\n

Moninkertainen koulutus ei johda parempaan menestykseen ty\u00f6markkinoilla, ilmenee t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkaistusta Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksen (Etla) raportista.<\/p>\n

Raportin mukaan tulotaso ja ty\u00f6llisyys laskevat merkitt\u00e4v\u00e4sti uusien opintojen alkaessa, mutta palaavat valmistumisen j\u00e4lkeen suunnilleen samalle kehityspolulle kuin ennen opintojen aloittamista. Muutamilla koulutusaloilla ja yli 55-vuotiaiden joukossa tulo- ja ty\u00f6llisyyskehitys j\u00e4iv\u00e4t jopa opintoja edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa heikommiksi.<\/p>\n

Vuonna 2020 Suomen korkeakouluissa aloitti runsaat 7 000 opiskelijaa, joilla oli jo aiemmin suoritettuna v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi saman tason tutkinto. Heist\u00e4 joka nelj\u00e4s oli suorittanut jopa useamman samantasoisen tutkinnon.<\/p>\n

Toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden aloitusm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat Suomessa kasvaneet enemm\u00e4n kuin ensimm\u00e4ist\u00e4 tutkintoaan aloittavien m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2010 aloittaneista korkeakouluopiskelijoista seitsem\u00e4n prosenttia oli jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon, vuonna 2020 n\u00e4iden osuus oli jo kymmenen prosenttia. T\u00e4n\u00e4\u00e4n julkaistusta Etla-raportista kuitenkin ilmenee, ett\u00e4 moninkertainen koulutus ei johda keskim\u00e4\u00e4rin parempaan ty\u00f6markkinakehitykseen edes keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Etlan tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Hanna Virtasen<\/strong> ja tutkimussihteeri Pekka Vanhalan<\/strong> selvitys kertoo, ettei useamman tutkinnon suorittaminen johda mill\u00e4\u00e4n koulutusalalla selv\u00e4sti parempaan ansiotulojen tai ty\u00f6llisyyden kehitykseen verrattuna opintoja edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan.<\/p>\n

\u2012 Korkeakoulupaikoista on kroonista ylikysynt\u00e4\u00e4. Samaan aikaan, kun uusien ylioppilaiden on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 koulutukseen, useampaa tutkintoa suorittavien osuus kasvaa. Tarvitsemme nykyist\u00e4 paremman ymm\u00e4rryksen siit\u00e4, onko korkeakoulutuksen resurssit kohdennettu optimaalisella tavalla, kertoo Etlan Hanna Virtanen.<\/p>\n

Eniten toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista aloittaa terveys- ja hyvinvointialoilla. Tutkinnon jo aiemmin suorittaneista opiskelijoista ansiotulokehitys on jopa heikompaa niill\u00e4, jotka aloittavat uudet opintonsa terveys- ja hyvinvointialoilla, humanistilla ja taidealoille, maa- ja mets\u00e4talousaloilla sek\u00e4 kasvatusaloilla. Ty\u00f6llisyyskehitys on puolestaan opintoja edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa heikompaa ainakin humanistisilla ja taidealoilla.<\/p>\n

Tyypillisimmin useampaa tutkintoa suorittavat ovat 25\u201334-vuotiaita ja heist\u00e4 suurin osa naisia. T\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 ansiot ja ty\u00f6llisyys ovat kasvussa ennen uuden korkeakoulututkinnon aloittamista eik\u00e4 useamman tutkinnon suorittaminen johda parempaan kehitykseen. Yli 55-vuotiaana tai my\u00f6hemmin korkeakoulutukseen palaavilla sen sijaan ansiotulot ja ty\u00f6llisyys ovat laskemassa jo ennen opintojen aloittamista, eik\u00e4 tilanteessa tapahdu parannusta opintojen suorittamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Etlan Hanna Virtanen toivoo lis\u00e4tutkimusta viel\u00e4 useamman korkeakoulututkinnon tarkemmista vaikutuksista.<\/p>\n

\u2012 Toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavia on Suomessa jo niin paljon, ett\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten korkeakoulutuksen moninkertainen suorittaminen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 tai yhteiskuntaa. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 kuitenkin syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 korkeakoulutuksesta ensikertalaisia, joille koulutuksen hy\u00f6dyt ovat tutkitusti merkitt\u00e4vi\u00e4. N\u00e4in ollen moninkertaisen korkeakoulutuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot voivat olla suuria, Virtanen painottaa.<\/p>\n<\/p><\/div>\n