Suomen it\u00e4raja on ollut viime aikoina taajaan otsikoissa.<\/p>\n

Selityksen\u00e4 on \u201dSuomen puhutuin aita\u201d, reilut kolme metri\u00e4 korkea, pari sataa kilometri\u00e4 pitk\u00e4 este, joka nousee Ven\u00e4j\u00e4n vastaiselle rajalle maaliskuusta alkaen.<\/p>\n

Aidan tavoitteena on parantaa rajaturvallisuutta. Kuvaavasti rakennusty\u00f6t alkavat Pelkola-nimiselt\u00e4 alueelta Imatralta.<\/p>\n

Aitahankkeen taustalla vaikuttaa tietysti Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainassa. Sattumoisin it\u00e4rajan tiivistys osuu kuitenkin my\u00f6s rajan merkkivuoteen: on kulunut tasan 700 vuotta P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhasta, jossa it\u00e4rajan on arveltu ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa piirretyn karttoihin.<\/p>\n

P\u00e4hkin\u00e4saaren rauha vuodelta 1323 on ehk\u00e4 sy\u00f6pynyt mieleen koulun historian tunnilta. Se on niit\u00e4 ei-niin-t\u00e4rkeit\u00e4 historian knoppitietoja, jotka voi p\u00e4\u00e4osin unohtaa.<\/p>\n

Ja silti P\u00e4hkin\u00e4saaren rauha, erityisesti siihen liitetty raja, tuntuu suomalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yh\u00e4. Jopa \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4n vahvasti. Ja samaan aikaan on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ettei Laatokan P\u00e4hkin\u00e4saaressa er\u00e4\u00e4n\u00e4 elokuisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vedetty lainkaan mit\u00e4\u00e4n rajaa.<\/p>\n

Historioitsija: \u201dP\u00e4hkin\u00e4saaren raja on mahdottomuus\u201d<\/h2>\n
P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan rajan kulku on ollut kiistellyimpi\u00e4 kysymyksi\u00e4 suomalaisessa historiantutkimuksessa.<\/p>\n
Yksimielisyys on vallinnut siit\u00e4, ett\u00e4 rauha todellakin solmittiin vuonna 1323 ja se p\u00e4\u00e4tti noin sata vuotta jatkuneen sotaisan kauden Ruotsin ja Novgorodin v\u00e4lill\u00e4. Mutta m\u00e4\u00e4ritettiink\u00f6 rauhassa Ruotsin ja Novgorodin v\u00e4linen raja?<\/p>\n
Viel\u00e4 1900-luvulla n\u00e4in uskottiin vahvasti ja rajalinjaa etsittiin johtavien historioitsijoiden voimalla. Rauhansopimuksesta on s\u00e4ilynyt kopioita, joissa mainitaan useita paikkakuntia varsinkin Karjalan alueelta. Rajalinjan alkup\u00e4\u00e4st\u00e4 vallitsikin yhteisymm\u00e4rrys, mutta mit\u00e4 et\u00e4\u00e4mm\u00e4lle Karjalasta edet\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 ep\u00e4varmemmaksi rajan kulku k\u00e4y. Rajaa on vedetty kohti Pohjanlahtea, jonka se saavuttaa ehk\u00e4 Raahen tiet\u00e4mill\u00e4, kukaties hieman etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4. On my\u00f6s esitetty, ett\u00e4 P\u00e4hkin\u00e4saaren raja haaroittuisi ja kulkisi my\u00f6s kohti J\u00e4\u00e4merta.<\/p>\n
Tulkinnanvaraisuus johtuu siit\u00e4, ettei alkuper\u00e4ist\u00e4 rauhansopimusta ole s\u00e4ilynyt. Edell\u00e4 mainitut rajan m\u00e4\u00e4ritysyritykset perustuvat dokumentteihin, jotka on kirjoitettu vasta 1400-luvulla tai my\u00f6hemmin.<\/p>\n
Tieteen p\u00e4ivill\u00e4 esiintynyt (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> yleisen historian professori Jukka Korpela<\/strong> pit\u00e4\u00e4 P\u00e4hkin\u00e4saaren rajaa mahdottomuutena. Korpelan mukaan rauha kyll\u00e4 solmittiin, siit\u00e4 on aikalaistodisteita, mutta sopu sinet\u00f6itiin suutelemalla risti\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n paperia rauhasta ei Korpelan mukaan kirjoitettu.<\/p>\n
Ja vaikka olisi kirjoitettukin, siin\u00e4 tuskin olisi m\u00e4\u00e4ritelty rajalinjaa – Korpelan mukaan yksinkertaisesti siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 viel\u00e4 1300-luvulla ei ymm\u00e4rretty, ett\u00e4 valtiolla olisi joku tietty alue, joka erottuu muista alueista rajalla.<\/p>\n
Valtioon kuuluva maa-alue-ajatus alkoi kehitty\u00e4 vasta 1400-luvulla, jolloin P\u00e4hkin\u00e4saaren rajaakin alettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa hahmotella. Muistettiin, ett\u00e4 t\u00e4llainen rauha oli solmittu. Siihen alettiin liitt\u00e4\u00e4 itselle sopivaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Korpelan mukaan rajaan liittyvi\u00e4 dokumentteja keksittiin – eli v\u00e4\u00e4rennettiin. Tosin v\u00e4\u00e4renn\u00f6s-ajatuskin on anakronismi – aikalaiset tuskin olisivat kokeneet huijaavansa, Korpela sanoi esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Professori Jukka Korpelan mukaan P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhassa ei m\u00e4\u00e4ritetty l\u00e4nnen ja id\u00e4n rajaa. Viipurin ja Olavinlinnat eiv\u00e4t Korpelan mukaan olleet l\u00e4nnen etuvartioasemia it\u00e4\u00e4 vastaan, kuten kansallisromanttisesti on ajateltu. Ne olivat Ruotsin kuninkaan vallan merkkej\u00e4 ja verotuksen keskuksia alueen asukkaille.<\/p>\n
Rauhaa ei 1300-luvulla ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 k\u00e4sitetty sodan vastakohtana. Kyse oli hallitsijoiden henkil\u00f6kohtaisesta sopimuksesta. P\u00e4hkin\u00e4saaressa p\u00e4\u00e4asiallinen tavoite oli kaupallinen. Jatkuva sotatila oli h\u00e4irinnyt Suomenlahden kaupank\u00e4ynti\u00e4 ja P\u00e4hkin\u00e4saaressa varmistettiin kauppa-alusten p\u00e4\u00e4sy Suomenlahden kautta Neva-joelle ja eteenp\u00e4in syvemm\u00e4lle Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n

P\u00e4hkin\u00e4saaren raja jakaa Suomen kahteen kansaan<\/h2>\n
Mit\u00e4\u00e4n tiukasti vartioitua rajaa ei Laatokalta Pohjanlahden rannikolle muodostunut. Raja-alueella asuneet ihmiset tuskin edes tiesiv\u00e4t rajasta. Sen yli kuljettiin esteett\u00e4.<\/p>\n
Ja silti, P\u00e4hkin\u00e4saaren raja jakaa yh\u00e4, 700 vuoden j\u00e4lkeenkin, suomalaiset h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n monessa asiassa.<\/p>\n
Yle uutisoi<\/a> muutama vuosi sitten, kuinka Kela maksaa terveysperusteisia etuuksia enemm\u00e4n it\u00e4- kuin l\u00e4nsisuomalaisille ja jakolinja noudattelee melko tarkasti P\u00e4hkin\u00e4saaren rajaa. Rajan it\u00e4puolella sairastetaan enemm\u00e4n muun muassa syd\u00e4n- ja verisuonitauteja. My\u00f6s tulotaso ja ty\u00f6llisyysaste ovat id\u00e4ss\u00e4 alhaisempia. Murreraja kulkee P\u00e4hkin\u00e4saarta my\u00f6ten ja jopa kokon polttoon ja makkaratyyppeihin liittyv\u00e4t kulttuuriset piirteet ovat noudatelleet 700 vuotta vanhaa rajalinjaa.<\/p>\n
\n