Kun Vesa-Matti Loiri kuoli, menetimme suomalaisen yhten\u00e4iskulttuurin suurimman sankarin. Mutta mit\u00e4 olikaan yhten\u00e4iskulttuuri silloin, kun koko Suomi kokoontui television \u00e4\u00e4reen katsomaan kaatuvaa koomikkoa?<\/p>\n ASA,<\/span> Salora vai Finlux?<\/span><\/p>\n Erot olivat pieni\u00e4, mutta niit\u00e4 oli. Suomalaisessa kodin olohuoneessa oli 1970-luvulla televisio, puuj\u00e4ljitelm\u00e4pinnoitettu kuvaputki-tv, joka oli todenn\u00e4k\u00f6isesti tehty Suomessa. Enimmill\u00e4\u00e4n Suomessa oli jopa seitsem\u00e4n tv-tehdasta yht\u00e4 aikaa. Salossa tehty Salora oli yleisin, Salora oli l\u00e4pi 1970-luvun televisiotuotannon markkinajohtaja, mutta Asat ja Finluxit olivat yleisi\u00e4 laitteita my\u00f6s.<\/span><\/p>\n Melkein koko Suomi kokoontui televisioidensa \u00e4\u00e4reen. Jopa kolme miljoonaa viiden miljoonan ihmisen kansasta katsoi usein samaa ohjelmaa yht\u00e4 aikaa. Kanavia oli kaksi, ja ohjelmia l\u00e4hetettiin vain muutama tunti iltaisin. P\u00e4\u00e4uutisl\u00e4hetys tuli samaan aikaan molemmilta kanavilta.<\/span><\/p>\n Se oli yhten\u00e4iskulttuuria.<\/span><\/p>\n Vuonna 1975 perhe Loton \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ei ole liioiteltua sanoa, ett\u00e4 yhten\u00e4iskulttuuri levisi television kautta. Tv teki t\u00e4hdet ja kansansuosikit, nosti puheenaiheet, viihdytti ja valisti \u2013 kukapa Tietoiskun sormien napsautuksen joskus n\u00e4hnyt voisi sen unohtaa. \u00c4l\u00e4 mene heikoille j\u00e4ille! K\u00e4yt\u00e4 turvavy\u00f6t\u00e4!<\/span><\/p>\n Keskiviikkona <\/span>kuollut <\/span>Vesa-Matti Loiri<\/a> oli yhten\u00e4iskulttuuri-Suomen suurin t\u00e4hti. Kun televisiot yleistyiv\u00e4t suomalaisissa olohuoneissa 1960-luvulla, Loiri oli nuori n\u00e4yttelij\u00e4, joka p\u00e4\u00e4si <\/span>Spede Pasasen<\/a> tv-ohjelmissa toteuttamaan sek\u00e4 fyysisi\u00e4 hauskuuttajan kykyj\u00e4\u00e4n kaatuilemalla ett\u00e4 laulamaan ja tietysti sekoilemaan Speden ja <\/span>Simo Salmisen <\/a>kanssa.<\/span><\/p>\n Simo Salminen, Vesa-Matti Loiri ja Pertti \u201dSpede\u201d Pasanen esittelev\u00e4t hilpe\u00e4sti miesten alusvaatemuotia 1971. Turhapuro-elokuvia tehtiin kaikkiaan 18, liikaa ainakin Vesa-Matti Loirin mielest\u00e4. Katsojat olivat kuitenkin eri mielt\u00e4. Spede-Show, Vesku-Show, Uuno Turhapuro-elokuvat ensin suurmenestyksin\u00e4 elokuvateattereissa, sitten tv-esityksin\u00e4\u2026 l\u00e4pi 1970-luvun ja pitk\u00e4lle 1980-luvulle Loirin \u00e4\u00e4reen kokoonnuttiin kuin kirkonmenoihin, samaan aikaan koko suomalainen seurakunta.<\/span><\/p>\n Loiri yhdisti, sill\u00e4 vaikka elettiin yhten\u00e4iskulttuuria kapean tv- ja radiotarjonnan osalta \u2013 radiokanavia oli Ylelt\u00e4 kaksi suomeksi, yksi ruotsiksi, kaupallista radiotoimintaa ei ollut \u2013 olivat ihmisten taustat ja el\u00e4m\u00e4ntilanteet erilaisia.<\/span><\/p>\n Mutta oli sitten pitk\u00e4n linjan kaupunkilainen, asui maaseudulla tai oli joutunut muuttamaan sielt\u00e4 kaupunkiin, yhteiskunta toimi suurelta osiin samaan tahtiin: 1960-luvulla t\u00f6it\u00e4 tehtiin ja koulua k\u00e4ytiin kuutena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa, 1970-luvulla viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 riitti, mutta niin kouluihin kuin tehtaaseenkin mentiin aamuvarhain ja p\u00e4\u00e4stiin pois iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/span><\/p>\n Sunnuntaisin kaikki liikkeet olivat kiinni. Ruokakaupat ja erikoisliikkeet sulkeutuivat arkisinkin usein klo 17, lauantaisin klo 13.<\/span><\/p>\n Ihmiset viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 television \u00e4\u00e4rell\u00e4 kotkalaisessa ravintolassa 1961. Amerikassa <\/span>vuonna 1980 <\/span>Dolly Parton<\/a> lauloi <\/span>Nine to Five<\/span> \u2013 yhdeks\u00e4st\u00e4 viiteen, mutta iso osa teollistunutta Suomea painoi duunia jo seitsem\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien.<\/span><\/p>\n Ja teollistuminen j\u00e4risytti yhteiskunnan rakenteita. Suomessa tehtiin muutakin kuin televisioita. Tekstiiliteollisuus oli viel\u00e4 voimissaan. Mets\u00e4\u00e4 kaatui, sellua suollettiin, tietysti. Nokiasta tuli mieleen kumisaapas.<\/span><\/p>\n Tehtaat tuottivat tavaraa vientiin \u2013 olihan it\u00e4vienti, Neuvostoliiton loputtomat markkinat, joiden per\u00e4\u00e4n katsoi yhten\u00e4iskulttuuria el\u00e4v\u00e4n Suomen is\u00e4, presidentti <\/span>Urho Kaleva Kekkonen<\/a> l\u00e4pi yhten\u00e4iskulttuurin vuosien.<\/span><\/p>\n \u201dKekkonen\u201d muuttui 1960-luvulla synonyymiksi sanalle \u201dpresidentti\u201d. Kun 1970-luvulla eli lapsuuttaan, kekkonen oli sanana synonyymi presidentille.<\/span><\/p>\n Kuoliko yhten\u00e4iskulttuuri Kekkosen kanssa samaan aikaan vuonna 1986?<\/span><\/p>\n Vai vasta nyt, Vesa-Matti Loirin mukana?<\/span><\/p>\n Uuusi versio yhten\u00e4iskulttuurista on kiusaus n\u00e4hd\u00e4 sosiaalisen median jakamiskulttuurissa. Digitaalisen ajan kollektiivista suremista on se, ett\u00e4 Vesa-Matti Loirin kuolinuutisen j\u00e4lkeen suomalaiset tekiv\u00e4t suruty\u00f6t\u00e4 jakaen Facebookissa, Instagramissa ja Twitteriss\u00e4 muistojaan vainajasta.<\/span><\/p>\n Presidentti <\/span>Sauli Niinist\u00f6<\/a> ja p\u00e4\u00e4ministeri <\/span>Sanna Marin<\/a> osallistuivat surujuhlaan omilla viesteill\u00e4\u00e4n ihan niin kuin niin monet muutkin suomalaiset.<\/span><\/p>\n Loiri yhdisti suomalaiset viel\u00e4 kerran.<\/span><\/p>\n Mit\u00e4 internetaikana on yhten\u00e4iskulttuurista j\u00e4ljell\u00e4? El\u00e4mmeh\u00e4n materiaalisen ja viestinn\u00e4llisen runsauden ja valinnanmahdollisuuksien aikaa verrattuna vaikkapa siihen, kun saunapuhdas Suomi kokoontui 1980-luvun alussa katsomaan yhdess\u00e4 <\/span>Velipuolikuuta<\/span> aina lauantai-iltaisin.<\/span><\/p>\n Vuosi 1963 ja televisossa Falunin talvikisat. Kaupat <\/span>ovat auki ymp\u00e4ri vuorokauden, tv-kanavia on parikymment\u00e4 ilmaiseksi ja maksamalla tai teknisell\u00e4 kikkailulla saa omalle ruudulleen n\u00e4kym\u00e4\u00e4n mink\u00e4 tahansa kanavan maailmalta.<\/span><\/p>\n YouTubesta l\u00f6ytyy muinaisia, monilta jo unohtuneitakin tv-sarjoja. Vinkki: syksyll\u00e4 1980 koululaisten puheenaiheeksi ainakin Vantaalla noussut ranskalaissarja <\/span>Vaarallinen mutantti<\/span> on YouTubessa nimell\u00e4 <\/span>Le Mutant<\/span>, ei suomenkielist\u00e4 tekstityst\u00e4 \u2013 aikanaan sarjasta \u201dpuhuivat kaikki\u201d heti maanantaiaamuisin, olihan uusi jakso esitetty televisiossa juuri sunnuntai-iltana.<\/span><\/p>\n Etk\u00f6 tied\u00e4 tai muista Vaarallista mutanttia? Ei se mit\u00e4\u00e4n, sellaistahan se nykyisin on. Vaikka tv-sarjoista keskustellaan omissa piireiss\u00e4 tuoreeltaan, \u201dkaikki\u201d eiv\u00e4t kuitenkaan katso samoja sarjoja yht\u00e4 aikaa kuten vanhan yhten\u00e4iskulttuurin aikaan. Eiv\u00e4t, vaikka omassa sosiaalisen media kuplassa n\u00e4kyi kes\u00e4-hein\u00e4kuussa tuoreeltaan paljon fiilistelyj\u00e4 Netflixin <\/span>Stranger Things<\/span> -sarjan uudesta tuotantokaudesta.<\/span><\/p>\n Stranger Things ei taatusti ylt\u00e4nyt Suomessa samoihin katsojalukuihin kuin <\/span>Simpauttaja<\/span> aikanaan: kun <\/span>Heikki Turusen<\/a> puheenaihe-kirjasta tehtiin <\/span>Veikko Kerttulan<\/a> ohjaama puheenaihe-tv-elokuva \u2013 liki jokainen suomalainen tiesi ensi-illan 17.2.1975 j\u00e4lkeen mihin kulttuurituotteeseen viitataan, kun sanotaan \u201dHojo hojo\u201d tai \u201dSy\u00f6 paskas!\u201d<\/span><\/p>\n Nuori taiteilija Vesa-Matti Loiri voimansa tunnossa 50 vuotta sitten, elokuussa 1972. Ehk\u00e4 l\u00e4himp\u00e4n\u00e4<\/span> 1970-luvun yhten\u00e4iskulttuuria ollaan nykyisin isojen uutistapahtumien \u00e4\u00e4rell\u00e4. Loirin kuolema kosketti suomalaisia laajasti, ja niin ovat tietysti koskettaneet kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 koronapandemian aiheuttamat \u00e4kkirajoitukset ja helmikuussa Ven\u00e4j\u00e4n aloittama hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainassa.<\/span><\/p>\n J\u00e4\u00e4kiekon miesten joukkueen olympiakultaan ja maailmanmestaruuteen johtaneita loppuotteluita j\u00e4nnitti helmi- ja toukokuussa yht\u00e4 aikaa ruudun \u00e4\u00e4ress\u00e4 per\u00e4ti kolme miljoonaa suomalaista. L\u00e4hes samoihin lukuihin on p\u00e4\u00e4sty viel\u00e4 muutama vuosi sitten itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n Linnan juhlien televisioinneissa, vuonna 2017 presidentin k\u00e4ttelyjonoa tuijotti 2,6 miljoonaa suomalaista \u2013 kahtena viime vuonna k\u00e4ttely\u00e4 ei pandemian takia j\u00e4rjestetty lainkaan.<\/span><\/p>\n Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaikki \u2013 maailmanlaajuinen kulkutauti, naapurimaan aloittama sota, Linnan juhlat ja Leijonien menestys, jollaisesta ei 1970-luvulla uskallettu unelmoidakaan \u2013 olisivat ker\u00e4nneet suomalaiset jo aikanaan olohuoneeseen, Saloran \u00e4\u00e4reen.<\/span><\/p>\n Olennainen <\/span>ero kuvaputkiajan ja internet-ajan yhten\u00e4iskulttuurissa on se, ett\u00e4 nyt valinnanvaraa on enemm\u00e4n. Jos haluaa viihdett\u00e4, ei ole pakko katsoa samaan aikaan samoja tv-sarjoja (1970- ja 1980-luvun suosikkeja: <\/span>Perhe on pahin<\/span>, <\/span>Menn\u00e4\u00e4n bussilla<\/span>, <\/span>Kuuden miljoonan dollarin mies<\/span>, <\/span>N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n mies<\/span>, <\/span>Onnen p\u00e4iv\u00e4t<\/span>, <\/span>Dallas<\/span>, <\/span>Dynastia<\/span>, <\/span>Ritari \u00c4ss\u00e4<\/span>, <\/span>Miami Vice<\/span>) kuin kaikki muut, sill\u00e4 netin videotilauspalveluista l\u00f6ytyy kyll\u00e4 vaihtoehtoja.<\/span><\/p>\n 1970-lukua. Olisiko <\/span>Napakymppi<\/span> ker\u00e4nnyt jopa 2,7 miljoonaa katsojaa, jos napautuksen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olisi ollut HBO Max, CMore, Viaplay tai Ruutu+ tarjoamassa jotain muuta tilalle?<\/span><\/p>\n Koska tarjontaa oli v\u00e4hemm\u00e4n, v\u00e4hemm\u00e4n riitti. Siksi Miss Suomi oli tapaus vuodesta toiseen, siksi Syksyn s\u00e4velt\u00e4 tuijotettiin musiikkin\u00e4lk\u00e4isen\u00e4 kuin 1980-luvulla \u201dtaivaskanavia\u201d, ennen kaikkea Music TV:t\u00e4, jonka loputon musiikkivideovy\u00f6rytys vuosikymmenen lopulla oli lupaus suuresta maailmasta. Siit\u00e4, ett\u00e4 Simpauttajan Imppa on j\u00e4tt\u00e4nyt lannanlevityksen ja p\u00e4\u00e4ssyt osaksi isompia kuvioita.<\/span><\/p>\n Maaltamuutto<\/span>, maaseudun autioituminen, yhteiskunnallinen rakennemuutos oli polttoainetta yhten\u00e4iskulttuurin koneeseen.<\/span><\/p>\n Syntyi paitsi <\/span>Heikki Turusen<\/a> romaaneja ja muita tv-draamaksi k\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 kaupungistumisen k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolen kuvauksia, my\u00f6s satoja suomalaisia iskelmi\u00e4, joissa kaihoiltiin maaseudulle.<\/span><\/p>\n Tulkaa tyt\u00f6t takaisin, kaihoili maalle j\u00e4\u00e4nyt nuori mies <\/span>Tapani Kansan <\/a>tulkinnassa.<\/span><\/p>\n Tapani Kansa Helsingin Natsalla marraskuussa 1970. Konsertissa piti istua paikallaan kuin kirkossa. Sinne m\u00e4 viel\u00e4 tahdon menn\u00e4, siell\u00e4 on kaikki ennallaan, uskoi <\/span>Esko Rahkonen<\/a> kappaleessa <\/span>Kotiseutu Pohjolassa<\/span>.<\/span><\/p>\n Muutos oli kuitenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/span><\/p>\n Toinen k\u00e4si utareella, toinen kaukos\u00e4\u00e4timell\u00e4, kiteytti <\/span>Ismo Alanko <\/a>kappaleessaan <\/span>Kun Suomi putos puusta<\/span>.<\/span><\/p>\n Alangon kappale julkaistiin vuonna 1990.<\/span><\/p>\n Nuo kaikki ovat olleet yhten\u00e4iskulttuurin soundtrackia.<\/span><\/p>\n Sanoitusten<\/span> kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n 1960- ja 1970-luvun asetelmaan: Suomi toipui sodan j\u00e4lleenrakennusurakasta, ihmiset muuttivat ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 Ruotsiin tai maalta kaupunkeihin \u2013 ja viihteeksi oli tarjolla muutama tunti tv-ohjelmaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n En tied\u00e4, osattiinko enemm\u00e4st\u00e4 unelmoidakaan.<\/span><\/p>\n Tekee mieli vitsailla: ei ihme, ett\u00e4 Karpolle oli asiaa. (Tv-toimittaja <\/span>Hannu Karpo<\/a> teki tv-ohjelmia, joissa antoi \u00e4\u00e4nen ihmisille, jotka eiv\u00e4t ongelmineen tulleet kuulluiksi.)<\/span><\/p>\n Hannu Karpo antoi \u00e4\u00e4nen v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisille. Mutta oliko el\u00e4m\u00e4 loppujen lopuksi ankeaa keskell\u00e4 yhten\u00e4iskulttuuriakaan? 2020-luvun ylt\u00e4kyll\u00e4isyys olisi 50\u201360 vuotta sitten tuntunut utopialta.<\/span><\/p>\n Niill\u00e4 mentiin, mit\u00e4 oli.<\/span><\/p>\n Teija Sopanen<\/a> voitti kymmenen tv-esiintyj\u00e4n Telvis-palkintoa vuoteen 1974 menness\u00e4 \u2013 vertailukohta nykyiseen: <\/span>Jaajo Linnonmaa<\/a> on valittu 11 kertaa vuoden radiojuontajaksi.<\/span><\/p>\n Televisiokuuluttaja Teija Sopanen palkittiin kymmenen kertaa per\u00e4kk\u00e4in suosituimman tv-esiintyj\u00e4n Telvis-patsaalla vuosina 1962\u20131972. Viihteentekij\u00f6it\u00e4 on tarvittu ja tarvitaan, ja suosituimmat heist\u00e4 putsaavat palkintogaalojen p\u00f6yd\u00e4t vuodesta toiseen.<\/span><\/p>\n Loirin huumori, komiikka, laulut ja vakavampikin taide kelpasi yhten\u00e4iskulttuurin Suomessa. Se kelpasi my\u00f6s n\u00e4ihin aikoihin asti. Loiri tavoitti nuoriakin kuulijoita, jotka olisivat voineet olla h\u00e4nen lapsenlapsiaan.<\/span><\/p>\n Samsung, LG, Sony tai jokin muu aasialainen tv-br\u00e4ndi on syrj\u00e4ytt\u00e4nyt suomalaiset salorat ja kumppanit. Taulutelevisiot on ripustettu seinille ja kuvaputkitelevisioiden paikat on sisustettu uusiksi. Monet ovat hyl\u00e4nneet perinteisen televisiolaitteen kokonaan.<\/span><\/p>\n Loirin <\/span>Lapin kes\u00e4<\/span> soi omissa kuulokkeissa silloin, kun itse haluaa. Ei tarvitse odottaa <\/span>Levyraatia<\/span> ja <\/span>Lauantain toivottuja levyj\u00e4<\/span> \u2013 ja toivoa parasta.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n