Valmista tuli.<\/p>\n<\/div>\n
Teknologian tutkimuskeskus VTT ja suomalainen startup IQM saivat valmiiksi Suomen ensimm\u00e4isen kvanttitietokoneen.<\/p>\n<\/div>\n
Kyse on saavutuksesta, joka tuo Suomen kvanttiteknologian eturintamaan. Maailmalla on nimitt\u00e4in vain kymmenisen muuta maata, jossa on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 rakennettu toimiva kvanttitietokone.<\/p>\n<\/div>\n
VTT:n mikroelektroniikasta ja kvanttiteknologioista vastaava tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pekka Pursula<\/strong> pit\u00e4\u00e4 koneen valmistumista merkkipaaluna, joka osoittaa muulle maailmalle, ett\u00e4 Suomessa on kvanttiteknologian huippuosaamista.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Erityisen hienoa on, ett\u00e4 se on tehty l\u00e4hes kokonaan suomalaisten toimesta.<\/p>\n<\/div>\n Suomesta ovat per\u00e4isin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koneen kaikki keskeiset komponentit, kuten j\u00e4\u00e4hdytyslaitteisto, prosessori ja ohjelmistot.<\/p>\n<\/div>\n Kvanttitietokoneiden laskentanopeus on monituhatkertainen nykyisiin supertietokoneisiin verrattuna. Vertailun vuoksi: supertietokoneet taas ovat miljoonia kertoja tehokkaampia kuin perinteiset kotitietokoneet.<\/p>\n<\/div>\n Kvanttikoneen huima laskentanopeus tuo tulevaisuudessa lukuisia mullistuksia, joista moni kuulostaa viel\u00e4 toistaiseksi pelk\u00e4lt\u00e4 tieteiskirjallisuudelta.<\/p>\n<\/div>\n Suomelle koneen valmistuminen lupaa kelpo tulevaisuutta paitsi kvanttiteknologioiden tutkimuksessa ja liiketoiminnassa, my\u00f6s muilla suomalaisilla aloilla \u2013 jos tutkijoiden viestit vain otetaan tosissaan muussa yrityskent\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n Pureudutaan kuitenkin ensiksi peruskysymykseen: mik\u00e4 ihme on kvanttitietokone?<\/p>\n<\/div>\n (Jos olet kiinnostunut enemm\u00e4n koneiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hy\u00f6dyist\u00e4 ja Suomelle tulevista bisnesmahdollisuuksista, kannattaa hyp\u00e4t\u00e4 seuraavan kappaleen yli.)<\/p>\n<\/div>\n Tutkijoille toimivan kvanttitietokoneen valmistaminen on teknologinen huippusaavutus.<\/p>\n<\/div>\n Meille maallikoille pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4minen edes kaikkein karkeimmalla tasolla on jonkinlainen saavutus sekin. Yritet\u00e4\u00e4n silti VTT:n tutkijoiden k\u00e4rsiv\u00e4llisell\u00e4 avustuksella.<\/p>\n<\/div>\n Perinteisess\u00e4 tietokoneessa pelataan biteill\u00e4 eli ykk\u00f6sill\u00e4 ja nollilla. Tietokoneiden mikrosiruissa raksuttaa miljoonia transistoreja, joiden l\u00e4pi virta kulkee tai jotka s\u00e4hk\u00f6virta ohittaa. Tuloksena on joko ykk\u00f6nen tai nolla.<\/p>\n<\/div>\n Nykyiset tietokoneet pystyv\u00e4t laskemaan bittiens\u00e4 avulla huiman m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskutoimituksia sekunnissa. Laskenta-aikaa tarvitaan silti valtavasti, kun ratkotaan monimutkaisia ongelmia esimerkiksi l\u00e4\u00e4kekehityksess\u00e4, ilmastotutkimuksessa tai mallintaessa vaikkapa koronaviruksen kulkeutumista ilmassa.<\/p>\n<\/div>\nEi kruuna tai klaava, vaan molemmat samaan aikaan<\/h3>\n<\/div>\n