\n

Suomi ei ollut varma siit\u00e4, hyv\u00e4ksyisik\u00f6 Yhdysvallat Suomen Naton j\u00e4seneksi, kertoo Suomen Yhdysvaltain suurl\u00e4hettil\u00e4s Mikko Hautala<\/strong> Turun Sanomien<\/em><\/a> haastattelussa. Tietyt asiat kuitenkin takasivat sen, ett\u00e4 tuki Suomen Nato-j\u00e4senyydelle l\u00f6ytyi.<\/p>\n

Hautalan mukaan yksi t\u00e4rke\u00e4 syy tuelle on se, ett\u00e4 Suomi on n\u00e4hty enemm\u00e4n turvallisuuden tuottajana kuin kuluttajana. T\u00e4st\u00e4 Hautalan mukaan kuuluu kiitos sille, ett\u00e4 Suomessa on s\u00e4ilytetty yleinen asevelvollisuus ja varauduttu Ukrainan kaltaiseen kriisitilanteeseen.<\/p>\n

Toisekseen, Yhdysvallat on poliittisesti sitoutunut Naton avoimien ovien politiikkaan. Kahdenv\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa Yhdysvallat on taas sitoutunut siihen, ett\u00e4 Suomea tuetaan, jos se p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 hakea Natoon.<\/p>\n

Kolmanneksi, Suomella on Yhdysvalloissa my\u00f6s hyv\u00e4 maakuva, ja maa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vakaana l\u00e4nsimaisena demokratiana, jossa on vahvaa korkean teknologian osaamista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Yhdysvaltain kansalaismielipide on Suomen Nato-j\u00e4senyyden puolella.<\/p>\n

Hautalan mukaan h\u00e4nell\u00e4 oli yhdysvaltalaispoliitikkojen kanssa k\u00e4ytyjen keskustelujen j\u00e4lkeen vahva k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen Nato-j\u00e4senyydelle l\u00f6ytyisi tukea. T\u00e4ytt\u00e4 varmuutta siit\u00e4, oliko Naton avointen ovien politiikka edelleen voimassa ei kuitenkaan ollut.<\/p>\n

\u2013 Tietenk\u00e4\u00e4n siit\u00e4 ei voinut varma olla ennen kuin asiaa Yhdysvalloilta kysyttiin, Hautala kertoo.<\/p>\n

Aiemmin puolustusministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Esa Pulkkinen\u00a0<\/span><\/strong>oli kertonut TS:n haastattelussa huolehtineensa siit\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvallat ei pit\u00e4isi Suomen Nato-j\u00e4senyytt\u00e4 ajankohtaisena keskell\u00e4 Ukrainan sotaa. Hautala kertoo Pulkkisen kommentin heijastelevan hyvin vuoden takaisia tunnelmia, mutta t\u00e4llaiset pelot eiv\u00e4t onneksi toteutuneet.<\/span><\/p>\n

\u2013 Se n\u00e4kemys, ettei Naton j\u00e4seneksi kriisin alettua en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4se, on ollut yksipuolinen ellei v\u00e4\u00e4r\u00e4, Hautala arvioi.<\/p>\n

Hautala kommentoi my\u00f6s Turkin ja Yhdysvaltojen v\u00e4list\u00e4 F-16 -h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4kauppaa. Ainakaan julkisesti Yhdysvaltain presidentti Joe Biden<\/strong> ei ole halunnut kytke\u00e4 Suomen ja Ruotsin Nato-j\u00e4senyytt\u00e4 sek\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4kauppoja toisiinsa. Tammikuussa 29 senaattoria ilmoitti kuitenkin vastustavansa h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4kauppoja, mik\u00e4li Turkki ei ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-j\u00e4senyytt\u00e4.<\/p>\n

Hautala ei usko, ett\u00e4 senaattorit kykenisiv\u00e4t kuitenkaan est\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4kauppoja. Biden voisi halutessaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 veto-oikeuttaan, jolloin kahden kolmasosan enemmist\u00f6n tulisi \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 veton purkamisesta.<\/p>\n

\u2013 Kongressi ei ole ikin\u00e4 Yhdysvaltain historiassa kyennyt kumoamaan presidentin tukemaa asekauppaa, Hautala huomauttaa<\/p>\n<\/p><\/div>\n