![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/17-3080455c09f7f0389c.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Uuden tutkimuksen<\/a> mukaan ydinsodasta johtuva tuhka voi johtaa pahimmassa tapauksessa viiden miljardin ihmisen kuolemaan ja aiheuttaa maailmanlaajuisen n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n. Tutkimus on julkaistu tiedejulkaisu Naturessa.<\/p>\n Ydinaseiden polttamien kaupunkien tuhka est\u00e4\u00e4 auringonvalon p\u00e4\u00e4syn maapallon pinnalle vuosien ajan. T\u00e4m\u00e4 viilent\u00e4\u00e4 maapalloa, ja vaikeuttaa viljely\u00e4 ja tuotantoel\u00e4inten kasvattamista. Lis\u00e4ksi alentunut l\u00e4mp\u00f6tila johtaa kalakantojen heikkenemiseen.<\/p>\n Tutkijat analysoivat kuutta eri ydinsodan j\u00e4lkeist\u00e4 skenaariota kahden vuoden j\u00e4lkeen sodasta. Jokaisessa skenaariossa ydinsota kest\u00e4\u00e4 viikon.<\/p>\n Ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sev\u00e4n tuhkan m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee jokaisessa skenaariossa. Lievimm\u00e4ss\u00e4 skenaariossa ilmakeh\u00e4ss\u00e4 oleva tuhka laskee maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaa yhdell\u00e4 asteella, kun taas rajuimmassa skenaariossa maapallon l\u00e4mp\u00f6tila laskee kuusitoista astetta.<\/p>\n Lievin skenaario olisi tutkimuksen mukaan Pakistanin ja Intian v\u00e4linen ydinsota. Pahin lopputulos olisi Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisess\u00e4 sodassa.<\/p>\n \u2013 Suuri prosentti ihmisist\u00e4 n\u00e4kisi n\u00e4lk\u00e4\u00e4. Tilanne olisi todella huono, sanoo tutkimusta johtanut ilmastotutkija Lili Xia<\/strong> Nature-lehdess\u00e4 tutkimuksesta julkaistussa artikkelissa.<\/p>\n Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisess\u00e4 ydinsota-skenaariossa tutkijat laskivat mukaan my\u00f6s ydinasehy\u00f6kk\u00e4yksen Ranskaan, Saksaan, Japaniin, Isoon-Britanniaan ja Kiinaan.<\/p>\n Kahden vuoden j\u00e4lkeen t\u00e4st\u00e4 Yhdysvaltain ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisest\u00e4 ydinsodasta yli viisi miljardia ihmist\u00e4 n\u00e4\u00e4ntyisi n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, eli j\u00e4ljelle j\u00e4isi t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 noin 3 miljardia ihmist\u00e4.<\/p>\n J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 ihmiskunta saisi p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ruokaa noin 1 900 kalorin verran, eli juuri ja juuri selvit\u00e4kseen.<\/p>\n Tutkijat olettivat, ett\u00e4 ydinsodan j\u00e4lkimainingeissa kansainv\u00e4linen kauppa lakkaa, eik\u00e4 ruokaa kulje maasta toiseen, kun valtiot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ruokkia mieluummin omat kansalaisensa.<\/p>\n Lis\u00e4ksi tutkijat olettivat, ett\u00e4 ruokah\u00e4vikin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 v\u00e4hennett\u00e4isiin tai se eliminoitaisiin kokonaan, ja ett\u00e4 biopolttoaineiden raaka-aineita k\u00e4ytett\u00e4isiin polttoaineen sijaan jossain m\u00e4\u00e4rin ravintona.<\/p>\n Pohjoinen pallonpuolisko k\u00e4rsisi jo valmiiksi lyhyempien kasvukausien takia tuhkasta enemm\u00e4n kuin etel\u00e4inen pallonpuolisko ja p\u00e4iv\u00e4ntasaajan alue. Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisen ydinsodan seurauksena suomalaiset olisivat tutkimuksen mukaan n\u00e4\u00e4ntymisen partaalla l\u00e4hes jokaisessa skenaariossa.<\/p>\n Punaisen v\u00e4rityksen maissa ihmiset saisivat ruokaa niin v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 he lopulta kuolisivat, kun heid\u00e4n kehonsa on k\u00e4ytt\u00e4nyt kaikki rasvaan ja lihaksiin s\u00e4il\u00f6tyt energiavarastot. Keltaisen v\u00e4rityksen maissa ihmiset saisivat ruokaa sen verran, ett\u00e4 he laihtuisivat ja pystyisiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 olemaan paikallaan, sill\u00e4 liikkuminen veisi liikaa energiaa. Vihre\u00e4n v\u00e4rin maissa ihmiset saisivat ruokaa sen verran, ett\u00e4 he pystyisiv\u00e4t jatkamaan liikuntaa samalla tavalla kuin ennenkin.<\/em><\/p>\n Kalorien tuotanto laskisi Suomessa <\/a>kahden vuoden j\u00e4lkeen sodasta 48,5 prosenttia, jos tuhkaa vapautuu 5 miljoonaa tonnia. Jos tuhkaa vapautuu 150 miljoonaa tonnia, v\u00e4henisi Suomen kalorituotanto 98,5 prosenttia.<\/p>\n Ainoa skenaario, joissa suomalaiset eiv\u00e4t kohtaisi n\u00e4lk\u00e4kuolemaa ja menett\u00e4isiv\u00e4t vain painoa, olisi Intian ja Pakistanin v\u00e4linen ydinsota riippumatta siit\u00e4, v\u00e4hennet\u00e4\u00e4nk\u00f6 maailmassa ruokah\u00e4vikki\u00e4 tai ohjataanko tuotantoel\u00e4imille tarkoitettu vilja ihmisten sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n Pahimmassa tapauksessa Suomessa kuolisi 5,3 miljoonaa ihmist\u00e4.<\/p>\n Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkija Ari A. Rajalan<\/strong> mukaan Suomessa on viljelt\u00e4v\u00e4\u00e4 pinta-alaa noin kaksi miljoonaa hehtaaria. T\u00e4st\u00e4 noin puolet on viljakasvien viljely\u00e4 varten ja hieman vajaa puolet nurmea varten.<\/p>\n Nurmi on Rajalan mukaan my\u00f6s lyhyell\u00e4 kasvukaudella selvi\u00e4v\u00e4 viljelykasvi, eli jos l\u00e4mp\u00f6tila laskisi ja kasvukaudet lyhentyisiv\u00e4t, olisi nurmi kaikkein varmin viljelykasvi. Nykyisell\u00e4\u00e4n niist\u00e4 my\u00f6s saadaan kaksi tai kolme satoa, kun taas siemensatokasveista kuten kaurasta saa vain yhden sadon kerrallaan.<\/p>\n Rajala muistuttaa kuitenkin, ett\u00e4 jos l\u00e4mp\u00f6tilat laskevat, voi kolmas nurmisato j\u00e4\u00e4d\u00e4 saamatta ja toinenkin olla ep\u00e4varma riippuen l\u00e4mp\u00f6tilan laskun jyrkkyydest\u00e4.<\/p>\n \u2013 1860 -luvulla oli Suomessa kaksi todella poikkeuksellista t\u00e4ydellist\u00e4 katovuotta ja ihmisi\u00e4 kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Viljan viljely ep\u00e4onnistui tuolloin l\u00e4hes t\u00e4ysin, ja her\u00e4si ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 olisi keskitytt\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n karjatalouteen, koska nurmen kasvattaminen on varmempaa. Nurmi on t\u00e4llainen \u00e4\u00e4riolojen parempi satokasvi, joskin se pit\u00e4\u00e4 sitten kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 el\u00e4inten kautta ihmisravinnoksi, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s tutkimuksen datassa. Sen mukaan skenaariossa, jossa viljaa k\u00e4ytett\u00e4isiin vain ihmisten ruokana, kuolisi Suomessa lievimm\u00e4ss\u00e4 skenaariossa 1,8 miljoonaa ihmist\u00e4. Sen sijaan skenaariossa, jossa puolet tavallisesta rehutuotannosta menisi ihmisten tarpeisiin ja puolet tuotantoel\u00e4imille, kuolisi ihmisi\u00e4 puoli miljoonaa.<\/p>\n Jos maapallon l\u00e4mp\u00f6tila tippuisi dramaattisesti, voitaisiin nurmista saada satoa, mutta siemensatokasvit eiv\u00e4t selvi\u00e4isi.<\/p>\n T\u00e4llaisista ihmisravinnoksi viljelt\u00e4vist\u00e4 kasveista ovat Suomessa yleisimm\u00e4t vehn\u00e4, ruis, ohra ja kaura. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suomalaiset viljelij\u00e4t suosivat Rajalan mukaan viljelylajikkeita, joilla on pidempi kasvukausi ja jotka vaativat t\u00e4ten pidemp\u00e4\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4, mutta tuottavat runsaamman sadon.<\/p>\n Suomessa olisi kuitenkin mahdollista vaihtaa viljelt\u00e4vi\u00e4 lajikkeita.<\/p>\n \u2013 Sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4m\u00e4 onnistuisi, mutta ongelma olisi se, eri lajikkeiden siemeni\u00e4 tuotetaan kysynn\u00e4n mukaan. Lyhyemm\u00e4n kasvukauden lajikkeen siement\u00e4 ei piisaisi kaikille halukkaille, jos yht\u00e4kki\u00e4 syntyisi tarve viljell\u00e4 aikaisempia lajikkeita, kertoo Rajala.<\/p>\n Lyhyemm\u00e4n kasvukauden ohra vaatii Rajalan mukaan kes\u00e4ll\u00e4 noin viidentoista celsiusasteen vuorokauden keskil\u00e4mp\u00f6tilan kypsy\u00e4kseen.<\/p>\n \u2013 Laskeskelisin, ett\u00e4 maltillisimman skenaarion tilanteessa (suhteutettu 30 vuoden keskil\u00e4mp\u00f6tilaan) aikaisemmat ohralajikkeet viel\u00e4 menestyisiv\u00e4t, mutta muilla viljoilla tekisi tiukkaa tuleentua. My\u00f6s syyskylv\u00f6iset vehn\u00e4- ja ruislajikkeet pystyisiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti tuottamaan satoa, sill\u00e4 ne kylvet\u00e4\u00e4n jo syksyll\u00e4 ja ne l\u00e4htev\u00e4t kasvuun aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja tuleentuvat yleens\u00e4 ennen kev\u00e4tkylv\u00f6isi\u00e4 lajikkeita. Toki ei ole tietoa mink\u00e4laiset talvet olisivat, olisivatko ne hankalia syyskylv\u00f6isten talvehtimisen kannalta, Rajala kertoo.<\/p>\n Rajalan lasku perustuu Jokioisten touko-elokuun keskil\u00e4mp\u00f6tiloihin 30 vuoden ajalta.<\/p>\n Jos l\u00e4mp\u00f6tilapudotukset ovat kasvukaudella kuitenkin kahta astetta enemm\u00e4n, ovat siemensatokasvien satoedellytykset ovat Rajalan mukaan kokolailla mennytt\u00e4.<\/p>\n Kyseess\u00e4 on ensimm\u00e4inen tutkimus, jossa tarkastellaan ruokaturvallisuutta ydinsodan j\u00e4lkeen pidemm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4.<\/p>\n Lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin monia tekij\u00f6it\u00e4, kuten hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi joutuneiden maiden ongelmat infrastruktuurissa sek\u00e4 ruoantuotannon ja eri viljojen viljelyn monimutkaisuus, sill\u00e4 eri viljoja viljell\u00e4\u00e4n eri tarpeisiin eri maissa.<\/p>\n \u2013 Tutkimus on hy\u00f6dyllinen askel kohti ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten ydinsota vaikuttaa maailmanlaajuisesti ruoantuotantoon. Lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on kuitenkin teht\u00e4v\u00e4, jotta voimme t\u00e4sm\u00e4llisemmin simuloida vaikutuksia viljelyyn, sanoo Yhdysvaltain Minnesotan yliopistosta ruokaturvallisuuden tutkija Deepak Ray<\/strong> Nature-lehdess\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksen mukaan siin\u00e4 k\u00e4ytetyt mallinnus-ohjelmat ovat huipputasoa, mutta. tutkimus hy\u00f6tyisi my\u00f6s muilla ohjelmistoilla tehdyist\u00e4 mallinnuksista. Suurin osa viljelyn ennustamiseen k\u00e4ytetyist\u00e4 mallinnus-ohjelmista on tarkoitettu ilmaston l\u00e4mpenemisen vaikutusten ennustamiseen, joten tutkijoiden mukaan lis\u00e4tutkimusta tarvitaan viel\u00e4 syvemm\u00e4n ymm\u00e4rryksen saavuttamiseksi.<\/p>\n Lis\u00e4tutkimusta tarvitaan viel\u00e4 esimerkiksi radioaktiivisen laskeuman vaikutuksesta hy\u00f6nteisiin ja p\u00f6lytt\u00e4jiin, jotka vaikuttavat viljelyyn sek\u00e4 vaihtoehtoisten ruoka-aineiden kuten valoa tarvitsemattomien levien kasvatuksesta.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/strong><\/p>\n Hiroshiman atomipommin uhreja muistettiin kasvaneen ydinuhan varjossa \u2013 ”Ydinaseet eiv\u00e4t takaa turvallisuutta, vain kuolemaa ja tuhoa”<\/a><\/p>\n Joe Biden selvitt\u00e4\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 Trumpin sotkuja \u2013 Iranin ydinaseuhka kasvoi, ja palestiinalaiset ovat entist\u00e4 ahtaammalla<\/a><\/p>\n Ydinaseet ovat jo vaikuttaneet sotaan Ukrainassa, ja sodan lopputulos voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ydinaseiden roolia tulevaisuudessa<\/a><\/p>\n Rauhantutkimuslaitos: Maailma matkaa kohti uutta ydinasevarustelun kautta<\/a><\/p>\n\n
<\/div>\nPahimmillaan suomalaisia kuolisi 5,3 miljoonaa<\/h3>\n
Nurmi p\u00e4rj\u00e4isi viile\u00e4ss\u00e4 viljelykasveista parhaiten<\/h3>\n
Vaihtoehtoiset ravinnot ja p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t kaipaavat viel\u00e4 jatkotutkimusta<\/h3>\n