Suomalaisten<\/span> asuntolainojen yleisin viitekorko, eli 12 kuukauden euribor on viime p\u00e4ivin\u00e4 heilahdellut hyvin vauhdikkaasti. Viime viikon tiistain 2,625 prosentista laskeuduttiin t\u00e4m\u00e4n viikon keskiviikkona 2,363 prosenttiin. Torstaina noteeraus kipusi taas 2,47 prosenttiin.<\/span><\/p>\n Asuntolainan korontarkistusp\u00e4iv\u00e4lle osunut taso m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tasolla korkoa tulevan vuoden ajan maksetaan, joten huono tuuri euriborin vuoristoradalla maksaa lainanottajalle selv\u00e4\u00e4 rahaa.<\/span><\/p>\n Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon p\u00e4\u00e4ekonomisti <\/span>Juhana Brotherus<\/a> sanoo STT:lle, ett\u00e4 viime aikojen poukkoilu on hyvin poikkeuksellista ja heijastaa ep\u00e4varmuutta siit\u00e4, millaisia korkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 Euroopan keskuspankki EKP ensi kes\u00e4\u00e4n menness\u00e4 tekee.<\/span><\/p>\n Euribor-korot heijastavat ja varsinkin 12 kuukauden euribor ennakoi EKP:n ohjauskorkoa. Ne m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t pankkien v\u00e4listen vakuudettomien korkotarjouksien perusteella. Korkoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 <\/span>paneelissa<\/a> on mukana 18 eurooppalaista pankkia, joiden joukossa ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole yht\u00e4\u00e4n pohjoismaista pankkia.<\/span><\/p>\n Toinen syy<\/span> heiluntaan on Brotheruksen mukaan se, ett\u00e4 12 kuukauden koroilla ei ole pankkien v\u00e4lill\u00e4 kovin paljon kauppaa, joten luku perustuu enemm\u00e4n pankkien arvioihin siit\u00e4, mille tasolle korot asettuisivat. Lyhyemm\u00e4t euriborit ovat pysyneet paljon vakaampina kuin 12 kuukauden korko. <\/span><\/p>\n \u2013\u2009 Kun pankkeja ei ole en\u00e4\u00e4 mukana niin paljon ja edustavasti, voivat arviot heilahdella aika runsaasti. T\u00e4ll\u00e4 laskentamenetelm\u00e4ll\u00e4 lyhyemm\u00e4t euriborit ovat luotettavampia ja todellisempia. <\/span><\/p>\n Kun Italiasta on paneelissa mukana kaksi suurta pankkia, voivat Italian pankkisektorin ongelmat n\u00e4in ollen my\u00f6s heijastua siihen, millaista korkoa suomalainen asuntovelallinen lainastaan maksaa. <\/span><\/p>\n Hypo ja monet muut pankit ennakoivat nyt, ett\u00e4 12 kuukauden euribor voi ensi kes\u00e4\u00e4n menness\u00e4 saavuttaa huippunsa kolmen prosentin tuntumassa.<\/span><\/p>\n \u2013 Se nousisi selv\u00e4sti nykytasolta, mutta ei en\u00e4\u00e4 radikaalisti. EKP:n suunta voisi ehk\u00e4 vuonna 2024 olla taas laskeva, Brotherus arvioi.<\/span><\/p>\n Samalla tilanteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta ep\u00e4varmuutta. <\/span><\/p>\n \u2013\u2009 Keskuspankin pit\u00e4isi ajatella vain rahapolitiikkaa, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittisen ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat aika l\u00e4pitunkevat. Tilanteessa, jossa puhutaan ydinaseiden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 Euroopassa, on aika hankalasti arvioitavia vaikutuksia, Brotherus sanoi.<\/span><\/p>\n Muutos korkotasoissa on ollut hyvin nopeaa, ja se on n\u00e4kynyt my\u00f6s asuntokaupan hidastumisena Suomessa ja muualla. <\/span><\/p>\n Kahdentoista kuukauden euribor nousi negatiivisesta plussan puolelle vasta huhtikuussa t\u00e4n\u00e4 vuonna. EKP l\u00e4hti kes\u00e4ll\u00e4 nostamaan ohjauskorkojaan ja on nyt vaikeassa ristipaineessa.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009 Pit\u00e4isi hillit\u00e4 inflaatiota, mutta ei niin paljon, ett\u00e4 se aiheuttaisi ongelmia ty\u00f6llisyydelle ja talouskasvulle. Se on aika vaikea tai mahdoton nuorallatanssi, Brotherus sanoi.<\/span><\/p>\n Euroalueen inflaatio on nyt kymmenen prosentin luokkaa, joten oppikirjamaisesti nyt pit\u00e4isi nostaa korkoa ja kirist\u00e4\u00e4 rahapolitiikkaa. Mutta samalla n\u00e4kyy selv\u00e4sti, ett\u00e4 euroalueen talous on vaipumassa taantumaan. Kun taantumaa sys\u00e4\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyden nousuun, tulee talouteen enemm\u00e4nkin deflaatiopaineita.<\/span><\/p>\n T\u00e4h\u00e4n asti EKP:n suunnalta kuuluneet kommentit ovat olleet tiukkoja. Torstaina julkaistu p\u00f6yt\u00e4kirja keskuspankin edellisest\u00e4 korkokokouksesta kertoi, ett\u00e4 hallintoneuvoston j\u00e4senten keskuudessa oli suuri enemmist\u00f6 joka puolsi toteutunutta 0,75 prosenttiyksik\u00f6n korotusta. <\/span><\/p>\n Uutistoimisto AFP:n haastatteleman konsulttiyhti\u00f6 Capital Economicsin p\u00e4\u00e4ekonomisti <\/span>Andrew Kenningham<\/a> ennakoi, ett\u00e4 lokakuun lopulla pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 korkokokouksessa voi olla tulossa prosenttiyksik\u00f6n korotus. <\/span><\/p>\n My\u00f6s EKP:n p\u00e4\u00e4johtaja <\/span>Christine Lagarde<\/a> on viestinyt, ett\u00e4 korkojen nostoa on syyt\u00e4 jatkaa euroalueen inflaation nujertamiseksi.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\nEKP viestii jatkavansa korkojen hilaamista yl\u00f6sp\u00e4in<\/span><\/h3>\n