Ihmisen Homo<\/em>-suvun matka oli hyvin l\u00e4hell\u00e4 katkeamista puoliv\u00e4liss\u00e4 evoluutiopolkua, joka on tuonut meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, p\u00e4\u00e4ttelee Science-lehdess\u00e4<\/a> juuri julkaistu tutkimus.<\/p>\n Polku alkoi noin kaksi miljoonaa vuotta sitten. Miljoona vuotta my\u00f6hemmin maailmassa arvioidaan olleen runsaat satatuhatta lis\u00e4\u00e4ntymisik\u00e4ist\u00e4 ihmist\u00e4. Meid\u00e4n lajimme Homo sapiens<\/em> liittyi joukkoon nykyarvion mukaan noin 300 000 vuotta sitten.<\/p>\n 930 000 vuotta sitten v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 oli kuitenkin tapahtunut jyrkk\u00e4 pudotus, jonka takia ihmiskunta k\u00e4vi aivan sukupuuton partaalla, ja toipuminen alkoi vasta 117 000 vuotta my\u00f6hemmin, tutkijat kertovat. He laskevat, ett\u00e4 vaikeita aikoja el\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4i alle 1 300 lis\u00e4\u00e4ntymisik\u00e4ist\u00e4 yksil\u00f6\u00e4, vain 1,3 prosenttia aiemmasta populaatiosta.<\/p>\n Muiden mukana saattoi kadota jopa kaksi kolmasosaa geneettisest\u00e4 monimuotoisuudesta. Se n\u00e4kyy edelleen: muiden t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n k\u00e4dellisten perim\u00e4n kirjo on suurempi kuin ihmisill\u00e4.<\/p>\n Tuloksissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 piilev\u00e4n vastaus my\u00f6s siihen aukkoon, joka Afrikan ihmisfossiilil\u00f6yd\u00f6iss\u00e4 on 650 000\u2013950 000 vuoden takaisilta ajoilta. Niit\u00e4 ennen ja niiden j\u00e4lkeen l\u00f6yd\u00f6t ovat paljon runsaammat.<\/p>\n Romahdus osui yksiin ison ilmastonmuutoksen kanssa. J\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 tuli pitk\u00e4aikaisia, merivesien pintal\u00e4mp\u00f6tila laski ja Afrikan kuivuusjaksot venyiv\u00e4t.<\/p>\n<\/picture><\/div>\n<\/div>\n