![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/39-99447962fa1d4bd5363.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Suomessa valtio on kilpailuttamassa viitt\u00e4<\/a> eri lentoreitti\u00e4, jotka Finnair on lakkauttanut kannattamattomina.<\/p>\n Jo aiemmin valtio on tukenut osin Savonlinnan-reitti\u00e4, mutta muuten lentojen tukeminen on meill\u00e4 viel\u00e4 uusi, koronan tuoma ilmi\u00f6. Nytkin tarkoituksena on, ett\u00e4 reitit muuttuisivat taas kannattaviksi eik\u00e4 tuki muuttuisi pysyv\u00e4ksi.<\/p>\n Toisin on naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa on yleisesti vahva pyrkimys pit\u00e4\u00e4 maa asuttuna ja isompi budjetti. Kuitenkin my\u00f6s Ruotsissa valtio on tukenut kotimaan lentoliikennett\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n ja ennen koronaakin.<\/p>\n \u2013 Heill\u00e4 lentoliikenteen tukeminen on ollut aika systemaattista, sanoo johtaja Pipsa Eklund<\/strong> liikenne- ja viestint\u00e4virasto Traficomista.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ruotsi tukee liikennett\u00e4 kahdelletoista kent\u00e4lle. Joukossa on my\u00f6s muita kuin Tukholmaan suuntautuvia lentoja, esimerkiksi pohjoisessa Luulajan ja Pajalan v\u00e4linen lentoyhteys. Paikkakuntien v\u00e4linen et\u00e4isyys on reilut 200 kilometri\u00e4. Esimerkiksi vuonna 2019 matkustajia reitill\u00e4 oli noin 2 000 vuodessa, k\u00e4y ilmi Ruotsin Trafikverketin raportista.<\/a><\/p>\n Suomessa esimerkiksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n lentokent\u00e4ll\u00e4<\/a> on ollut vuoden 2019 kes\u00e4kuussa vajaa 7 000 matkustajaa.<\/p>\n Ruotsissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n jo keskustelua siit\u00e4, voitaisiinko tuetusta lentoliikenteest\u00e4 osin siirty\u00e4 eteenp\u00e4in. Tarkoituksena on, ett\u00e4 reittej\u00e4 voitaisiin yh\u00e4 enemm\u00e4n hoitaa markkinavetoisesti. Lis\u00e4ksi mietinn\u00e4ss\u00e4 on, voitaisiinko Torsbyst\u00e4, Hagforsista ja Kramforsista Tukholmaan olevat lentoreitit korvata esimerkiksi junayhteyksill\u00e4.<\/p>\n \u2013 Oletan, ett\u00e4 ilmastosyist\u00e4, Eklund sanoo.<\/p>\n Eklundin mukaan Suomessa ei viel\u00e4 ole juuri p\u00e4\u00e4sty siihen keskusteluun, miten valtion t\u00e4ytyy huomioida ilmastotavoitteet, kun se tukee kannattamattomia lentoreittej\u00e4.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4 tukeminen l\u00e4hti k\u00e4yntiin koronan aikana ja tukip\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehtiin aika nopeastikin. Suomessa ilmastokeskustelua ei viel\u00e4 olla k\u00e4yty.<\/p>\n Reittien tukeminen on syksyll\u00e4 esill\u00e4 liikenneministeri\u00f6ss\u00e4 osana muidenkin ty\u00f6h\u00f6n liittyvien yhteyksien palvelutason m\u00e4\u00e4rittelemist\u00e4. Eklund uskoo, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulma on tulossa Suomessakin vahvemmin esiin.<\/p>\n Euroopan unioni on ilmastosyist\u00e4 rajoittanut lentojen tukemista siten, ett\u00e4 valtiot voivat tukea vain reittej\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole korvattavissa alle kolmen tunnin junamatkalla. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja Helsingin v\u00e4linen junamatka on vain v\u00e4h\u00e4n yli kolme tuntia.<\/p>\n \u2013 Uskon, ett\u00e4 my\u00f6s meill\u00e4 tulee keskustelua siit\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4llaisissa tilanteissa tuetaan, lent\u00e4mist\u00e4 vai jotain muuta kulkumuotoa. Saa n\u00e4hd\u00e4, tuleeko EU:lta my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 ohjausta tulevaisuudessa, Eklund pohtii.<\/p>\n Suomalainen lentoliikenne on my\u00f6s naapurimaihin verrattuna keskittynyt vahvasti p\u00e4\u00e4kaupungin lentokent\u00e4lle. Toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa, muita maan sis\u00e4isi\u00e4 yhteyksi\u00e4 ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole.<\/p>\n V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Riku Viri<\/strong> Tampereen yliopistosta sanoo, ett\u00e4 Norjassa on paljon kotimaan yhteyksi\u00e4 vaikean maaston takia. My\u00f6s Ruotsissa on ollut etenkin ennen koronaa paljon Suomea enemm\u00e4n kotimaan lentoreittej\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ruotsin v\u00e4est\u00f6 on toki isompi, mutta se tuskin selitt\u00e4\u00e4 eroa kokonaan, Viri sanoo.<\/p>\n Lentoliikenteeseen vuosikymmenten ajan perehtynyt johtaja, professori Jorma M\u00e4ntynen<\/strong> Destialta sanoo, ett\u00e4 Ruotsissa on ymm\u00e4rretty hyv\u00e4n saavutettavuuden merkitys, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s Ruotsin viennin vet\u00e4misen\u00e4 paremmin kuin Suomessa.<\/p>\n \u2013 Ruotsissa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lentoliikenne on instrumentti muiden asioiden saavuttamiseen. Meill\u00e4 ajattelutapa on totaalisen toinen.<\/p>\n M\u00e4ntysen mukaan on turha kuvitella, ett\u00e4 esimerkiksi isot sijoittajat tulisivat suomalaisiin kaupunkeihin, jos niihin pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4 ensiksi lent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Helsinki-Vantaalle ja sitten viel\u00e4 vaihtaa bussiin tai junaan lentokoneen sijaan.<\/p>\n \u2013 Silloin ostetaan koneet ja laitteet muualta, ja se on Suomelta pois.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa paljon puhuttu ruotsalainen lentoh\u00e4pe\u00e4 ei juuri n\u00e4y Ruotsissa kotimaan lentomatkustamisessa, koska siin\u00e4 kyse on usein ty\u00f6matkustamisesta.<\/p>\n \u2013 Lentoh\u00e4pe\u00e4 varmaan liittyy vapaa-ajan liikenteeseen. Vapaa-ajan matkoilla voi tehd\u00e4 erilaisia ratkaisuja, mutta kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n bisnest\u00e4, kenenk\u00e4\u00e4n bisnekset eiv\u00e4t kest\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 parin tunnin matka-aika vaihtuu parin p\u00e4iv\u00e4n matkustamiseksi.<\/p>\n Suomessa my\u00f6s l\u00e4hes kaikki kansainv\u00e4liset lennot l\u00e4htev\u00e4t Helsingist\u00e4 joitakin lomalentoja lukuun ottamatta. Ruotsissa ja Norjassa ulkomaanlentoja l\u00e4htee huomattavasti useammasta kaupungista.<\/p>\n \u2013 Norjassa pienilt\u00e4 lentokentilt\u00e4kin l\u00e4htee Air Francen lentoja Pariisiin ja KLM:n lentoja [Amsterdamin] Schipholiin, Riku Viri vertaa.<\/p>\n Riku Viri sanoo, ett\u00e4 yksi kehityssuunta voivat Pohjoismaissakin olla lentojen ja juna- tai bussimatkojen yhdistelm\u00e4t. Eurooppalaiset lentoyhti\u00f6t myyv\u00e4t nyt jo jatkoyhteyksi\u00e4 busseihin tai juniin korvaamaan lyhyit\u00e4 jatkolentoja.<\/p>\n My\u00f6s esimerkiksi Finavian toimitusjohtaja Kimmo M\u00e4ki<\/strong> sanoi Ylen haastattelussa maaliskuussa 2021<\/a>, ett\u00e4 lentoliikenteess\u00e4 tulisi mietti\u00e4 erilaisten matkaketjujen perustamista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa<\/a> esimerkiksi Kemi-Tornio-lentojen korvaamista lennoilla Ouluun ja loppumatkaa bussilla.<\/p>\n Jorma M\u00e4ntynen uskoo, ett\u00e4 Suomen et\u00e4isyyksill\u00e4 erilaiset yhdistelm\u00e4t tuskin voivat korvata kotimaan lentoja.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa kuitenkin jo 2030-luvulle tultaessa lyhyit\u00e4 matkoja voidaan osin kulkea jo s\u00e4hk\u00f6isill\u00e4 lentokoneella.<\/p>\n \u2013 Se sopii lyhyille yhteysv\u00e4leille ja pienille matkustajam\u00e4\u00e4rille. Silloin nekin, jotka eiv\u00e4t nyt halua lent\u00e4\u00e4, voivat menn\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla lentokoneella.<\/p>\nRuotsissa halutaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuettuja lentoja<\/h3>\n
Suomalainen lentoliikenne poikkeuksellisen Helsinki-keskeist\u00e4<\/h3>\n
<\/div>\nProfessori ei usko, ett\u00e4 jatkolentoja voisi korvata<\/h3>\n