Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6<\/span> tiedotti maanantaina teollisuusmaiden yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 OECD:n vuotuisesta vertailusta, jonka erityisteemana oli korkea-asteen koulutus j\u00e4senmaissa. <\/span><\/p>\n Tulokset osoittavat Suomen nuoremman v\u00e4est\u00f6n kehityksen erottuvan OECD-alueen valtavirrasta. 2000-luvun kahden ensimm\u00e4isen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25\u201334-vuotiaista nousi koko OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin. <\/span><\/p>\n Suomessa osuus on sit\u00e4 vastoin liikahtanut vaatimattomasti 39 prosentista 40 prosenttiin. <\/span><\/p>\n \u201dVuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, Yhdysvaltojen ja Etel\u00e4-Korean tasolla, vuonna 2021 selv\u00e4sti keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla\u201d, OMK:n tiedotteessa havainnoidaan. <\/span><\/p>\n Viel\u00e4 <\/span>vuonna 2011 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 oli Suomessa 7,8 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 korkeampi kuin OECD maissa keskim\u00e4\u00e4rin. Vuonna 2021 yhteens\u00e4 41,1 prosenttia OECD-maiden 25-64-vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun Suomessa osuus oli 42,3 prosenttia. <\/span><\/p>\n N\u00e4in ollen Suomi on siirtynyt ylimm\u00e4st\u00e4 nelj\u00e4nneksest\u00e4 OECD-maiden keskiryhm\u00e4\u00e4n. <\/span><\/p>\n Suomen taannoin legendaarisen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n alam\u00e4est\u00e4 ovat jo pidemm\u00e4n aikaa viestineet vuosi vuodelta heikkenev\u00e4t tulokset Pisa-tutkimuksissa. Vuonna 2003 Suomi piti ykk\u00f6spaikkaa lukemisessa ja luonnontieteiss\u00e4, kun taas vuonna 2018 vastaavat sijoitukset olivat 7. ja 6. Matematiikassa Suomi oli toisena vuonna 2003 ja 16. vuonna 2018.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n