Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_ef6546e7a7621b386dbb843b206791e9, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":107673,"date":"2022-08-15T14:43:00","date_gmt":"2022-08-15T14:43:00","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/aivovauriot-paljastavat-tutkijoille-miten-riippuvaisuudet-toimivat-sahkovirta-voisi-toimia-tasmahoitona-kun-tarkka-hoitokohde-loytyy\/"},"modified":"2022-08-15T14:43:00","modified_gmt":"2022-08-15T14:43:00","slug":"aivovauriot-paljastavat-tutkijoille-miten-riippuvaisuudet-toimivat-sahkovirta-voisi-toimia-tasmahoitona-kun-tarkka-hoitokohde-loytyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/aivovauriot-paljastavat-tutkijoille-miten-riippuvaisuudet-toimivat-sahkovirta-voisi-toimia-tasmahoitona-kun-tarkka-hoitokohde-loytyy\/","title":{"rendered":"Aivovauriot paljastavat tutkijoille, miten riippuvaisuudet toimivat \u2013 s\u00e4hk\u00f6virta voisi toimia t\u00e4sm\u00e4hoitona, kun tarkka hoitokohde l\u00f6ytyy"},"content":{"rendered":"

Miss\u00e4 riippuvaisuus sijaitsee ihmisen aivoissa? Voisiko riippuvaisuuden lopettaa suoraan aivoihin vaikuttamalla?<\/p>\n

Apulaisprofessori, neurologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Juho Joutsa<\/strong> Turun yliopistosta otti tutkijakumppaneidensa kanssa kekseli\u00e4\u00e4n ohituskaistan t\u00e4m\u00e4n selvitt\u00e4miseen. Harvardin ja Turun yliopiston tutkijaryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hesty\u00e4 aivotoimintaa tutkimalla paikallisen aivovaurion k\u00e4rsineit\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Tutkituilla aivovaurioilla oli erityinen vaikutus: ne olivat lopettaneet riippuvuussairauden. Tutkittavat henkil\u00f6t olivat k\u00e4rsineet esimerkiksi aivoinfarktin, jonka seurauksena heid\u00e4n tupakointinsa oli loppunut kuin sein\u00e4\u00e4n. Ei niin, ett\u00e4 henkil\u00f6t olisivat pel\u00e4styneet elintapojaan kohtauksen takia, vaan aivovaurion j\u00e4lkeen tupakka ei yksinkertaisesti her\u00e4tt\u00e4nyt heiss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kiinnostusta.<\/p>\n

Addiktiot aiheuttavat k\u00e4rsimyst\u00e4 yksil\u00f6ille ja menoja yhteiskunnalle<\/h3>\n

Riippuvuussairaudet ovat aikamme suurimpia kansanterveydellisi\u00e4 haasteita. Suomessa huumeiden yliannostukseen<\/a> kuoli 258 ihmist\u00e4 vuonna 2020, puhumattakaan alkoholismin, tupakoinnin tai uhkapeliriippuvuuden aiheuttamista haitoista.<\/p>\n

\u2013 Vuosia kest\u00e4nyt p\u00e4ihteidenk\u00e4ytt\u00f6 ja riippuvuus aiheuttaa aivoihin muutoksia, jotka entuudestaan vaikeuttavat lopettamista. T\u00e4llaista vastustamatonta halua voi olla terveiden ihmisten vaikea tajuta, Juho Joutsa sanoo.<\/p>\n

Joutsa kertoo kiinnostuneensa addiktioista l\u00e4\u00e4k\u00e4rinuransa alkuvaiheessa kes\u00e4t\u00f6iss\u00e4, TYKS:n neurologian poliklinikalla. Aivojen toiminnasta innostunut Joutsa on omistanut uransa aivosairauksien ja niiden hoidon tutkimiselle.<\/p>\n

\"Turun
Juho Joutsa ty\u00f6skentelee Turun yliopiston Turku Brain and Mind Centeriss\u00e4.<\/span>Samuli Holopainen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

Riippuvuussairauksiin ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olemassa tehokkaita t\u00e4sm\u00e4hoitoja. Joutsan mukaan eri tekniikoin toteutettu aivostimulaatio voisi olla t\u00e4h\u00e4n yksi vaihtoehto.<\/p>\n

Esimerkiksi syv\u00e4aivostimulaatiossa hoidettavan aivoihin asennetaan elektrodeja, joihin l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 aluetta stimuloivia s\u00e4hk\u00f6impulsseja ihon alle asennettavasta l\u00e4hettimest\u00e4. S\u00e4hk\u00f6virran taajuutta vaihtelemalla aivotoimintaa alueella voidaan joko vahvistaa tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Aivostimuloinnin tarkkaa toimintatapaa ei viel\u00e4 t\u00e4ysin tunneta, mutta yleistyv\u00e4st\u00e4 hoitomenetelm\u00e4st\u00e4 on varsin hyvi\u00e4 tuloksia esimerkiksi Parkinsonin taudin tai vapinasairauksien hoidossa<\/a>.<\/p>\n

Ongelmana hoitomuodon tehokkaassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on se, ett\u00e4 ihmisaivot ovat edelleen pitk\u00e4lti kartoittamattomat syy-seuraussuhteiden kantilta. Ennen kuin johonkin aivoper\u00e4iseen sairauteen voi vaikuttaa s\u00e4hk\u00f6impulsseilla, pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4, mihin t\u00e4hd\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 Joutsa ja kumppanit selvittiv\u00e4t aivovaurioiden kautta.<\/p>\n

Aivovaurioihin perustuvassa paikannuksessa on haasteensa: vaurio voi olla eri ihmisill\u00e4 eri kohdassa aivoja, mutta aiheuttaa n\u00e4ille silti samanlaisia oireita. T\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 Joutsa ja tutkijakumppanit olivat aiemmassa tutkimuksessa osoittaneet, ett\u00e4 vauriot voivatkin osua aivojen hermoverkostoihin aivorakenteen sijasta.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4t\u00e4 vaikutusta taas voi tutkia aivojen verkostoanalyysin avulla, Joutsa kertoo.<\/p>\n

Aivovauriot auttavat kartoittamaan aivojen toimintaperiaatteita<\/h3>\n

Jotta aivovaurioista voisi oppia, pit\u00e4\u00e4 olla jotakin mihin niit\u00e4 verrata.<\/p>\n

Harvardin yliopistossa oli tallennettu noin 1000 terveen ihmisen aivotoimintaa toiminnallisella magneettikuvauksella, eli fMRI-kuvauksella. Ihmisen ollessa levossa jotkin aivoverkon alueet aktivoituvat ja deaktivoituvat samanaikaisesti. T\u00e4st\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 niiden v\u00e4lille kytk\u00f6s, ja n\u00e4in voidaan muodostaa k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten aivot ovat verkottuneet.<\/p>\n

\u2013 Ihmisaivoista on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut olemassa rakennekartta. Harvardin projektissa niist\u00e4 tuotettiin niin sanotusti kytkent\u00e4kartta, Joutsa kertoo.<\/p>\n

Joutsan ja kumppaneiden tuoreessa tutkimuksessa samanlainen kuvaussessio pidettiin aivovaurioituneille ihmisille. N\u00e4it\u00e4 oli yhteens\u00e4 129, joista 34 oli p\u00e4\u00e4ssyt eroon nikotiiniriippuvuudesta aivovamman sivuvaikutuksena.<\/p>\n

Aivoverkostoja paikannettiin vertailemalla riippuvaisuussairaudesta aivovaurion takia parantuneiden ja aivovaurioiden j\u00e4lkeen tupakointia jatkaneiden vauriokohtien sijaintia ja niiden kytk\u00f6ksi\u00e4 muualle aivoihin. Tuloksista pystyttiin alustavasti mallintamaan, mitk\u00e4 aivoverkot todenn\u00e4k\u00f6isesti liittyiv\u00e4t riippuvuussairauden loppumiseen.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 verkosto voisi olla se potentiaalinen hoitokohde, jolla riippuvuussairauteen voisi vaikuttaa, Joutsa kertoo.<\/p>\n

Arvostetussa l\u00e4\u00e4ketieteen aikakauslehtijulkaisu Nature Mediciness\u00e4 julkaistun Brain lesions disrupting addiction map to a common human brain circuit<\/em> -tutkimuksen menetelm\u00e4 oli menestys. Kyseess\u00e4 ei ollut ensimm\u00e4inen kerta, kun aivovaurioita on hy\u00f6dynnetty hoidettavan aivoalueen l\u00f6yt\u00e4miseen. Esimerkiksi juuri Parkinsonin taudin ja vapinasairauksien hoitokohteet on l\u00f6ydetty sattumalta samankaltaisin keinoin.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 oli kuitenkin ensimm\u00e4inen kerta, kun aivoista onnistuttiin viitteellisesti paikantamaan riippuvuussairauksiin todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikuttavia aivoverkoston alueita. Seuraavaksi edess\u00e4 ovat kliiniset kokeet hoitomuodoille, jos vain rahoitusta l\u00f6ytyy.<\/p>\n

Leesiohoitoa, syv\u00e4stimulaatiota ja aivokuoren indusointia<\/h3>\n

Hoitovaihtoehtoja on erilaisia. Leesiohoito on suorasukaisin: aivoihin tehd\u00e4\u00e4n reik\u00e4 siihen kohtaan, miss\u00e4 toimintaa halutaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tai lopettaa. Aikaisemmin mainitussa aivojen syv\u00e4stimuloinnissa aivoihin asennetaan elektrodeja, joihin l\u00e4hetin ohjaa s\u00e4hk\u00f6impulsseja toivotulla tavalla.<\/p>\n

\"R\u00f6ntgenkuva
T\u00e4lt\u00e4 syv\u00e4aivostimulaation elektrodit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t r\u00f6ntgenkuvassa. <\/span>Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

Joutsan mielest\u00e4 varteenotettavin ensimm\u00e4iseksi tutkittava hoitomuoto olisi niin kutsuttu transkraniaalinen magneettistimulaatio. Hoidossa p\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rille asetetaan p\u00e4\u00e4hine jossa on kuparikela. T\u00e4h\u00e4n johdetaan s\u00e4hk\u00f6virtaa. Kela t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n hoitokohteeseen, ja s\u00e4hk\u00f6virran synnytt\u00e4m\u00e4 magneettikentt\u00e4 indusoi aivokuoren kudokseen heikkoa s\u00e4hk\u00f6virtaa.<\/p>\n

\u2013 S\u00e4hk\u00f6virran taajuutta vaihtelemalla voidaan joko lis\u00e4t\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 aivojen toimintaa hoitokohteessa, Joutsa kertoo.<\/p>\n

Hoito ei vaadi leikkaustoimenpiteit\u00e4, ja Joutsan mukaan se olisi kaikkein turvallisin tapa tutkia stimulointihoidon vaikutusta riippuvaisuussairauksiin. Malli voisi olla sama kuin masennuksen hoidossa, esimerkiksi 4\u20136 viikon intensiivihoitojaksoja riippuvaisuuden ollessa rankimmassa vaiheessa.<\/p>\n

Lumevaikutus, plasebo, voi olla stimulointihoidossa isossa merkityksess\u00e4. Esimerkiksi masentuneen masennusta voi helpottaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n aivostimulaatiohoidon kokeminen. T\u00e4m\u00e4n takia tutkimuksissa tulisi olla kaksi ryhm\u00e4\u00e4, joista toiselle annettaisiin aktiivistimulaatiota ja toiselle lumestimulaatiota.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4m\u00e4 ovat valtavia projekteja. Tarvittaisiin satoja ihmisi\u00e4 tutkimuksiin, jokaista pit\u00e4isi hoitaa viikkoja tai kuukausia. Stimulointilaitteet ovat totta kai my\u00f6s kalliita, Joutsa luettelee.<\/p>\n

Tutkija on kuitenkin innoissaan. Joutsan mukaan heid\u00e4n tutkimuksensa on her\u00e4tt\u00e4nyt huomiota maailmaa my\u00f6ten ja muun muassa Harvard suunnittelee jo jatkoa. Joutsa ja h\u00e4nen tiimins\u00e4 ovat aloittaneet Turussa valtavan jatkourakan: he ker\u00e4\u00e4v\u00e4t laajaa materiaalia aivovaurioista, josta he etsiv\u00e4t uusia mahdollisia yhteyksi\u00e4 niiden ja aivosairauksien paranemisen v\u00e4lille.<\/p>\n

Joutsa uskoo vankasti, ett\u00e4 riippuvaisuuksia hoidetaan tulevaisuudessa osittain stimuloinnin avulla. Se ei tule korvaamaan kokonaan psykologista apua, l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja muita apukeinoja, mutta siit\u00e4 voisi tulla uusi hoitomuoto muiden rinnalle.<\/p>\n

\u2013 Stimulointihoito voisi esimerkiksi auttaa addiktin pahimman yli ja opettaa aivoja selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman riippuvuuden aiheuttajaa. Muut hoitokeinot auttaisivat t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in, Joutsa maalailee.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Pelkk\u00e4 puhumisen kuvittelu voi pian tuottaa puhetta \u2013 neuroteknologia etsii kiivaasti vastausta siihen, kuinka ajatuksemme tallentuvat aivoissa<\/a><\/p>\n

Heidi Hyyti\u00e4isen k\u00e4det vatkasivat hillitt\u00f6m\u00e4sti, sitten aivoihin istutettiin elektrodit ja s\u00e4hk\u00f6virta rauhoitti vapinan \u2013 ”Aiemmin mieheni joutui sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n minua”<\/a><\/p>\n

Kuuntele Yle Areenasta:<\/strong><\/p>\n

Aivot – t\u00e4rkein p\u00e4\u00e4omasi.<\/a> 7-osaisessa ohjelmasarjassa annetaan vinkkej\u00e4 aivoterveyden vaalimiseen. Toimittajana Satu Kivel\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miss\u00e4 riippuvaisuus sijaitsee ihmisen aivoissa? Voisiko riippuvaisuuden lopettaa suoraan aivoihin vaikuttamalla? Apulaisprofessori, neurologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Juho Joutsa Turun yliopistosta otti tutkijakumppaneidensa kanssa kekseli\u00e4\u00e4n ohituskaistan t\u00e4m\u00e4n selvitt\u00e4miseen. Harvardin ja Turun yliopiston tutkijaryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hesty\u00e4 aivotoimintaa tutkimalla paikallisen aivovaurion k\u00e4rsineit\u00e4 ihmisi\u00e4. Tutkituilla aivovaurioilla oli erityinen vaikutus: ne olivat lopettaneet riippuvuussairauden. Tutkittavat henkil\u00f6t olivat k\u00e4rsineet esimerkiksi aivoinfarktin, jonka seurauksena […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":107674,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/107673"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=107673"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/107673\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/107674"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=107673"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=107673"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=107673"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}