\n
Jos voisit olla stratosf\u00e4\u00e4riss\u00e4, voisit hyvin kuvitella olevasi avaruudessa.<\/p>\n
Taivas on p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4kin l\u00e4hes musta, ymp\u00e4rill\u00e4 oleva horisontti kaareutuu selv\u00e4sti ja ilman avaruuspukua tai muuta suojaa, kuolisit nopeasti hapen puutteeseen ja Auringon voimakkaaseen ultraviolettis\u00e4teilyyn.<\/p>\n
M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan stratosf\u00e4\u00e4ri on ilmakeh\u00e4n osa, joka alkaa noin 15 kilometrist\u00e4 ja ylettyy noin 50 kilometriin.<\/p>\n
Kiinnostavin osa siit\u00e4 on 30 ja 40 kilometrin tienoilla, koska sinne on suhteellisen helppoa ja edullista p\u00e4\u00e4st\u00e4 kaasupallojen avulla. Sielt\u00e4 voi katsoa ulos avaruuteen l\u00e4hes kuin satelliiteista, siell\u00e4 voi tutkia erinomaisesti ilmakeh\u00e4\u00e4 ja n\u00e4kym\u00e4 alas sielt\u00e4 on hieno.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Maisemaa kuvattuna noin 30 kilometrin korkeudessa.<\/span> Kuva: Jari M\u00e4kinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\nLentokoneilla voi lent\u00e4\u00e4 noin 25 kilometrin korkeuteen, ennen kuin ilma on niin ohutta, etteiv\u00e4t siivet kanna ja suihkumoottorit pysty tuottamaan ty\u00f6nt\u00f6voimaa. Satelliitit puolestaan kiit\u00e4v\u00e4t eteenp\u00e4in kiertoradoillaan, jolloin ne eiv\u00e4t pysty keskittym\u00e4\u00e4n havaintoihin juuri tiettyjen alueiden yl\u00e4puolella.<\/p>\n
Stratosf\u00e4\u00e4ri on mansikkapaikka siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4. On oikeastaan ihme, ett\u00e4 tutkijoiden lis\u00e4ksi muutkin ovat vasta nyt siit\u00e4 kiinnostuneita.<\/p>\n
Tutkimuspalloja on ilmassa nytkin<\/h2>\n Ilmapallot ovat periaatteeltaan kaikkein yksinkertaisimpia lent\u00e4vi\u00e4 laitteita. Kun palloon laitetaan ilmaa kevyemp\u00e4\u00e4 kaasua tai kuumaa ilmaa, pallo ponnistaa yl\u00f6sp\u00e4in ilmakeh\u00e4ss\u00e4 aivan kuten ilmakupla vedess\u00e4.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Suuri stratosf\u00e4\u00e4ri-ilmapallo valmiina l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Se on j\u00e4tetty tarkoituksella hieman vajaaksi, koska yl\u00f6s noustessaan pallo laajenee huomattavasti.<\/span> Kuva: CNES<\/span><\/figcaption><\/figure>\nPallot olivat 1800-luvulla ainoa tapa nousta lentoon ja 1900-luvullakin ne ovat olleet ainoa tapa k\u00e4yd\u00e4 korkealla.<\/p>\n
Huippukohtansa niin konkreettisesti kuin muutenkin ilmapallot saavuttivat 1950-luvulla, kun kylm\u00e4n sodan ja alkavan avaruusajan hengess\u00e4 suurvallat tutkivat yl\u00e4ilmakeh\u00e4n olemusta ja ihmisen toimintaa suurissa korkeuksissa.<\/p>\n
Sen j\u00e4lkeen korkealla palloilusta olivat kiinnostuneita l\u00e4hinn\u00e4 tutkijat, etenkin ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset.<\/p>\n
\u2013 Ranskan kansallinen avaruustutkimuskeskus CNES on k\u00e4ytt\u00e4nyt palloja jo l\u00e4hes 60 vuotta, toteaa Vincent Dubourg<\/strong>, CNES:in stratosf\u00e4\u00e4ripallo-osaston varajohtaja.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>CNES:in Vincent Dubourg esittelee alumiiniosista rakennettua gondolia, tutkimuslavettia, joka ripustetaan pallon kuljetettavaksi. Lavetin keskell\u00e4 on tilaa tutkimuslaitteille. T\u00e4m\u00e4 on suurin CNES:in k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 lavetti \u2013 sen massa voi olla yli tonnin.<\/span> Kuva: Jari M\u00e4kinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n\u2013 Olemme suunnitelleet, valmistaneet ja operoineet palloj\u00e4rjestelmi\u00e4 tieteellisiin ja teknologisiin tarpeisiin. Niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi ilmakeh\u00e4tutkimukseen, koska voimme tehd\u00e4 mittauksia ja ottaa n\u00e4ytteit\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 eri korkeuksilla ilmakeh\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Niiden avulla voi my\u00f6s kartoittaa tarkasti tuulia, joiden mukana pallo liikkuu, ja tutkia avaruudesta tulevaa s\u00e4teily\u00e4. Pallojen kyytiin laitetaan toisinaan solun\u00e4ytteit\u00e4, joiden reaktioita avaruuss\u00e4teilyyn tutkitaan.<\/p>\n
\u2013 Pallojen avulla voidaan vied\u00e4 jopa tonnin massaltaan olevia kaukoputkia noin 40 kilometrin korkeuteen, ja niill\u00e4 voidaan tehd\u00e4 usean p\u00e4iv\u00e4n tai jopa kuukausien ajan havaintoja l\u00e4hes yht\u00e4 hyvin kuin satelliiteilla.<\/p>\n
CNES:in Toulousessa sijaitsevassa pallolaboratoriossa on ty\u00f6n alla useita lavetteja, jotka tullaan nostamaan suurilla ilmapalloilla korkeuksiin. Niit\u00e4 valmistellaan lentoihinsa l\u00e4hes kuten satelliitteja laukaisuihin.<\/p>\n
Koska ne saadaan lentojen j\u00e4lkeen takaisin ja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen, ja koska pallolennon hinta on huomattavasti avaruuslaukaisua edullisempi, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n stratosf\u00e4\u00e4rilennoilla tyypillisesti nykyaikaisempia ja jopa kokeellisia tutkimuslaitteita.<\/p>\n
Monet my\u00f6hemmin satelliitteihin laitettavat instrumentit testataan ensin pallolennoilla.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>PoGOLite (Polarised Gamma-ray Observer) oli stratosf\u00e4\u00e4riin nostettu gamma-aaltojen alueella toimiva avaruusteleskooppi. S\u00e4hk\u00f6\u00e4 se sai aurinkopaneeleista. T\u00e4m\u00e4 on er\u00e4s suurimmista Kiirunasta l\u00e4hetetyist\u00e4 tutkimuslaitteista.<\/span> Kuva: Jari M\u00e4kinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\nSuurimmat hy\u00f6tykuormat ovat tonneja massaltaan, ja niit\u00e4 kannattelevat pallot ovat kooltaan jalkapallostadionin luokkaa. T\u00e4llaisia lentoja tehd\u00e4\u00e4n vain pari vuodessa.<\/p>\n
Pienempi\u00e4, noin 500-kiloisia lavetteja l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n useammin, viidest\u00e4 kuuteen kertaan vuodessa. Pallolentoja tehd\u00e4\u00e4n harvaan asutuilta alueilta esimerkiksi Kanadassa, Yhdysvalloissa, Argentiinassa ja my\u00f6s Ruotsin Lapissa, Kiirunassa.<\/p>\n
Kiirunasta l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4t pallot ohjataan laskeutumaan hallitusti usein Suomen puolelle Lapissa. Lavetit haetaan takaisin ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uudelleen.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Opiskelijatutkimuslaitteita sis\u00e4lt\u00e4nyt BEXUS 15 -lavetti l\u00e4hetettiin Kiirunasta syksyll\u00e4 2012. Herkules-nimen saanut muokattu traktori saattaa lavetin hell\u00e4varoen matkaan ajamalla my\u00f6t\u00e4tuuleen pallon noustessa ilmaan.<\/span> Kuva: Jari M\u00e4kinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\nYhdysvaltalaistutkijat tekev\u00e4t t\u00e4llaisia lentoja saman verran, ja lis\u00e4ksi intialaiset, japanilaiset ja muut eurooppalaiset tekev\u00e4t hieman v\u00e4hemm\u00e4n. Ven\u00e4l\u00e4iset ja kiinalaiset tekev\u00e4t my\u00f6s lentoja, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei ole tietoa.<\/p>\n
Karkeasti arvioiden suuri tai suurehko tieteellinen tai tekninen pallolento on meneill\u00e4\u00e4n jossain p\u00e4in maapalloa joka viikko. Pienempi\u00e4 lentoja tehd\u00e4\u00e4n useamminkin, ja kun mukaan lasketaan my\u00f6s stratosf\u00e4\u00e4riin kohoavat s\u00e4\u00e4havaintopallot, on yl\u00e4ilmakeh\u00e4ss\u00e4 koko ajan vipin\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Tutkimuslaitteet laskeutuvat alas laskuvarjojen varassa. Pudotus tapahtuu asumattoman alueen yl\u00e4puolella katkaisemalla palloon kiinnitetty vaijeri kauko-ohjatulla giljotiinilla.<\/span> Kuva: CNES<\/span><\/figcaption><\/figure>\nSuurpainepalloilla lennet\u00e4\u00e4n kolmekin kuukautta<\/h2>\n Tyypillisin pallotyyppi on tavallisten, kaupoissa myyt\u00e4vien kumisten ilmapallojen kaltainen pallo, joka on vain suurempi ja tehty lelupalloja paremmasta kumimateriaalista. Suurimmat t\u00e4llaiset ovat tilavuudeltaan jopa noin 400 000 kuutiometri\u00e4, eli stadionin kokoisia.<\/p>\n
Ilmaan l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n ne ovat vaatimattoman n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, koska niihin pumpataan ik\u00e4\u00e4n kuin liian v\u00e4h\u00e4n heliumia tai vety\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in noustessa ilman tiheys putoaa ja pallo laajenee, kunnes lakikorkeudessaan ne ovat j\u00e4ttim\u00e4isen kokoisia.<\/p>\n
T\u00e4llaisilla palloilla teht\u00e4v\u00e4t lennot kest\u00e4v\u00e4t tunneista vuorokausiin. Sopivaan aikaan, asumattoman alueen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 lavettia pallosta kannattava k\u00f6ysi katkaistaan kauko-ohjauksella, ja lavetti laskeutuu alas laskuvarjon varassa.<\/p>\n
Ranskalaiset alkoivat kehitt\u00e4\u00e4 2000-luvun alussa suurpainepalloja, joiden koko ei muutu ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n ilmanpaineen mukaan juuri lainkaan. Niiden sis\u00e4ll\u00e4 oleva paine on nimen mukaisesti korkeampi, ja paineistusta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n mukana olevalla laitteistolla.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Suurpaineilmapalloja niit\u00e4 Ranskassa valmistavan Hemeria-yhti\u00f6n tiloissa.<\/span> Kuva: Hemeria<\/span><\/figcaption><\/figure>\nN\u00e4ill\u00e4 palloilla voidaan tehd\u00e4 useita kuukausia kest\u00e4vi\u00e4 lentoja, ja niiden lentokorkeus pystyt\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n varsin vakiona. Perinteisempi pallo nousee ja laskee hieman y\u00f6n ja p\u00e4iv\u00e4n vaihdellessa.<\/p>\n
Kun kiinalaisten todenn\u00e4k\u00f6isest\u00e4 vakoilupallosta julkaistiin ensimm\u00e4iset kuvat tammikuun lopussa, Ranskassakin huomattiin, ett\u00e4 heid\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tekniikka on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Kiinassa. Ulkomuodon lis\u00e4ksi pitk\u00e4 lentoaika viittasi suurpainepalloon.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Yhdysvaltalaisen U2-tiedustelukoneen pilotti otti \u201dselfien\u201d kiinalaispallon kanssa. Se on selv\u00e4sti ns. suurpainepallo. Korkealle lent\u00e4v\u00e4n koneen varjo n\u00e4kyy pallossa.<\/span> Kuva: Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6<\/span><\/figcaption><\/figure>\nTutkimuspallojen siirtyminen sotilask\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ei kuitenkaan ollut mik\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys.<\/p>\n
\u2013 Me tutkijat olemme voineet toimia stratosf\u00e4\u00e4riss\u00e4 t\u00e4h\u00e4n saakka aika yksin, eik\u00e4 toimiimme ole juurikaan kiinnitetty huomiota, Vincent Dubourg sanoo.<\/p>\n
\u2013 Monet muutkin ovat nyt huomanneet stratosf\u00e4\u00e4rin mahdollisuudet. Etenkin ohjattavat ilmalaivat, jotka voivat pysytell\u00e4 tietyn alueen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai liikkua halutunlaisesti, ovat kiinnostavia niin pelastus- kuin puolustusmieless\u00e4kin.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Thales-yhti\u00f6n suunnittelema Stratobus on statosf\u00e4\u00e4riss\u00e4 lent\u00e4v\u00e4 ilmalaiva. Se on hieman yli sata metri\u00e4 pitk\u00e4 ja lent\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli 20 kilometrin korkeudessa.<\/span> Kuva: Thales<\/span><\/figcaption><\/figure>\nTiedustelun lis\u00e4ksi n\u00e4it\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi mets\u00e4palojen valvontaan ja kaukokartoitukseen.<\/p>\n
Stratosf\u00e4\u00e4riss\u00e4 olevien laitteiden avulla voidaan my\u00f6s luoda tietoverkkoja alueille, joilla mobiiliverkkoja ei ole. Sama temppu kiinnostaa sotilaitakin, sill\u00e4 jos vaikkapa satelliittiyhteyksi\u00e4 h\u00e4irit\u00e4\u00e4n, pystyisiv\u00e4t he n\u00e4in luomaan omat yhteytens\u00e4.<\/p>\n
\u2013 CNES tekee ainoastaan tieteellist\u00e4 tutkimusta, mutta jaamme tietotaitoamme kaupallisten toimijoiden kanssa. Euroopassakin on useita puolustustekniikkaa tuottavia yhti\u00f6it\u00e4, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t stratosf\u00e4\u00e4riss\u00e4 liikkuvia ja olevia ilma-aluksia.<\/p>\n
Sotilaat ovat tunkemassa siis tutkijoiden leikkikent\u00e4lle stratosf\u00e4\u00e4riin. Mutta niin ovat my\u00f6s turistit. Useampikin yhti\u00f6 kehittelee gondoleita, joita voitaisiin nostaa avaruuden rajamaille ja jotka palaisivat alas laskuvarjoilla. L\u00e4hes avaruudelliset turistit voisivat ihailla kaunista kotiplaneettaamme shampanjaa nauttien.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>World View -yhti\u00f6n suunnittelema suuri-ikkunainen turistien stratosf\u00e4\u00e4riin ja takaisin lenn\u00e4tt\u00e4miseen tarkoitettu gondoli.<\/span> Kuva: World View<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jos voisit olla stratosf\u00e4\u00e4riss\u00e4, voisit hyvin kuvitella olevasi avaruudessa. Taivas on p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4kin l\u00e4hes musta, ymp\u00e4rill\u00e4 oleva horisontti kaareutuu selv\u00e4sti ja ilman avaruuspukua tai muuta suojaa, kuolisit nopeasti hapen puutteeseen ja Auringon voimakkaaseen ultraviolettis\u00e4teilyyn. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan stratosf\u00e4\u00e4ri on ilmakeh\u00e4n osa, joka alkaa noin 15 kilometrist\u00e4 ja ylettyy noin 50 kilometriin. Kiinnostavin osa siit\u00e4 on 30 ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":148054,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148053"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=148053"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148053\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/148054"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=148053"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=148053"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=148053"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}