Herrat hassuttelivat ja rahvas jonotti, kun yhteisvaluutta euro 20 vuotta sitten korvasi suomalaisen markan koko kansan maksuv\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n Tammikuun<\/span> 1. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 2002 j\u00e4i mieleen monesta syyst\u00e4, mutta ei siksi, ett\u00e4 se oli tiistai.<\/span><\/p>\n Kalajoesta tuli kaupunki.<\/span><\/p>\n Kangaslampi muutti Etel\u00e4-Savosta Pohjois-Savoon siirtym\u00e4tt\u00e4 metri\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n Suomi sai v\u00e4hemmist\u00f6valtuutetun, vaikka enemmist\u00f6kin oli viel\u00e4 vailla valtuutettua.<\/span><\/p>\n Eik\u00e4 unohdeta, ett\u00e4 1. tammikuuta vuonna 2002 kaksitoista Euroopan unionin (EU) j\u00e4senvaltiota otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhteisen valuutan, euron.<\/span><\/p>\n Euromaiden valuuttakurssit kiinnitettiin toisiinsa kuin ikuisen kumppanuuden siteill\u00e4 tai kuin merirosvoalus kiinnittyy kauppalaivaan.<\/span><\/p>\n N\u00e4k\u00f6kulmat operaatiosta ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa \u2013 laidasta laitaan. Suomi oli yksi euroon l\u00e4hteneist\u00e4. Se tarkoitti hyv\u00e4stij\u00e4tt\u00f6\u00e4 omien sankarpoikien <\/span>Nurmen<\/a>, <\/span>Linnan<\/a>, <\/span>Aallon<\/a>, <\/span>Sibeliuksen<\/a>, <\/span>L\u00f6nnrotin<\/a> ja <\/span>Chydeniuksen<\/a> kuville.<\/span><\/p>\n 1. tammikuuta 2002 ja erityisesti keskiy\u00f6n j\u00e4lkeiset tunnit muistetaan Suomessa herrojen hassuttelusta ja rahvaan jonottelusta.<\/span><\/p>\n J\u00e4lkimm\u00e4inen oli maltillista verrattuna hassutteluun.<\/span><\/p>\n Edullisen<\/span> aikavy\u00f6hykkeen ansiosta Suomi ja Kreikka astuivat euroon 60 minuuttia ennen keskieurooppalaista p\u00e4\u00e4joukkoa. T\u00e4st\u00e4 irrotettiin iloa.<\/span><\/p>\n Silloinen valtiovarainministeri <\/span>Sauli Niinist\u00f6<\/a> \u2013 nykyinen tasavallan presidentti \u2013 soitti kreikkalaiselle kollegalleen <\/span>Nikos Christodoulakisille<\/a> kysy\u00e4kseen, oliko t\u00e4m\u00e4 jo k\u00e4ytt\u00e4nyt ensimm\u00e4iset euronsa. <\/span><\/p>\n Se oli kuivaa huumoria, sill\u00e4 Niinist\u00f6 tunnettiin tarkan markan miehen\u00e4.<\/span><\/p>\n Suomen valtiovarainministeri Sauli Niinist\u00f6 ja h\u00e4nen kollegansa Kreikasta ottivat ilon irti maiden ehtiess\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 euroon. Ensimm\u00e4iset eurot kuluivat kupilliseen kuumaa. Euroon siirtyminen oli pieni Niinist\u00f6-show. H-hetkell\u00e4 valtiovarainministeri oli Raha-automaattiyhdistyksen ja Rahapajan kutsuvierastilaisuudessa Casino Raylla leikkaamassa j\u00e4ttisaksilla auki pussin, joka sis\u00e4lsi eurokolikoita.<\/span><\/p>\n Tuolloin Raha-automaattiyhdistys nautti viel\u00e4 yleist\u00e4 arvostusta eik\u00e4 sen ajateltu putsaavan ongelmamummoja el\u00e4kerahoista. <\/span><\/p>\n Niinist\u00f6 ei h\u00e4vinnyt kolikoitaan yksik\u00e4tiselle rosvolle, vaan maksoi itselleen kahvit. Toki h\u00e4n oli Casinolla vieras, mutta maksaminen juhlisti tilannetta.<\/span><\/p>\n Ja olihan h\u00e4n juuri saanut pussukan.<\/span><\/p>\n \u2013 Sanomme kiitokset markalle, se on ty\u00f6ns\u00e4 tehnyt, Niinist\u00f6 sanoi. <\/span><\/p>\n Lause ei lent\u00e4nyt kansakunnan muistiin, mutta ajoi sill\u00e4 hetkell\u00e4 asiansa. <\/span><\/p>\n \u201dMauri on tehnyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, Mauri saa menn\u00e4\u201d on hiukan samansukuinen yhteiseurooppalaiseen fraasiperinteeseen kuuluva sanonta.<\/span><\/p>\n Mutta ei sis\u00e4ll\u00e4 kiitosta.<\/span><\/p>\n Kohta <\/span>Niinist\u00f6 oli jo Kluuvikadun ja Aleksanterinkadun kulmassa nostamassa pankkiautomaatista ensimm\u00e4isi\u00e4 euroseteleit\u00e4\u00e4n. Koko Aleksin pituudelta ja lumisille sivukaduillekin raikasi Abban ikivihre\u00e4 <\/span>Money, money, money<\/span>.<\/span><\/p>\n Suomi svengasi euroon kuin hirvi.<\/span><\/p>\n Seuraava rasti oli Niinist\u00f6n kaukaiselle edelt\u00e4j\u00e4lle <\/span>J.V. Snellmanille <\/a>nimetyn kadun varressa toimiva Suomen Pankki, joka oli poikkeuksellisesti auki. Niinist\u00f6 vaihtoi kahden Sibeliuksen edest\u00e4 markkoja euroiksi.<\/span><\/p>\n Konfettitykit sy\u00f6ksiv\u00e4t leikkieuroja Kluuvikadulla. Valtiovarainministeri pankkkiautomaatilla. Tunnelma alkoi tiivisty\u00e4 Suomen Pankin edess\u00e4. Valtiovarainministeri Suomen Pankissa, euroja hakemassa. Lis\u00e4\u00e4. \u201dMattiburgeri\u201d. Matit k\u00e4si kukkarossa. Vasemmalla p\u00e4\u00e4johtaja Matti Vanhala, oikealla pankinjohtaja Matti Louekoski, v\u00e4liss\u00e4 valtiovarainministeri. Suomen Pankin eteen oli syntynyt jono jo reilusti ennen keskiy\u00f6t\u00e4. Nykyisin on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pankkikonttoria, johon asiakas p\u00e4\u00e4sisi sis\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta euron humuy\u00f6n\u00e4 ei oltu niuhoja, kopeita eik\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4.<\/span><\/p>\n Helsingin pankkiautomaateilla, kuten etuk\u00e4teen mainostetun Postitalon sein\u00e4ll\u00e4, jonot olivat maltillisia tai mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Suomen Pankin yli tunnin jono koostui arvatenkin kaikkein innokkaimmista asianharrastajista, <\/span>aficionadoista<\/span>.<\/span><\/p>\n Postitalon sein\u00e4\u00e4 oli mainostettu etuk\u00e4teen varhaisista euroista. Visa, Janne ja Jorma juhlistivat ensimm\u00e4isi\u00e4 eurojaan samppanjalla. T\u00e4m\u00e4 <\/span>oli ennen \u00e4mp\u00e4riaikaa. Euroja ei annettu \u00e4mp\u00e4reiss\u00e4.<\/span><\/p>\n \u2013 Ihana n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 ihmiset haluavat tulla mukaan historiallisena siirtym\u00e4hetken\u00e4, leperteli ty\u00f6paikalleen y\u00f6nsel\u00e4st\u00e4 poikennut p\u00e4\u00e4johtaja <\/span>Matti Vanhala<\/a>, jonka moni nykynuori saattaa sekoittaa <\/span>Matti Vanhaseen<\/a>. <\/span><\/p>\n Muitakin keskuspankin viskaaleja oli saapuvilla, haitari soi, mehu juoksi ja pipareissa oli eurokuviot. Suomen Pankki oli loppukeskiy\u00f6t\u00e4 ja uudenvuoden iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 varten koonnut satasen ja viidensadan markan arvoisia europusseja. Vaihdettaviksi.<\/span><\/p>\n Musiikki siivitti historiallisia hetki\u00e4 Suomen pankissa. Tulevaisuus ja menneisyys. V\u00e4lill\u00e4 <\/span>piti nukkua.<\/span><\/p>\n Suomen Pankki oli my\u00f6s laatinut kansalaisille jaetun euro-oppaan, jossa vastattiin muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin <\/span>Tarvitsenko uuden lompakon<\/span> (\u201det todenn\u00e4k\u00f6isesti\u201d) ja <\/span>Miten tunnistan aidon euron<\/span>. <\/span><\/p>\n Kysymys oli siis uusien euroseteleiden ulkomitoista, ei paksuudesta.<\/span><\/p>\n Kansakunta pid\u00e4tteli henke\u00e4\u00e4n opetellessaan ulkoa markan virallisen muuntokertoimen olevan 5,94573. Euro oli siis noin kuusi markkaa.<\/span><\/p>\n Aikakauden suosittu yrityslahja oli markat euroiksi muuttava eurotaskulaskin. Pelk\u00e4t muuntotaulukotkin olivat aluksi informaatioseksikk\u00e4it\u00e4.<\/span><\/p>\n Yleisen k\u00e4sityksen mukaan kuuden markan muuttumista yhdeksi euroksi oli l\u00e4hes mahdoton hahmottaa, paitsi ett\u00e4 pian kukaan ei en\u00e4\u00e4 muistanut koko asiaa.<\/span><\/p>\n Money, money, money. Vel\u00e4 uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin jono valuutanvaihtokonttoriin oli pitk\u00e4. Euro ja 30 sentti\u00e4, eli markoissa 7,73. Espressoa ja cappuccinoa sai ostaa kuin Roomassa ik\u00e4\u00e4n – euroilla. My\u00f6s lapsia opastettiin euron k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Totta <\/span>kai euroy\u00f6n\u00e4 Suomen Pankille oli kokoontunut my\u00f6s mielenosoitus, piskuinen sellainen. Kyltiss\u00e4 luki <\/span>Markan h\u00e4vitys, Snellmanin h\u00e4v\u00e4istys<\/span>.<\/span><\/p>\n Toki muutos oli dramaattinen niille, jotka eiv\u00e4t olleet olleet mukana edellisess\u00e4 isossa revohkassa, kun tammikuussa 1946 kaikki isot setelit piti leikata kahtia ja maksaa saattoi vain vasemmalla puoliskolla. Arvokin oli tietysti puolikas. <\/span><\/p>\n Euroihin siirtyminen ei sis\u00e4lt\u00e4nyt markan pahoinpitely\u00e4. Pelk\u00e4n saattohoidon, joka p\u00e4\u00e4ttyi 1. maaliskuuta 2002.<\/span><\/p>\n Siit\u00e4 l\u00e4htien euro oli Suomessa ainoa laillinen maksuv\u00e4line. <\/span><\/p>\n Mitk\u00e4 ovat sinun muistosi euroon siirtymisest\u00e4? Kommentoi!<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n