat lent\u00e4v\u00e4t tuetuilla reiteill\u00e4<\/h3>\n
![\"Henriksson](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_958,h_639\/39-937985624bff6dcb394.jpg\")
Jyv\u00e4skyl\u00e4n lentoyhteyden tukeminen on juuri ja juuri sallittua<\/h3>\n