Listalla on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ensimm\u00e4iset merkit rajakaupan hiljenemisen vaikutuksista It\u00e4-Suomen elinvoimaan.<\/p>\n Nurmij\u00e4rvi-ilmi\u00f6<\/span> on ohi, ja muuttoliike on k\u00e4\u00e4ntynyt taas kaupunkeihin, toteaa suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP vuosittaisessa selvityksess\u00e4\u00e4n. Yhti\u00f6 on pisteytt\u00e4nyt Suomen kunnat muun muassa ty\u00f6llisyyden ja yritystoiminnan mittareiden, tulotason, p\u00e4\u00e4st\u00f6jen, v\u00e4kiluvun muutoksen ja nettomuuton perusteella. <\/span><\/p>\n Vuoden 2022 tapaan Pirkkala on selvityksen mukaan t\u00e4n\u00e4kin vuonna Suomen elinvoimaisin kunta. T\u00e4rkeimm\u00e4t muutokset l\u00f6ytyv\u00e4t sijoilta 2. ja 3., sill\u00e4 Espoo ja Helsinki ovat nousseet aiemmin menestyneiden ymp\u00e4rist\u00f6kuntien tilalle.<\/span><\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/span> <\/span>T\u00e4ss\u00e4 ovat Suomen elinvoimai\u00adsimmat kunnat \u2013 ”Tulee paikoin mieleen Etel\u00e4-Ruotsi\u201d<\/a><\/p>\n Sen sijaan Vantaa putosi vertailussa sijalta 9. sijalle 22.<\/span><\/p>\n \u2013 Ihmiset hakeutuvat ty\u00f6- ja kulttuurimahdollisuuksien \u00e4\u00e4reen p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle. En usko, ett\u00e4 suunta vaihtuu, ellei tule uutta pandemian kaltaista kriisi\u00e4, arvioi WSP:n johtava asiantuntija <\/span>Terhi Tikkanen-Lindstr\u00f6m<\/a>. <\/span><\/p>\n Muilla kaupunkiseuduilla elinvoima ei ole valunut samalla lailla v\u00e4est\u00f6nkasvun mukana keskuksiin.<\/span><\/p>\n Tampereen<\/span> alueella vertailun k\u00e4rjess\u00e4 ovat Pirkkala ja Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4, Turun seudulla Lieto, Raisio ja Kaarina. Oulun seudulla elinvoimaisin on Kempele ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n naapurissa Muurame. Lahdessa Hollolla ja Kuopiossa Siilinj\u00e4rvi on vahvistunut keskuskaupunkinsa tasoon.<\/span><\/p>\n WSP:n arvion mukaan kaupank\u00e4ynti\u00e4 ja palveluja on siirtynyt v\u00e4est\u00f6nkasvun mukana kehyskuntiin ja keskuskaupunkien alakeskuksiin.<\/span><\/p>\n