\n

Suomalaisissa kouluissa, kaikilla sen eri asteilla, on tapahtunut jotain j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4\u00e4 viime vuosikymmenen aikana \u2013 vai onko?<\/p>\n

Oppimistulokset heikentyv\u00e4t, koulutustaso laskee ja Suomi ei voi en\u00e4\u00e4 ylpeill\u00e4 olevansa Pisa-tutkimusten ykk\u00f6skaartia tutkimuksesta toiseen. Toki Suomen Pisa-tulosten huippuvuosista on jo pian parikymment\u00e4 vuotta aikaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 oikein on siis tapahtunut? Miksi 2000-luvun alun kruununjalokivest\u00e4 ja suomalaisten ylpeyden aiheesta, koulutuksesta, puhutaan nyt huolestuneina?<\/p>\n

Koostimme aikajanalle Suomen koulutuspolitiikassa tehtyj\u00e4 isoja uudistuksia 1970-luvun alkuvuosista viime vuosiin saakka. Sukella suomalaisen koulutuspolitiikan py\u00f6rteisiin, ja l\u00e4hde siis aikamatkalle kuluneen 50 vuoden ajalle.<\/p>\n

Kosketa aikajanan otsikoiden teksti\u00e4, niin voit lukea uudistuksista tarkemmin.<\/p>\n

Koulutuksen tilanne on selv\u00e4sti hirvitt\u00e4nyt poliitikkoja, sill\u00e4 useampi puolue on sanonut kev\u00e4\u00e4n eduskuntavaalien alla, ett\u00e4 koulutukseen pit\u00e4\u00e4 panostaa tulevalla vaalikaudella enemm\u00e4n.<\/p>\n

Aiemmin hallitukset tekiv\u00e4t yli hallituskausien ylt\u00e4vi\u00e4 koulutuksen kehitt\u00e4missuunnitelmia, mutta Juha Sipil\u00e4n<\/strong> (kesk.) hallituskaudella niiden tekeminen lopetettiin. Viimeinen koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4missuunnitelma oli vuosille 2011\u20132016.<\/p>\n

Sipil\u00e4n hallituksen j\u00e4lkeen koulutuspolitiikan tekeminen politisoitui aiempaa vahvemmin, kun sit\u00e4 ei ohjannut en\u00e4\u00e4 pidempiaikainen periaate, vaan koulutuksen kehitt\u00e4minen tuli mukaan hallitusten nelivuotisiin ohjelmiin. Sipil\u00e4n hallituskautta leimasivat my\u00f6s koulutusleikkaukset, kun eri koulutusasteilta leikattiin suoraan ja ep\u00e4suorasti satoja miljoonia euroja.<\/p>\n

Sipil\u00e4n hallituskaudella koulutuksen kehitt\u00e4misest\u00e4 tuli lyhytj\u00e4nnitteisemp\u00e4\u00e4, kun k\u00e4yntiin laitettiin erilaisia nopeita hankkeita opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen<\/strong> (kok.) johdolla.<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 julkaisi t\u00e4m\u00e4n vuoden tammikuun alussa sivistyskatsauksen, joka maalasi karua kuvaa suomalaisesta koulutusmaisemasta.<\/p>\n

Katsauksen mukaan koulutustaso ei ole noussut 1990-luvun j\u00e4lkeen ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosituhannen vaihteesta asti. Samalla sosiaaliseen taustaan ja sukupuoleen liittyv\u00e4t erot oppimistuloksissa ja koulutustasossa ovat Suomessa kasvaneet.<\/p>\n

Koulutustason nousun pys\u00e4htymisen taustalla voi olla osin syyn\u00e4 tilastoharha. Ennen ammattikorkeakouluja vastaavat opinnot k\u00e4ytiin opistoissa, jotka tilastoitiin silloin Suomessa toisen asteen tutkintoina. 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 tapahtui siis n\u00e4enn\u00e4inen koulutusharppaus, kun yht\u00e4kki\u00e4 korkeakoulutettuja olikin tilastojen mukaan enemm\u00e4n uusien ammattikorkeakoulututkintojen takia.<\/p>\n

Ent\u00e4 ne oppimistulokset? Suomen tulokset ovat yh\u00e4 hyvi\u00e4 moniin muihin maihin verrattuna, mutta tulosten lasku on ollut poikkeuksellisen nopeaa.<\/p>\n

Selvennyksen vuoksi \u2013 kun puhutaan oppimistulosten laskusta, puhutaan useimmiten Pisa-tutkimuksen tuloksista. Pisa-tutkimus tehd\u00e4\u00e4n joka kolmas vuosi 15-vuotiaille nuorille.<\/p>\n

Yht\u00e4 suoraa syyt\u00e4 huonontuneille tuloksille ei ole, vaan kannattaa katsoa my\u00f6s mit\u00e4 muut maat tekev\u00e4t, apulaisprofessori Janne Varjo<\/strong> Helsingin yliopistosta huomauttaa.<\/p>\n

\u2013 Monissa muissa maissa koulutuspolitiikkaa on muutettu paljonkin. Suomalainen peruskoulu on pysynyt aika samanlaisena, h\u00e4n pohtii.<\/p>\n

Suomessa saatiin 1970-luvulle tultaessa hyv\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys siit\u00e4, miten koulutusta halutaan kehitt\u00e4\u00e4, kun koko maahan ryhdyttiin perustamaan peruskouluja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston koulutustutkimuslaitoksen johtaja Taina Saarinen<\/strong> sanoo.<\/p>\n

\u2013 Nyt sille olisi tilausta uudestaan. Suomalaista peruskoulua ei ole suuremmin uudistettu 1990-luvun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Suomen huippuvuosi Pisa-tutkimuksessa oli vuonna 2006<\/a>, jolloin tuloksissa komeiltiin k\u00e4rkisijoilla.<\/p>\n

Huippuvuodesta alkoi laskukausi, jonka aikana koulutuksen osuus Suomen valtion menoista on tipahtanut OECD-maiden keskitason alapuolelle. Varjo uskoo, ett\u00e4 sill\u00e4 on ollut vaikutuksensa.<\/p>\n

Pisalla on nyt jo yli 20-vuotinen historia, sill\u00e4 ensimm\u00e4inen Pisa-tutkimus tehtiin vuonna 2000. Muutkin maat ovat seilanneet tuloksissa edestakaisin, mutta Suomi ei ole onnistunut punnertamaan itse\u00e4\u00e4n takaisin paalupaikoille, miss\u00e4 oltiin Pisan alkuvaiheissa.<\/p>\n

Kaikki ei kuitenkaan ole pilalla, eik\u00e4 suomalainen koulutus r\u00e4mmi pohjamudissa, opetusneuvos Martti Hellstr\u00f6m<\/strong> toppuuttelee.<\/p>\n

Esimerkiksi vuonna 2015 Pisa-tulosten kolmen k\u00e4rjess\u00e4 komeilivat muun muassa Singapore, Hongkong ja Japani. Tutkimuksessa oli mukana 72 maata, ja Suomi oli tutkimuksen jokaisessa kategoriassa 15 parhaan joukossa.<\/p>\n

\u2013 Suomi on siis edelleen korkealla Pisa-tuloksissa, sek\u00e4 Pisassa ett\u00e4 oppilaiden hyvinvoinnissa, Hellstr\u00f6m sanoo.<\/p>\n

\u2013 Suomea paremmin p\u00e4rj\u00e4\u00e4viss\u00e4 maissa painotetaan suoritusta, ja oppilailla on valtavan pitki\u00e4 koulup\u00e4ivi\u00e4, yksityisopetusta ja muuta, Hellstr\u00f6m toteaa.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa monissa maissa Pisa-tutkimuksiin suhtaudutaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 vakavuudella, ja niihin valmistaudutaan kuin olympialaisiin.<\/p>\n

Oppilaita grillataan ja valmistetaan testeihin, ja Pisa-tuloksen merkityst\u00e4 korostetaan paljon. Suomessa tutkimukseen suhtaudutaan paljon leppoisammin. Oikeastaan kukaan ei takaa sit\u00e4, ett\u00e4 oppilaat yritt\u00e4isiv\u00e4t tutkimuksessa parhaansa, Hellstr\u00f6m sanoo.<\/p>\n

Hellstr\u00f6m hakee syyt\u00e4 siihen koko yhteiskunnasta.<\/p>\n

\u2013 El\u00e4m\u00e4 oli ennen toisenlaista, koulutus oli tie menestykseen. Nyt se on kyseenalaisempaa, kun somessa ei tarvitse tutkintoja ja kuka tahansa voi olla miljon\u00e4\u00e4ri, kun osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n

Yhten\u00e4 syyn\u00e4 oppimistulosten heikentymiseen on pidetty \u00e4lylaitteiden ja sosiaalisen median yleistymist\u00e4. Janne Varjon mukaan yht\u00e4l\u00e4isyysviivaa ei kuitenkaan voi vet\u00e4\u00e4, sill\u00e4 yht\u00e4 lailla \u00e4lypuhelimia on muissakin maissa kuin Suomessa.<\/p>\n

Suomalainen peruskoulu on sek\u00e4 Janne Varjon, Taina Saarisen ett\u00e4 Martti Hellstr\u00f6min lempiuudistus koko 50 vuoden ajanjaksolta, jolta koulutusuudistuksia listasimme.<\/p>\n

Se muun muassa lis\u00e4si koulutuksen tasa-arvoa, kun entist\u00e4 useampi jatkoi toiselle asteelle ja korkeakouluihin, riippumatta omien vanhempien koulutustaustasta.<\/p>\n

Viimeksi peruskoulua myll\u00e4ttiin perusteellisemmin 1990-luvulla, kun koulut saivat enemm\u00e4n vapautta omien opetussuunnitelmien tekemiseen. Kouluja ja opettajia rohkaistiin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n se jokin oma juttunsa ja olemaan luovia, Martti Hellstr\u00f6m kuvailee.<\/p>\n

2000-luvulle tultaessa suhtautuminen koulutukseen kuitenkin muuttui: koulut n\u00e4htiin valmistuslaitoksina ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 paikkoina, joissa ihminen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ja kasvaa, Martti Hellstr\u00f6m sanoo suoraan.<\/p>\n

Toisaalta 1990-luvulle tultaessa ja sen aikana Suomessa haluttiin korostaa entist\u00e4 vahvemmin yksil\u00f6it\u00e4 ja jokaisen vapautta tehd\u00e4 asiat niin kuin itselle parhaiten sopii. Joillekin se sopi hyvin, toisille ei \u2013 se korosti \u00e4\u00e4rip\u00e4it\u00e4.<\/p>\n

Janne Varjo my\u00f6s ep\u00e4ilee, ett\u00e4 valinnanmahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4minen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lis\u00e4nnyt koulutuksen tasa-arvoa.<\/p>\n

Uusimpana ja suurimpana muutoksena on oppivelvollisuusi\u00e4n pident\u00e4minen 18 ik\u00e4vuoteen.<\/p>\n

Viel\u00e4 sen vaikutuksia ei voida vedenpit\u00e4v\u00e4sti tutkia.<\/p>\n

\u2013 Sill\u00e4 oli ihan hyv\u00e4 tarkoitus, ett\u00e4 kaikki jatkaisivat opintoja peruskoulun j\u00e4lkeen eiv\u00e4tk\u00e4 j\u00e4isi kotiin makaamaan. Ongelmat ovat kuitenkin paljon varhaisemmassa vaiheessa, kuin toisella asteella, Martti Hellstr\u00f6m muotoilee.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 olisi h\u00e4nen mukaansa pelastaa varhaiskasvatus ja esiopetus, jotka luovat pohjaa koko peruskoulun mittaiselle koulupolulle.<\/p>\n

Kuuntele alta tai Yle Areenasta<\/a> Politiikkaradion jakso, jossa pohditaan, miksi oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa niin rajusti.<\/p>\n

<\/figure>\n

Mit\u00e4 ajatuksia juttu her\u00e4tti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 8.2. klo 23:een asti.<\/em><\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaisissa kouluissa, kaikilla sen eri asteilla, on tapahtunut jotain j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4\u00e4 viime vuosikymmenen aikana \u2013 vai onko? Oppimistulokset heikentyv\u00e4t, koulutustaso laskee ja Suomi ei voi en\u00e4\u00e4 ylpeill\u00e4 olevansa Pisa-tutkimusten ykk\u00f6skaartia tutkimuksesta toiseen. Toki Suomen Pisa-tulosten huippuvuosista on jo pian parikymment\u00e4 vuotta aikaa. Mit\u00e4 oikein on siis tapahtunut? Miksi 2000-luvun alun kruununjalokivest\u00e4 ja suomalaisten ylpeyden aiheesta, koulutuksesta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":141929,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141928"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141928"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141928\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/141929"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141928"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141928"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141928"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}