Elokuussa Prahassa pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa <\/a>Saksan liittokansleri Olaf Scholz<\/strong> totesi Euroopan painopisteen olevan siirtym\u00e4ss\u00e4 kohti it\u00e4\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on vahvistanut Keski- ja It\u00e4-Euroopan maiden suhteellista vaikutusvaltaa EU:ssa ja Natossa.<\/p>\n \u2013 Puola ja Baltian maat ovat korostaneet moraalista perustetta tukea Ukrainaa ja t\u00e4ytt\u00e4neet tyhji\u00f6n, joka sodan alkuvaiheessa vallitsi Euroopan perinteisten johtovaltioiden Ranskan ja Saksan n\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 halvaantuneilta. Sota on tuonut my\u00f6s uutta pontta ja energiaa Euroopan unionin laajentumiselle L\u00e4nsi-Balkanille ja sen ulkopuolelle Ukrainalle ja Moldovalle tarjottua ehdokkuutta\u00a0my\u00f6ten, New York Timesin <\/em>(NYT) Euroopan-kirjeenvaihtaja Steven Erlanger<\/strong> toteaa\u00a0artikkelissaan<\/a>.<\/p>\n It\u00e4- ja Keski-Euroopan valtioiden per\u00e4\u00e4nantamattomilla vaatimuksilla oli h\u00e4nen mukaansa ratkaiseva vaikutus siihen, ett\u00e4 Saksa ja useat muut maat ilmoittivat viime viikolla toimittavansa osan Leopard 2 -panssarivaunuistaan ja ett\u00e4 Yhdysvaltain presidentti Joe Biden<\/strong> lupasi amerikkalaisia Abrams-panssarivaunuja Ukrainalle.<\/p>\n Kun keskell\u00e4 Eurooppaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n t\u00e4ysimittaista sotaa, kova voima korostuu NYT:n haastatteleman Oxfordin yliopiston historian professorin Timothy Garton Ashin mukaan aiempaa enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 My\u00f6s European Council for Foreign Relations -ajatushautomon Berliinin-toimiston johtaja Jana Puglierin<\/strong> arvioi vallan painopisteen siirtyv\u00e4n Ukrainaan kohdistuvan hy\u00f6kk\u00e4yssodan my\u00f6t\u00e4 it\u00e4\u00e4n. Keski- ja It\u00e4-Euroopan maat pit\u00e4v\u00e4t h\u00e4nen mukaansa itse\u00e4\u00e4n vapaustaistelijoina, jotka puolustavat EU:n arvoja ja vastustavat diktatuuria. Ne ovat johdonmukaisesti varoitelleet Vladimir Putinin<\/strong> hallinnon uusimperialismista ja kehottaneet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n riippuvuutta ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 energiasta samaan aikaan, kun monet L\u00e4nsi-Euroopan maat ovat naiivisti uskoneet diplomatian ja kaupan voimaan.<\/p>\n Baltian maat ja Puola tarjosivat Puglierinin mukaan jo varhaisessa vaiheessa aseapua Ukrainalle ja avasivat ovet pakolaisille. Berliiniss\u00e4 ja Pariisissa taas haluttiin neuvotella Putinin kanssa viimeiseen asti ja yll\u00e4tyttiin hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4, kun se tapahtui.<\/p>\n Saksa ja Ranska ovat joutuneet toteamaan, ett\u00e4 niiden perinteinen linja, jossa Euroopan turvallisuutta on pyritty rakentamaan yhdess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, ei sit\u00e4 vastaan, on auttamattomasti ep\u00e4onnistunut. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin<\/strong> ehdotukset Ven\u00e4j\u00e4lle annettavista turvatakuista kaikuvatkin nykyoloissa jokseenkin kuuroille korville.<\/p>\n My\u00f6s Macronin hellim\u00e4 ajatus \u201dautonomisesta\u201d eurooppalaisesta puolustuksesta on muuttunut ontoksi tilanteessa, jossa Naton ja Yhdysvaltojen rooli on viimeisen vuoden aikana voimakkaasti vahvistunut, Erlanger huomauttaa. Suomen ja Ruotsin tulevan Nato-j\u00e4senyyden arvioidaan lujittavan transatlanttista puolustusyhteisty\u00f6t\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/p><\/div>\n
on omiaan korostamaan turvallisuuteen vakavasti suhtautuvien Keski- ja It\u00e4-Euroopan maiden asemaa. Puola taannoinen ilmoitus mittavista asehankinnoista ja aikeestaan kaksinkertaistaa
asevoimiensa vahvuus tekee siit\u00e4 entist\u00e4 keskeisemm\u00e4n toimijan sek\u00e4 EU:ssa ett\u00e4 Natossa.<\/p>\n