Suuri osa y\u00f6taivaalla n\u00e4kyvist\u00e4 valoista on jo l\u00e4hitulevaisuudessa l\u00e4ht\u00f6isin Maasta, laskee kanadalaisen Reginan yliopiston astronomian apulaisprofessori Samantha Lawler<\/strong> kollegoineen tutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>, joka on ilmestynyt The Astronomical Journal (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> -lehdess\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n Tutkimuksen mukaan yksi jokaisesta 15:st\u00e4 taivaan valopisteest\u00e4 on ennen pitk\u00e4\u00e4 satelliitti, jos niiden ampuminen avaruuteen saa jatkua ilman s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja satelliittiyhti\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t kiinni suurista suunnitelmistaan.<\/p>\n<\/div>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Maata kiert\u00e4\u00e4 noin 7 600 satelliittia, el\u00e4v\u00e4\u00e4 tai kuollutta, ja uusia tekokuita lenn\u00e4tet\u00e4\u00e4n l\u00e4hiavaruuteen enn\u00e4tysvauhtia t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n internet-yhteyksien tarpeita.<\/p>\n<\/div>\n Avaruustutkimusyhteis\u00f6 arvioi (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuosikymmenen loppuun menness\u00e4 l\u00e4hiavaruudessamme on yli satatuhatta satelliittia.<\/p>\n<\/div>\n Satelliittiruuhka mullistaa sit\u00e4, milt\u00e4 t\u00e4htitaivas meille n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ja vaikeuttaa pahoin teleskooppien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tutkimusty\u00f6ss\u00e4, Lawler suree artikkelissaan The Conversation (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> -lehdess\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n H\u00e4nen omille tutkimuksilleen uhka on ratkaiseva. H\u00e4nen tutkimuskohteitaan ovat Neptunuksen takana sijaitsevan Kuiperin vy\u00f6hykkeen pienet taivaankappaleet. Ne antavat tietoa aurinkokuntamme syntyhistoriasta.<\/p>\n<\/div>\n Mist\u00e4 tahansa maapallolla y\u00f6taivaalle katsookaan, siell\u00e4 n\u00e4kyy kymmeni\u00e4 satelliitteja ainakin tunnin ajan ennen auringonlaskua ja sen j\u00e4lkeen, Lawler kertoo.<\/p>\n<\/div>\n Viel\u00e4 paljon enemm\u00e4n niit\u00e4 on tulossa taivaalle etenkin alueilla, joiden sijainti on noin 50 astetta pohjoista tai etel\u00e4ist\u00e4 leveytt\u00e4. Euroopassa se tarkoittaa muun muassa Etel\u00e4-Englantia sek\u00e4 Pohjois-Saksaa ja -Ranskaa.<\/p>\n<\/div>\n Kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikana niiden taivasta alkaa t\u00e4plitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes 200 satelliittia l\u00e4pi y\u00f6n, tutkimuksessa lasketaan.<\/p>\n<\/div>\n Selvitt\u00e4\u00e4kseen suurten satelliittikonstellaatioiden vaikutukset tutkijat laativat tietokonemallin satelliittien kirkkauden arvioimiseksi eri puolilta maapalloa, y\u00f6n edetess\u00e4 ja eri vuodenaikoina. He tekiv\u00e4t mallin pohjalta my\u00f6s verkkosovelluksen (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>.<\/p>\n<\/div>\n Konstellaatio tarkoittaa yhten\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 satelliitteja. Koska jokin megakonstellaation satelliiteista on aina sopivasti kohdalla, peittoalue on parhaimmillaan koko maapallo.<\/p>\n<\/div>\nMegakonstellaatiot kasvattavat satelliittien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4<\/h3>\n<\/div>\n