Ukrainan sota ja energiakriisi saivat lukuisat suomalaiset tekem\u00e4\u00e4n jotakin varautumisensa hyv\u00e4ksi viime vuonna, ilmenee Suomen Pelastusalan Keskusj\u00e4rjest\u00f6n teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4.<\/p>\n
Loppuvuodesta tehtyyn kyselyyn vastasi tuhat henkil\u00f6\u00e4. Reilu nelj\u00e4nnes kyselyyn vastaajista kertoi, ett\u00e4 heill\u00e4 oli jo entuudestaan varautuminen hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla. Toinen runsas nelj\u00e4sosa vastaajista ei ole tehnyt varautumisensa eteen mit\u00e4\u00e4n, koska ei ole ehtinyt ajatella asiaa tai ei pid\u00e4 varautumista t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Tilanne on selv\u00e4sti kohentunut huhtikuusta 2022, jolloin tehtiin vastaavanlainen kysely. Silloin noin kolmannes vastaajista oli tehnyt jonkin varautumisteon.<\/p>\n
\u2013 Varautuminen ei ole suomalaisille uusi asia, mutta mukavasti soljuvassa arjessa sit\u00e4 ei aina tule ajatelleeksi. Nyt moni on tehnyt konkreettisia tekoja varautumisensa parantamiseksi, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju<\/strong> sanoo tiedotteessa.<\/p>\n 72 tuntia -varautumiskoulutusten osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4t nelinkertaistuivat vuoteen 2021 verrattuna, ja koulutuksiin osallistui yli 8500 henkil\u00f6\u00e4. 72 tuntia -koulutuksissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten eri h\u00e4iri\u00f6tilanteisiin tulee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 varautua. Yleisimpi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tilanteita ovat s\u00e4hk\u00f6n- ja vedenjakelun h\u00e4iri\u00f6t.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4\u00e4n 7. helmikuuta vietet\u00e4\u00e4n valtakunnallista varautumisp\u00e4iv\u00e4\u00e4, jonka teemana on \u201dVaraudu edes v\u00e4h\u00e4n\u201d. Varautuminen ei vaadi ihmeit\u00e4: Pullovesi, sy\u00f6m\u00e4valmis ruoka, valonl\u00e4hde, patteriradio, varavirtal\u00e4hde ja v\u00e4h\u00e4n k\u00e4teist\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 jo pitk\u00e4lle. Asiaa kannattaa pohtia oman talouden v\u00e4en kanssa, koska tarpeet voivat vaihdella.<\/p>\n Varautumisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n sosiaalisessa mediassa ja osassa kirjastoista eri puolilla maata. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vietett\u00e4v\u00e4 valtakunnallinen varautumisp\u00e4iv\u00e4 on saanut ideansa Joensuusta, jossa varautumisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin jo vuosi sitten.<\/p>\n \u2013 Kirjastojen mukaantulo ilahduttaa minua. N\u00e4en kirjastot t\u00e4rkein\u00e4 matalan kynnyksen paikkoina varautumisesta kertomiselle. Kaikilla ei ole viel\u00e4 tarvittavaa tietoa varautumisesta, Kulju toteaa.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 vuonna saadaan tietoa varautumisesta my\u00f6s selko- ja viittomakielell\u00e4.<\/p>\n \u2013 Olen melkein jopa yll\u00e4ttynyt siit\u00e4, miten moni suomalainen on tehnyt jotain oman varautumisensa eteen. Ihan kaikilla ei ole asia kuitenkaan kunnossa, ja n\u00e4en t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sen, ett\u00e4 pid\u00e4mme huolen my\u00f6s heist\u00e4, joilla ei ole itsell\u00e4\u00e4n mahdollisuutta siihen. Voisi vaikka kysy\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneelt\u00e4 vanhemmalta tai isovanhemmalta, miten h\u00e4n on varautunut, Kulju ehdottaa.<\/p>\n Jos tietoa ei ole, sit\u00e4 saa helposti 72tuntia.fi-sivuilta, jossa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeita h\u00e4iri\u00f6tilanteisiin. SPEK on my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana tuottamassa tietoa varautumisesta selkokielell\u00e4 ja viittomakielell\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kun ihminen on varautunut v\u00e4h\u00e4n pidempiin s\u00e4hk\u00f6katkoihin, h\u00e4n on varautunut moniin eri h\u00e4iri\u00f6tilanteisiin, Essi Kulju muistuttaa.<\/p>\n<\/p><\/div>\n