Suomessa puhutaan ty\u00f6per\u00e4isest\u00e4 maahanmuutosta, mutta asenteet ulkomaalaistaustaisiin ovat ennakkoluuloiset. Palestiinalais-syyrialainen Moussa Ahmad<\/b> tuli Suomeen vuonna 2009.<\/p>\n
\u2013\u2009Huomasin tuolloin, kuten monet muutkin maahanmuuttajat, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4seminen suomalaisille ty\u00f6markkinoille on hankalaa. Opinto-ohjaaja ohjeisti minut aloittamaan nollasta ja opiskelemaan l\u00e4hihoitajaksi, vaikka minulla oli maisterintodistus Ranskasta ja kansainv\u00e4list\u00e4 ty\u00f6kokemusta useista teht\u00e4vist\u00e4, kuten YK:n alaisen UNIDOn kansallisena asiantuntijana, Ahmad kertoo Vaasan yliopiston tiedotteessa.<\/p>\n
Ahmad hyv\u00e4ksyttiin sittemmin jatko-opintoihin Vaasan yliopistoon tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6stutkimusta. V\u00e4it\u00f6skirja vuosien 2016\u20132019 valtion kotouttamisohjelmasta pakolaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastetaan perjantaina 3. joulukuuta.<\/p>\n
Moussa Ahmad on samanaikaisesti ty\u00f6skennellyt ty\u00f6voimahallinnossa maahanmuuttajien kotouttamisen parissa. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n toimii nuorille suunnatun neuvontapalvelu Ohjaamon omavalmentajana.<\/p>\n
Ahmadin tutkimuksen mukaan kotouttamisohjelman ongelma ei ole toimenpiteiss\u00e4, vaan sen erilaisissa ensisijaisissa tavoitteissa pakolaisten ja hallituksen v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 toteutuksessa.<\/p>\n
Vuosina 2015\u20132016 Suomeen tulleiden turvahakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi nopeasti, ja Suomi vastaanotti noin 35\u2009000 hakemusta. Sipil\u00e4n <\/b>hallitus toi p\u00f6yt\u00e4\u00e4n uuden kotouttamisohjelman vuosille 2016\u20132019. Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi kuitenkin my\u00f6hemmin, ett\u00e4 se ei ollut toimiva.<\/p>\n<\/p>\nPalvelujen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ei kuunnella
<\/h3>\n
Moussa Ahmadin tuotantotalouden v\u00e4it\u00f6stutkimuksen mukaan asiakkaan, eli pakolaisen, n\u00e4k\u00f6kulman huomioiminen voisi auttaa uusien toimien ja uuden politiikan suunnittelussa. Vaikka pakolaiset ovat palveluiden p\u00e4\u00e4asiallisia k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, heill\u00e4 ei ole paljonkaan sanan sijaa kotouttamiseen liittyv\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, eik\u00e4 heid\u00e4n palautteensa p\u00e4\u00e4se p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n p\u00f6yd\u00e4lle.<\/p>\n
\u2013\u2009Enemmist\u00f6 tutkimukseen osallistuneista pakolaisista oli samaa mielt\u00e4 valtion kotouttamisohjelman toimenpiteist\u00e4. Ongelma ei ole olekaan itse ohjelmassa, vaan sen erilaisissa ensisijaisissa tavoitteissa pakolaisten ja hallituksen v\u00e4lill\u00e4, sek\u00e4 valtion kotouttamistoimenpiteiden toteuttamisessa, Ahmad kertoo.<\/p>\n
Ongelmat liittyv\u00e4t kansalaisvaatimuksiin ja perheenyhdist\u00e4miseen. Niihin liittyv\u00e4 politiikka on vaikuttanut kielteisesti kotoutumiseen ja valtion kotouttamisohjelman onnistumiseen muuttamalla pakolaisten el\u00e4m\u00e4npolun Suomessa pitk\u00e4ksi ja kalliiksi.<\/p>\n<\/p>\n
Ahmadin mukaan kielivaatimusten suhteen tulisi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Hollannin malli, jossa kansalaisuuden saaminen ei tyss\u00e4\u00e4 ep\u00e4onnistumiseen kielitestiss\u00e4, vaan tarjolla on vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kansalaisuutta voisi Suomessakin hakea my\u00f6s silloin, kun on opiskellut suomea 600 tuntia ja yritt\u00e4nyt nelj\u00e4 kertaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 testist\u00e4 l\u00e4pi, h\u00e4n ehdottaa.<\/p>\n
Suomessa my\u00f6s rangaistaan ahkerasti opiskelevia pakolaisia leikkaamalla tukea.<\/p>\n
Oli my\u00f6s harvinaista ohjata ulkomaalaisia korkeiden ty\u00f6llisyystulosten ty\u00f6voimapalveluihin. Ahmadin omat kokemukset ovat haastateltujen pakolaisten mukaan arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n<\/p>\n
Moussa Ahmad tekee v\u00e4it\u00f6ksess\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ehdotuksia parempaan kotouttamiseen.<\/p>\n
Yksi niist\u00e4 on kultaisen tunnin strategian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto kotouttamisessa. K\u00e4site on per\u00e4isin kriisitilanteista ja sairaanhoidosta. Ensimm\u00e4iset 60 minuuttia ratkaisevat, miten tilannetta voidaan hoitaa.<\/p>\n
Kotouttamisessa kultainen tunti tarkoittaisi nopeampaa reagointia. Esimerkiksi palveluiden jaksottamisen sijaan niit\u00e4 voisi tarjota samanaikaisesti, kielikoulutusta aamulla ja ty\u00f6kokeilua iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Yhden luukun ohjauskeskus, niin sanottu Koto-talo tai Kotouttamisen talo, tarkoittaisi Moussan mukaan kunnan maahanmuuttajapalveluiden ja TE-toimiston palveluiden yhdist\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 olisi kotoutujille melkein sama kuin Ohjaamo nuorille. Neuvonnan saisi yhdest\u00e4 paikasta.<\/p>\n
<\/p>\n