Toistuvat ajatukset kuolemasta alkoivat piinata Johanna Seijaria jo ennen kouluik\u00e4\u00e4. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n oireet alkoivat, kun h\u00e4n oli vain 7-vuotias. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n auttaa kohtalotovereita ja kertoo huomanneensa, mik\u00e4 nuorten mielt\u00e4 painaa: \u2013 Pit\u00e4isi olla jotain hienoa ja mahtavaa. Mik\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 <\/span>tapahtuisi, jos pist\u00e4isi neulalla silm\u00e4\u00e4n?<\/span><\/p>\n

Alle kouluik\u00e4inen <\/span>Johanna Seijari<\/a> mietti sit\u00e4 usein, kuten my\u00f6s sit\u00e4, voisiko hyppy ikkunasta johtaa kuolemaan.<\/span><\/p>\n

Pieni lapsi pelk\u00e4si kuolemaan liittyvi\u00e4 ajatuksia. Niit\u00e4 oli paljon, eik\u00e4 h\u00e4n tiennyt, mist\u00e4 ne tulevat. Koska ajatukset olivat todella ahdistavia, h\u00e4n ei uskaltanut kertoa niist\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Vanhemmat erosivat, kun Seijari oli ala-asteella. Ero vaikutti perheen esikoiseen paljon. H\u00e4n otti pikku-\u00e4idin roolin ja yritti pit\u00e4\u00e4 huolta sisaruksistaan.<\/span><\/p>\n

Kunhan h\u00e4n p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kaikessa, on iloinen ja hymyilee paljon, kukaan ei huomaa, miten paha olo h\u00e4nell\u00e4 on, Seijari ajatteli.<\/span><\/p>\n

\n
\u201d<\/p>\n
Ajatukset kuolemasta ovat huolestuttavia, jos lapsi muutenkin voi pahoin.<\/p>\n<\/blockquote>\n
On tavallista<\/span>, ett\u00e4 lapset ajattelevat kuolemaa, lastenpsykiatri <\/span>Riikka Riihonen<\/a> kertoo. Erityisesti 6\u20137-vuotiaina, jolloin lapsen ajattelu kehittyy, kuolemaan liittyv\u00e4t kysymykset saattavat nousta pintaan.<\/span><\/p>\n
Jos lapsi esimerkiksi hermostuessaan tokaisee, ett\u00e4 haluaisi kuolla, siit\u00e4 ei viel\u00e4 Riihosen mukaan tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huolestua.<\/span><\/p>\n
Olennaista on, ovatko kuolemaan liittyv\u00e4t ajatukset pakottavia ja liittyyk\u00f6 niihin masennukseen viittaavia oireita.<\/span><\/p>\n
\u2013 Silloin ajatukset kuolemasta ovat huolestuttavia, jos lapsi muutenkin voi pahoin, on \u00e4rtynyt ja masentuneen oloinen. Toinen huolestuttava piirre on, jos lapsella on konkreettisia itsemurha-ajatuksia tai -suunnitelmia.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Kun Johanna Seijari oppi kirjoittamaan, h\u00e4n t\u00e4ytti p\u00e4iv\u00e4kirjansa sivut synkill\u00e4 mietelmill\u00e4. Pahoja ajatuksiaan h\u00e4n yritti hallita kontrolloimalla sy\u00f6mist\u00e4 ja liikkumista. <\/wbr>Kuva:\u00a0Johannes Tervo<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Johanna Seijari<\/span> piilotti todelliset ajatuksensa aikuisilta taitavasti. Kukaan ei tiennyt, miten iloisen ilmeen takana itsetuhoiset ajatukset h\u00e4mmensiv\u00e4t kasvavan lapsen mielt\u00e4.<\/span><\/p>\n
Seitsem\u00e4nvuotiaana Seijari l\u00f6ysi keinon, joka auttoi ahdistavien ajatusten kanssa. Kun h\u00e4nell\u00e4 oli n\u00e4lk\u00e4, h\u00e4n ajatteli sy\u00f6mist\u00e4, ei kuolemaa. H\u00e4n huomasi, ett\u00e4 sy\u00f6misen ja my\u00f6hemmin my\u00f6s liikunnan s\u00e4\u00e4tely helpotti oloa.<\/span><\/p>\n
Vasta paljon my\u00f6hemmin k\u00e4visi ilmi, miten tuhoisia keinoja ne olivat.<\/span><\/p>\n
Toisella luokalla Seijari oppi kirjoittamaan sujuvasti. Liilan Nalle Puh -p\u00e4iv\u00e4kirjan sivut t\u00e4yttyiv\u00e4t synkist\u00e4 mietteist\u00e4.<\/span><\/p>\n
Kouluruokailussa h\u00e4n yritti piilottaa ruokaa tai sotkea lautasen ja tyhjent\u00e4\u00e4 kaiken roskakoriin. Painoa alettiin seurata terveydenhoitajan vastaanotolla vasta, kun h\u00e4n ei suostunut sy\u00f6m\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 lainkaan. Seijari oli tuolloin 9-vuotias.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ollut muuta kuin sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n<\/blockquote>\n
\n
\n
Johanna Seijari menestyi koulussa, mutta koki silti riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 suurimmat paineet kumpusivat h\u00e4nen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4n. <\/wbr>Kuva:\u00a0Johannes Tervo<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Ensimm\u00e4isen <\/span>l\u00e4hetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle Seijari sai ala-asteen lopussa. K\u00e4ynnit perheneuvolan psykologilla eiv\u00e4t riitt\u00e4neet. Teini-i\u00e4n kynnyksell\u00e4 oireet pahenivat.<\/span><\/p>\n
Nuoruutensa Seijari vietti osastolla. Ensimm\u00e4inen ymp\u00e4rivuorokautinen hoitojakso oli pelottava kokemus. H\u00e4n joutui yli 200 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kotoaan. Vessa- ja suihkuk\u00e4yntej\u00e4 valvottiin, eik\u00e4 h\u00e4n saanut kulkea miss\u00e4\u00e4n ilman hoitajaa.<\/span><\/p>\n
Sairauteen keskittyminen vaikutti kaverisuhteisiin. H\u00e4nell\u00e4 ei ollut aikaa muulle kuin sy\u00f6misen ja liikkumisen tarkkailemiselle.<\/span><\/p>\n
\u2013 El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ollut muuta kuin sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6.<\/span><\/p>\n
Lukiossa opinto-ohjaajan tunnilla muut miettiv\u00e4t, mit\u00e4 haluaisivat tehd\u00e4 isona. Seijari oli varma, ettei h\u00e4n koskaan kasva aikuiseksi. H\u00e4n kuolisi ennen sit\u00e4.<\/span><\/p>\n
H\u00e4n oli aina menestynyt koulussa hyvin, mutta kokenut silti riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Suurimmat paineet kumpusivat h\u00e4nen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/p>\n
Usein ahdistus voi liitty\u00e4 koulussa suoriutumiseen.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Jos <\/span>lapsi toistuvasti mainitsee kuoleman tai ottaa esille itsemurha-ajatuksia, vanhemmat eiv\u00e4t voi sit\u00e4 ohittaa.<\/span><\/p>\n
Lastenpsykiatri Riikka Riihonen sanoo, ett\u00e4 vanhemman teht\u00e4v\u00e4 on ensin rauhoittaa itsens\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen ottaa selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 lasta ahdistaa ja pelottaa.<\/span><\/p>\n
\u2013 Usein ahdistus voi liitty\u00e4 koulussa suoriutumiseen tai siell\u00e4 oleviin asioihin. Masennuksen ohella itsetuhoisia ajatuksia voi tulla lapsille, jotka kokevat, ett\u00e4 he saavat jatkuvasti negatiivista palautetta esimerkiksi keskittymisvaikeuksien vuoksi.<\/span><\/p>\n
My\u00f6s esimerkiksi traumaattiset kokemukset altistavat masennukselle ja itsetuhoisuudelle.<\/span><\/p>\n
Hankalassa tilanteessa apua voi saada esimerkiksi kouluterveydenhuollosta, neuvolasta tai perhekeskuksesta.<\/span><\/p>\n
\u2013 On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 saada lapsi avun piiriin, jos n\u00e4ist\u00e4 asioista on huolta, Riihonen sanoo.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Lapsesta asti jatkunut sairaus paheni, kun Seijari toipui fyysisesti anoreksiasta. Kun h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 yritt\u00e4nyt kontrolloida sy\u00f6mist\u00e4 ja liikkumista, pahat ajatukset vy\u00f6ryiv\u00e4t mieleen valtavalla voimalla. <\/wbr>Kuva:\u00a0Johannes Tervo<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Pitkien <\/span>osastojaksojen j\u00e4lkeen sairaus hellitti hetkeksi otettaan Johanna Seijarista. H\u00e4n koki ohimenevien hetkien ajan voivansa hieman paremmin. Teini-i\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n oli osastojaksoilla v\u00e4lill\u00e4 todella huonossa kunnossa. Ruoka annosteltiin nen\u00e4-mahaletkun kautta.<\/span><\/p>\n
Anoreksia kuritti kehoa niin, ett\u00e4 h\u00e4nen murrosik\u00e4ns\u00e4 alkoi vasta 19-vuotiaana. Kaikki muut olivat kokeneet vuosia aiemmin sen, mit\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi l\u00e4pi vasta nyt.<\/span><\/p>\n
Naisellisten muotojen ilmestyminen tuntui pelottavalta. Yht\u00e4kki\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli rinnat.<\/span><\/p>\n
Vaikka Seijari oli nyt fyysisesti terveempi, h\u00e4n koki voivansa huonommin kuin ikin\u00e4. Synk\u00e4t ajatukset vy\u00f6ryiv\u00e4t mieleen voimalla, jollaista h\u00e4n ei ollut koskaan kokenut.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/p>\n
Pit\u00e4isi olla jotain hienoa ja mahtavaa. Mik\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Ylioppilaskirjoituksista <\/span>ropisi L:\u00e4\u00e4 ja E:t\u00e4. Silti Seijari p\u00e4\u00e4tyi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n lukion kesken. Osastojaksolta h\u00e4nen ei annettu osallistua kaikkien aineiden kirjoituksiin.<\/span><\/p>\n
Oma lukioaika muistuu usein Seijarin mieleen, kun h\u00e4n k\u00e4y kokemusasiantuntijana tapaamassa sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6\u00f6n sairastuneita nuoria.<\/span><\/p>\n
Nuoret, joiden kanssa Seijari juttelee, saattavat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ulosp\u00e4in terveilt\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 myllert\u00e4\u00e4. Paineet ovat vuoren korkuisia.<\/span><\/p>\n
\u2013\u2009Pit\u00e4isi olla jotain hienoa ja mahtavaa. Mik\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4.<\/span><\/p>\n
Sosiaalinen vertailu tuntuu olevan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viel\u00e4 kovempaa kuin Seijarin nuoruudessa. Moni miettii, mit\u00e4 kaikkea pit\u00e4isi olla, jotta menisi hyvin ja voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muille, ett\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n
Vaikka esimerkiksi sosiaalinen media aiheuttaa monelle paineita, Seijari tiet\u00e4\u00e4 kokemuksesta, ett\u00e4 usein pahin arvostelija asuu oman mielen sis\u00e4ll\u00e4.<\/span><\/p>\n
H\u00e4n oli itse\u00e4\u00e4n kohtaan hyvin ankara jo lapsena, vaikka kotona ei vaadittu esimerkiksi hyvi\u00e4 arvosanoja. Sis\u00e4iset vaatimuksensa olivat mahdottoman kovia, eiv\u00e4tk\u00e4 ne j\u00e4tt\u00e4neet h\u00e4nt\u00e4 koskaan rauhaan.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/p>\n
Ep\u00e4toivon ei pid\u00e4 antaa lamauttaa lasta.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Lapsen <\/span>ilon katoaminen on lastenpsykiatri Riikka Riihosen mukaan yksi merkeist\u00e4, joista masennuksen tunnistaa. Jos lapsi ei en\u00e4\u00e4 nauti mist\u00e4\u00e4n tai osallistu leikkeihin, pit\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 jokin on huonosti.<\/span><\/p>\n
Masennuksesta ei kuitenkaan saisi tulla lapsen koko tulevaisuutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Riihonen sanoo, ett\u00e4 vanhempien teht\u00e4v\u00e4 on sanoittaa lapselle el\u00e4m\u00e4\u00e4 masennuksen j\u00e4lkeen.<\/span><\/p>\n
\u2013 On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kertoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kausi, joka menee ohi. Vaikka nyt tuntuu hirve\u00e4lt\u00e4, olo paranee kyll\u00e4. Ep\u00e4toivon ei pid\u00e4 antaa lamauttaa lasta.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Johanna Seijari haaveilee omasta kodista. Jossain vaiheessa h\u00e4nelle sanottiin, ett\u00e4 anoreksia on kroonistunut. Nyt tilanne on kuitenkin parempi kuin vuosiin. Seijarilla on parisuhde ja mukava ty\u00f6. <\/wbr>Kuva:\u00a0Johannes Tervo<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Lukion <\/span>keskeytt\u00e4minen aivan abivuoden lopussa oli Seijarille suuri pettymys. H\u00e4n oli aina ajatellut, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tulisi viel\u00e4 jotain. Etupenkin tytt\u00f6, joka viittasi ahkerasti ja sai stipendej\u00e4, ei saanutkaan valkolakkia.<\/span><\/p>\n
Lukion keskeytt\u00e4misen j\u00e4lkeen Seijari aloitti ammattikoulussa lastenohjaajan koulutuksen. H\u00e4n muutti ensimm\u00e4iseen omaan kotiinsa.<\/span><\/p>\n
Tuohon ajanjaksoon ajoittuvat itsemurhayritykset, joita puolentoista vuoden aikana oli kolme. Joka kerta l\u00e4heiset ehtiv\u00e4t ajoissa v\u00e4liin. Kun h\u00e4n ei vastannut viesteihin, he oppivat, ett\u00e4 h\u00e4t\u00e4 on suuri.<\/span><\/p>\n
Viimeisen kerran j\u00e4lkeen Seijari makasi teho-osastolla ja mietti, ett\u00e4 h\u00e4n ei osaa edes kuolla.<\/span><\/p>\n
Kun p\u00e4iv\u00e4t kuluivat, ajatukset k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t toiseen suuntaan. H\u00e4n oli nyt kokeillut kuolemista.<\/span><\/p>\n
Mit\u00e4 jos seuraavaksi kokeilisi el\u00e4\u00e4?<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/p>\n
On voimauttava kokemus, kun k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ajatukset niin, ettei halua olla ilke\u00e4 sille lapselle, joka on joskus ollut.<\/p>\n<\/blockquote>\n
\n
\n
Apua h\u00e4t\u00e4\u00e4n<\/h3>\n<\/p>\n
Jos <\/span>sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet huolissasi l\u00e4heisest\u00e4si, Mieli.fi:n Kriisipuhelin p\u00e4ivyst\u00e4\u00e4 24\/7 numerossa 09 2525 0111. Voit my\u00f6s kirjoittaa Tukinettiin.<\/span><\/p>\n
Nuorille <\/span>suunnattu Sekasin-chat p\u00e4ivyst\u00e4\u00e4 ma-pe klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24. Hengenvaarallisissa tilanteissa soita aina ensimm\u00e4isen\u00e4 h\u00e4t\u00e4numeroon 112.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Parikymppisen\u00e4 <\/span>Johanna Seijari my\u00f6nsi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa olevansa sairas.<\/span><\/p>\n
Pienest\u00e4 lapsesta asti jatkunut sairaus oli vienyt l\u00e4hes koko el\u00e4m\u00e4n. Se turhautti. Siihen asti h\u00e4nt\u00e4 oli aina hoidettu hoitovastaisena potilaana. Kun keho toipui anoreksiasta, my\u00f6s aivot alkoivat toimia paremmin.<\/span><\/p>\n
H\u00e4n ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 asioiden pit\u00e4\u00e4 muuttua, jos h\u00e4n haluaa toipua. Toipumista ei voi suorittaa.<\/span><\/p>\n
Vaikka huonompia jaksoja voi tulla yh\u00e4, nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n osaa n\u00e4hd\u00e4 varoitusmerkit ajoissa. Jos synk\u00e4t ajatukset valtaavat mielen, Seijari ajattelee pieni\u00e4 sisaruksiaan tai lapsia, joita h\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n lastenohjaajana kohtaa.<\/span><\/p>\n
\u2013 Johanna, eth\u00e4n tee itsellesi mit\u00e4\u00e4n pahaa? Olet minulle niin t\u00e4rke\u00e4, 6-vuotias pikkuveli sanoi kerran h\u00e4nelle sairaalassa.<\/span><\/p>\n
H\u00e4n miettii my\u00f6s usein, sanoisiko 4-vuotiaalle itselleen rumasti.<\/span><\/p>\n
\u2013 On voimauttava kokemus, kun k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ajatukset niin, ettei halua olla ilke\u00e4 sille lapselle, joka on joskus ollut.<\/span><\/p>\n
Jos Seijarin toipuminen etenee, h\u00e4n saattaa pysty\u00e4 aloittamaan loppuvuodesta psykoterapian. Viel\u00e4 se ei ole onnistunut, koska psykoterapiassa pit\u00e4isi menn\u00e4 todella syv\u00e4lle omiin ajatuksiin ja historiaan.<\/span><\/p>\n
Nyt 24-vuotiaana Seijari on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Sairaus on yh\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mutta h\u00e4n on mennyt asioissa eteenp\u00e4in.<\/span><\/p>\n
Jossain vaiheessa h\u00e4nelle sanottiin, ett\u00e4 anoreksia on kroonistunut. Nyt h\u00e4n on kuitenkin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, hyv\u00e4ss\u00e4 parisuhteessa ja auttaa kokemusasiantuntijana muita.<\/span><\/p>\n
\u2013 Vaikka olen monta kertaa ajatellut, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voi selvit\u00e4, olen nyt t\u00e4ss\u00e4 pisteess\u00e4. Kaikki tuntuu paremmalta ja olen kiitollinen siit\u00e4, ett\u00e4 olen toipunut. En ole parantunut, mutta ehk\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voin olla.<\/span><\/p>\n
Korjattu 7.10. kello 9.09: Seijari ei ollut alle kouluik\u00e4inen, vaan ala-asteella, kun h\u00e4nen vanhempansa erosivat.<\/span><\/p>\n<\/section>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> is.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Toistuvat ajatukset kuolemasta alkoivat piinata Johanna Seijaria jo ennen kouluik\u00e4\u00e4. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n oireet alkoivat, kun h\u00e4n oli vain 7-vuotias. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n auttaa kohtalotovereita ja kertoo huomanneensa, mik\u00e4 nuorten mielt\u00e4 painaa: \u2013 Pit\u00e4isi olla jotain hienoa ja mahtavaa. Mik\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4. Mit\u00e4 tapahtuisi, jos pist\u00e4isi neulalla silm\u00e4\u00e4n? Alle kouluik\u00e4inen Johanna Seijari mietti sit\u00e4 usein, kuten my\u00f6s sit\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":126916,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126915"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=126915"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126915\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/126916"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=126915"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=126915"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=126915"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}