\n

Ulkoministeri\u00f6 toi hiljattain eduskuntaan Kehityspolitiikan tulosraportin kuluvalta vuodelta. Tulosraporttien ajatuksena on yleens\u00e4 esitell\u00e4, mit\u00e4 jollakin ty\u00f6ll\u00e4 tai toiminnalla on saavutettu. Nyt esitelty kehityspolitiikan tulosraportti on toisenlainen. Raportin perusteella on hankala saada selke\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten hy\u00f6dyllist\u00e4 tai vaikuttavaa kehitysyhteisty\u00f6 on ollut. Erityisen vaikeaa t\u00e4m\u00e4n perusteella on saada k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten hyvin veroeuroja on k\u00e4ytetty. Mit\u00e4 eurolla on saatu tai olisiko se toisin k\u00e4ytettyn\u00e4 voinut tulla paremmin k\u00e4ytetyksi?<\/p>\n

Olen viimeisen vuoden ajan pyrkinyt selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kehitysavun tuloksellisuutta. Se on osoittautunut tavattoman vaikeaksi. Ulkoministeri\u00f6 kyll\u00e4 vastaa mielell\u00e4\u00e4n, toimittaa materiaalia ja korostaa avoimuuttaan. Ongelma on kuitenkin siin\u00e4, ett\u00e4 ministeri\u00f6 on tottunut saarnaamaan jo uskossa oleville. Tulosraportti on esimerkki t\u00e4st\u00e4. Se pyrkii vahvistamaan k\u00e4sityst\u00e4 kehitysavun ihanuudesta ja siit\u00e4 miten hyv\u00e4n ihmisen kuuluu olla jalo ja oikeamielinen. Keskeiset kysymykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin vaille vastausta. Mit\u00e4 kehitysapuun vuosittain laitettavalla miljardilla saadaan aikaan ja miten resurssit voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla?<\/p>\n

Julkisuudessa on ollut useita esimerkkej\u00e4 tragikoomisista hankkeista, joita kehitysyhteisty\u00f6varoilla on edistetty. Osa kritiikist\u00e4 on luonteeltaan vakavampaa. Suomi esimerkiksi tukee palestiinalaisalueita, joita hallitsee terroristij\u00e4rjest\u00f6ksi luokiteltu Hamas. Suomen tuella toteutuneissa oppikirjoissa lietsotaan julkisuudessa olleiden tietoja mukaan vihamielisyytt\u00e4, kiellet\u00e4\u00e4n Israelin valtion olemassaolo ja edistet\u00e4\u00e4n suoranaista radikalisoitumista. Miksi Suomi tukee t\u00e4llaista toimintaa ja miten moinen edist\u00e4\u00e4 julkilausuttuja tavoitteita?<\/p>\n

Afrikassa kehitysyhteisty\u00f6n turvin on rakennettu kouluja. Monin paikoin oppilaat onkin saatu kouluihin. Ongelmana on kuitenkin YK:n tietojen mukaan, ettei kouluissa opita. Toinen kysymys on, voiko opintie johtaa eteenp\u00e4in ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa? Paraneeko lasten ja nuorten asema koulussa oleilusta? YK:n tietojen mukaan valitettavasti ei merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Afrikan sarven maat ovat jo pitk\u00e4\u00e4n olleet kehitysyhteisty\u00f6mme kumppanimaita. Suomi pyrkii muun muassa edist\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhaa, demokratiaa ja tasa-arvoa. Kehtaako joku silti ihan oikeasti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mainitut maat olisivat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa merkitt\u00e4v\u00e4sti kehittyneet? Esimerkiksi Somalia listataan kerta toisensa j\u00e4lkeen maailman ep\u00e4onnistuneimpien valtioiden joukkoon, eik\u00e4 ainakaan kaukaa katsottuna n\u00e4yt\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kehitysyhteisty\u00f6 olisi mill\u00e4\u00e4n lailla kehitt\u00e4nyt yhteiskuntia, auttanut niiden kansalaisia tai edist\u00e4nyt kehitysavun tavoitteita. Joku voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuki on auttanut enemm\u00e4nkin sortohallintoja ja ruokkinut niiden korruptiota.<\/p>\n

Suomi kertoo pyrkiv\u00e4ns\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n naisten ja tytt\u00f6jen asemaa ja yhten\u00e4 keinona toistuu usein lis\u00e4\u00e4ntymis- ja seksuaaliterveyden edist\u00e4minen. N\u00e4m\u00e4 ovatkin hyvi\u00e4 tavoitteita. Monien kansainv\u00e4listen arvioiden mukaan kehitysmaissa ja etenkin Afrikassa on kyett\u00e4v\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6nkasvua, koska ilman sit\u00e4 maat eiv\u00e4t mill\u00e4\u00e4n tuella tai toimilla pysty nousemaan jaloilleen. Onko pyrkimyksiss\u00e4 onnistuttu? Ainakin v\u00e4est\u00f6r\u00e4j\u00e4hdys etenee n\u00e4iss\u00e4 maissa entiseen malliin. Se on maiden kehittymisen kannalta perustavanlaatuinen ongelma, samaa sanovat monet IMF:n asiantuntijat. V\u00e4est\u00f6r\u00e4j\u00e4hdys on my\u00f6s yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ongelmista globaalin kest\u00e4vyyden kannalta.<\/p>\n

Etenkin suomalaisessa vasemmistossa puhutaan mielell\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kehitysyhteisty\u00f6st\u00e4 ett\u00e4 ekologisesta kest\u00e4vyydest\u00e4. Miksi he ovat niin haluttomia puhumaan molemmista samaan aikaan ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n niiden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4? Miksi on vaikea my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6r\u00e4j\u00e4hdys on keskeinen kest\u00e4vyysongelma? Miksi on niin vaikea n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 kumppanimaat ovat osin my\u00f6s itse vastuussa omista vaikeuksistaan? N\u00e4iss\u00e4kin maissa asuu ihmisi\u00e4, jotka ovat muutakin kuin objekteja. Ideologinen oikeamielisyys tuntuu edellytt\u00e4v\u00e4n valitettavan v\u00e4h\u00e4n rationaalisuutta.<\/p>\n

Pyrkimykset selvitt\u00e4\u00e4 kehitysyhteisty\u00f6n tuloksia ja vaikuttavuutta t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t jatkuvasti alan sis\u00e4iseen jargoniin ja hurskaisiin toiveisiin. Eduskunnalla on kuitenkin oikeus ja velvollisuus arvioida sit\u00e4, miten veronmaksajien varoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja voitaisiinko resursseja kohdentaa paremmin. T\u00e4h\u00e4n keskusteluun k\u00e4sill\u00e4 oleva tulosraportti ei tuo kerrassaan mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Suomi laittaa kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n vuosittain noin miljardi euroa. T\u00e4ll\u00e4 rahalla py\u00f6ritet\u00e4\u00e4n mittavaa hallintoa ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n joukkoa kotimaisia ja ulkomaisia kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, joiden olemassaolo riippuu vain ja ainoastaan julkisesta rahasta. Ne eiv\u00e4t siis tarkkaan ottaen ole kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, vaan pikemminkin osa julkista sektoria.<\/p>\n

On kyseenalaista laittaa kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n rahaa ilman, ett\u00e4 varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja vaikuttavuutta voidaan aidosti arvioida. Pelk\u00e4t hyv\u00e4t tavoitteet ja maailmanparannuksen halu eiv\u00e4t riit\u00e4. Kehitysyhteisty\u00f6 ei voi olla ideologista puuhastelua. Sen pit\u00e4\u00e4 olla aidosti tuloksellista ja vaikuttavaa. Valitettavasti ministeri\u00f6n raportti ja muu selvittelyty\u00f6 antavat aiheen ep\u00e4ilyyn. Kehitysyhteisty\u00f6st\u00e4 vastaavan ministeri Ville Skinnarin<\/strong> (sd.) olisikin nyt aika kertoa mit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 miljardilla on oikeasti saatu aikaan? Vai onko \u2013 kuten pahoin pelk\u00e4\u00e4n \u2013 niin, ettei varsinaisia tuloksia liiemmin ole?<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n<\/p><\/div>\n