<\/div>\n

Energian<\/span> railakas kallistuminen on k\u00e4ynnist\u00e4nyt meill\u00e4kin kuuman keskustelun julkisten energiatukien tarpeesta \u2013 tai tarpeettomuudesta.<\/span><\/p>\n

Keskustelun \u2013 vai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa kinastelun \u2013 keskeiset kiistakysymykset kuuluvat, pit\u00e4isik\u00f6 kansalaisten ja yritysten energia-ahdinkoa helpottaa julkisin tukitoimin, ja jos, niin mill\u00e4 tavoin.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Lis\u00e4\u00e4 vaikeusastetta kumpuaa jatkokysymyksist\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 tukia jakaa kaikille entist\u00e4 kalliimman energian rasittamille \u2013 vai olisiko tuet rajattava jonkinlaisen poliittisen tarve- tai tulonjakoharkinnan perusteella vain valikoiduille ryhmille.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Kinastelua seuratessa on voinut synty\u00e4 vaikutelma, ett\u00e4 meill\u00e4 kiistell\u00e4\u00e4n massiivisen mittakaavan energiahelpotuksista, joilla hieman k\u00e4rjist\u00e4en joko pelastetaan kansa ja talous energiakurimukselta \u2013 tai suistetaan julkinen talous t\u00e4ysin t\u00e4rvi\u00f6lle.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Todellisuudessa Suomen valtion t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 toteen panemat tai vasta v\u00e4l\u00e4yttelem\u00e4t energiatuet ovat varovaista hidastelua ja raukeatahtista n\u00e4pertely\u00e4 \u2013 ainakin siihen verrattuna, mit\u00e4 muut EU-maat tekev\u00e4t.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Suhteellisuuden tajua voi virkist\u00e4\u00e4 esimerkiksi tutustumalla ajatuspaja Bruegelin laatimaan <\/span>vertailuun<\/a>, johon se on koonnut keskeiset tiedot useimpien EU-maiden tukiohjelmista.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Bruegelin vertailussa on avaintiedot ja -luvut eri EU-maiden viime syksyn j\u00e4lkeen toteen panemista tukiohjelmista, kuten veronalennuksista, hintas\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyst\u00e4 ja suorista kuluttaja- ja yritystukiaisista.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Vertailu on alun perin julkaistu viime marraskuussa, mutta sen tiedot ja luvut on viimeksi p\u00e4ivitetty viime maanantaina.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Suomi on nuukaa v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4<\/span><\/h3>\n
Bruegelin vertailun perusteella melkein kaikki EU-valtiot helpottavat kansalaistensa ja yritystens\u00e4 energia-ahdinkoa monin verroin mittavammin tukitoimin kuin Suomi.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Meik\u00e4l\u00e4isiin t\u00e4sm\u00e4tukiin verrattuna j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4isi\u00e4 summia ovat panneet jakoon esimerkiksi kaikki EU:n suurimmat \u2013 ja rutkasti Suomea velkaisemmat \u2013 valtiot.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Kun energiatukien summat suhteutetaan kunkin maan vuotuisen bruttokansantuotteen (bkt) arvoon, vain kolme EU-maata n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pit\u00e4neen tiukempaa tukilinjaa kuin Suomi. N\u00e4m\u00e4 ovat Ruotsi, Irlanti ja Tanska, joista niist\u00e4kin Ruotsi on pannut liikkeelle tuntuvasti suuremman raham\u00e4\u00e4r\u00e4n kuin Suomi.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Kaikkien vertailussa mukana olevien tukiohjelmien mittakaava vaihtelee maasta toiseen viel\u00e4 enemm\u00e4n kuin kesken\u00e4\u00e4n perin erikokoisten maiden talousmitat. Siksi tukiohjelmien mitoista ja mittakaavaeroista saa parhaan k\u00e4sityksen tukien bkt-suhteen perusteella.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Tuskin on kovinkaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 talouden mittareilla ja v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4kin suurimmat EU-maat Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ovat k\u00e4ytt\u00e4neet ja luvanneet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 energiatukiinsa suurimpia eurom\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Sin\u00e4ns\u00e4 hirmuisten eurom\u00e4\u00e4rien sijaan erityist\u00e4 huomiota her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 n\u00e4iden suurimpien maiden energiatuet ovat EU-maiden suurimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s suhteessa kansantalouden mittoihin.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Suomi sit\u00e4 vastoin j\u00e4\u00e4 vertailun h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n kummalla tahansa vertailutavalla, verrattiinpa maiden v\u00e4lill\u00e4 tukieurojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sellaisenaan tai tukisummia suhteessa maan talousmittoihin.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Ylivelkaisilla piikki apposen auki<\/span><\/h3>\n
Bruegelin kokoamien tietojen perusteella valtion velkaisuus ei n\u00e4yt\u00e4 sanottavammin hillinneen energiatukien jakamista edes kaikkein velkaisimmissa EU-maissa.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Julkisen talouden suhteellisella velkaisuudella ylivoimaisesti velkaisin EU-maa, Kreikka, on jakanut ja luvannut jakaa maan kansalaisille ja yrityksille suhteellisesti eniten energiatukia.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Kreikan hallitus on viime syyskuun alun ja vasta p\u00e4\u00e4ttyneen hein\u00e4kuun lopun v\u00e4lill\u00e4 ohjannut erilaisiin energiatukiin liki seitsem\u00e4n miljardia euroa. Summa on per\u00e4ti 3,7 prosenttia suhteessa maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Toinen EU:n varsinainen velkas\u00e4kki, julkisen velan miljardeilla mitaten EU:n velkaisin ja koko maailman kolmanneksi velkaisin valtio, Italia, nousee Bruegelin tukivertailussa tukieuroilla kakkoseksi ja tuen bkt-suhteella EU-maiden kolmoseksi.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Italia on k\u00e4ytt\u00e4nyt ja luvannut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kansalaisten ja yritysten energialaskujen kevent\u00e4miseen hilkkua vaille 50 miljardia euroa. Se on 2,8 prosenttia maan vuotuisen bkt:n arvosta.<\/span><\/p>\n
\n
\n