Maapallo painii valtavan muoviongelman kanssa. Muovia tuotetaan vuosittain noin 450 miljoonaa tonnia ja siit\u00e4 kansainv\u00e4lisen ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n WWF:n arvion mukaan 5\u201313 miljoonaa tonnia p\u00e4\u00e4tyy meriin<\/a>, jossa muoviroskaa on jo nyt 150 miljoonaa tonnia.<\/p>\n

Kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n yht\u00e4l\u00f6\u00f6n haetaan kuitenkin ratkaisua. YK-maat kokoontuvat kolmatta kertaa, huomisesta alkaen Nairobissa ja nyt on valmistunut sopimuksen luonnosteksti, josta aletaan sorvata sopua.<\/p>\n

Visiona on ollut, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t putoaisivat nollaan vuoteen 2040 menness\u00e4, mutta se tuskin toteutuu.<\/p>\n

\u2013 Jos meriin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n roskan m\u00e4\u00e4r\u00e4 saataisiin putoamaan vaikka 60 prosenttia 2040 menness\u00e4 ja siit\u00e4 viel\u00e4 eteenp\u00e4in, niin olisihan se merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 olisi saada hana kiinni, ettei muovi p\u00e4\u00e4dy ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Muovin kiellostahan t\u00e4ss\u00e4 ei ole kyse. Muovi on tarpeellinen, mutta sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikein, Suomen p\u00e4\u00e4neuvottelija Tuulia Toikka<\/strong> ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4 sanoo.<\/p>\n

Merest\u00e4 muovin ker\u00e4\u00e4minen on haastava ja toivottomankin tuntuinen urakka.<\/p>\n

\u2013 Yksi tunnistettu asia on se, ett\u00e4 maissa, joissa muoviroskaa p\u00e4\u00e4see mereen, pit\u00e4isi merien sijasta keskitty\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n muoviroskaa meriin laskevissa joissa, Toikka sanoo.<\/p>\n

Suomalaisl\u00e4ht\u00f6inen Riverrecycle Oy on kehitt\u00e4nyt menetelm\u00e4n<\/a>, jolla meri\u00e4 piinaava muoviroska pyrit\u00e4\u00e4n saamaan kuriin. Yhti\u00f6 asensi jokiputsarin Mumbain l\u00e4pi virtaavaan Mithijokeen Intiassa muutama vuosi sitten.<\/p>\n

Suomalaisyritys on keksinyt ratkaisun, jolla muoviroska pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joissa ennen kuin se p\u00e4\u00e4tyy valtameriin.<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Sopimusluonnos on kunnianhimoinen, Suomen ja EU:n toiveiden mukainen. Se kattaa muovin koko elinkaaren tuotesuunnittelusta valmistukseen, lajitteluun, kierr\u00e4tykseen ja j\u00e4tehuoltoon.<\/p>\n
Muovin kierr\u00e4tys on edelleen pient\u00e4. OECD:n mukaan maailmanlaajuisesti vain 9 prosenttia muovista kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n. L\u00e4nsimaissa luku on merkitt\u00e4v\u00e4sti t\u00e4t\u00e4 korkeampi, monissa maissa liki olematon.<\/p>\n
Kertak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 olisi p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon<\/h2>\n
Muovin valmistus on kahdessa vuosikymmeness\u00e4 yli kaksinkertaistunut. Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 hurjemmalta: OECD:n mukaan valmistus<\/a> kolminkertaistuisi nykyisest\u00e4 vuoteen 2060 menness\u00e4.<\/p>\n
Muovin kertak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 pit\u00e4isikin p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon.<\/p>\n
\u2013 Velvoittavat keinot tulisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti olemaan kulutuspuolen toimia eli pyrit\u00e4\u00e4n tietyill\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kulutustarvetta kuten ylipakkaamista. Asetetaan kest\u00e4vyyskriteereit\u00e4 siten, ett\u00e4 tuotteet suunnitellaan kest\u00e4viksi ja kierr\u00e4tett\u00e4viksi, Toikka sanoo.<\/p>\n
Nairobin j\u00e4lkeen on edess\u00e4 viel\u00e4 kaksi neuvottelukierrosta. Valmista tulisi olla vuoden 2024 lopulla.<\/p>\n<\/div>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nairobiin kokoontuvat YK-maat yritt\u00e4v\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sovun vuoden sis\u00e4ll\u00e4. K\u00e4sittelyyn tuleva sopimusluonnos kattaa muovin koko elinkaaren. Avaa kuvien katselu Muoviroskaa ajautuu meriin vuosittain 5-13 miljoonaa tonnia. Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012\/All Over Press Maapallo painii valtavan muoviongelman kanssa. Muovia tuotetaan vuosittain noin 450 miljoonaa tonnia ja siit\u00e4 kansainv\u00e4lisen ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n WWF:n arvion mukaan 5\u201313 miljoonaa tonnia […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":219966,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219965"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=219965"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219965\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/219966"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=219965"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=219965"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=219965"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}