<\/div>\n

Maailmassa<\/span> on noin 20 kvadriljoonaa muurahaista. T\u00e4h\u00e4n tulokseen tulivat tutkijat Reutersin mukaan laatiessaan t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 perinpohjaisinta arviota muurahaisten globaalin kannan koosta. <\/span><\/p>\n

Koska 24 nollaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kvadriljoona saattaa olla lukuna hieman vaikea hahmotettava, tutkijat ovat havainnollistaneet maailman muurahaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 jakamalla sen tasan maailman ihmisten kesken. Jokaista ihmist\u00e4 kohti maapallolla el\u00e4\u00e4 siis keskim\u00e4\u00e4rin 2,5 miljoonaa muurahaista.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Yli 12\u202f000:een lajiin jakaantuneet muurahaiset ovat el\u00e4neet maapallolla dinosaurusten ajoilta l\u00e4htien ja levitt\u00e4ytyneet sen joka kolkkaan.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013\u2009Muurahaisilla on todellakin eritt\u00e4in keskeinen rooli l\u00e4hes kaikissa maanp\u00e4\u00e4llisiss\u00e4 ekosysteemeiss\u00e4. Ne ovat hyvin t\u00e4rkeit\u00e4 ravinnekierrossa, hajoamisprosesseissa, kasvien siementen levi\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 maanmuokkaamisessa, kertoi tutkimuksen toinen vet\u00e4j\u00e4, entomologi <\/span>Patrick Schultheiss<\/a>. <\/span><\/p>\n

<\/div>\n

W\u00fcrzburgin ja Hongkongin yliopiston tutkijoiden <\/span>tutkimusraportti<\/a> julkaistiin aiemmin t\u00e4ll\u00e4 viikolla PNAS-tiedejulkaisussa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Schultheissin<\/span> mukaan muurahaiset ovat monimuotoinen hy\u00f6nteisten ryhm\u00e4, jossa eri lajien edustajat ovat erikoistuneet erilaisiin teht\u00e4viin.<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009Niist\u00e4 tekee ekologisia avainpelaajia kuitenkin ennen kaikkea niiden suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4, h\u00e4n huomautti.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Tutkijat perustivat analyysinsa yhteens\u00e4 489:een muurahaispopulaatioita koskevaan tutkimukseen eri puolilta maailmaa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013\u2009Aineistomme edustaa massiivista tiedonkeruuta, jonka ovat tehneet tuhannet tutkijat. Kykenimme p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n maailman eri alueiden muurahaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja arvioimaan niiden globaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4n numeron ja biomassan osalta, Schultheiss kertoi.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

H\u00e4n kuitenkin huomautti, ett\u00e4 esimerkiksi Afrikan muurahaisista ker\u00e4tty\u00e4 dataa on niin v\u00e4h\u00e4n, ettei luotettavaa arviota voitu tehd\u00e4. Schultheissin mukaan Afrikka tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin hyvin \u201dmuurahaispitoiseksi\u201d mantereeksi.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

H\u00e4n<\/span> muistutti, kuinka edesmennyt muurahaistutkija<\/span> E.O. Wilson<\/a> kutsui muurahaisia aikanaan \u201dpieniksi asioiksi, jotka py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t maailmaa\u201d.<\/span><\/p>\n

\u2013 Jotkut muurahaiset voivat todellakin olla eritt\u00e4in \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4, mutta se on hyvin ihmiskeskeinen n\u00e4k\u00f6kulma. Suurin osa muurahaisista on itse asiassa eritt\u00e4in hy\u00f6dyllisi\u00e4, my\u00f6s meille ihmisille. Ajattele sit\u00e4 orgaanisen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jota 20 kvadriljoonaa muurahaista kuljettaa, siirt\u00e4\u00e4, kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja sy\u00f6. Itse asiassa muurahaiset ovat niin olennaisia biologisten prosessien sujuvuudelle, ett\u00e4 niit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ekosysteemin insin\u00f6\u00f6rein\u00e4, Schultheiss sanoi.<\/span><\/p>\n<\/section>\n

<\/p>\n

Source Link<\/span> is.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailmassa on noin 20 kvadriljoonaa muurahaista. T\u00e4h\u00e4n tulokseen tulivat tutkijat Reutersin mukaan laatiessaan t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 perinpohjaisinta arviota muurahaisten globaalin kannan koosta. Koska 24 nollaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kvadriljoona saattaa olla lukuna hieman vaikea hahmotettava, tutkijat ovat havainnollistaneet maailman muurahaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 jakamalla sen tasan maailman ihmisten kesken. Jokaista ihmist\u00e4 kohti maapallolla el\u00e4\u00e4 siis keskim\u00e4\u00e4rin 2,5 miljoonaa muurahaista. Yli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":122501,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122500"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122500"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122500\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/122501"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122500"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122500"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122500"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}