Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_f6f0478adeaffa41add0a9cde0dfc9de, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":25172,"date":"2022-01-02T10:00:01","date_gmt":"2022-01-02T10:00:01","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/merten-muoviroskan-torjunnassa-hyva-alku\/"},"modified":"2022-01-02T10:00:01","modified_gmt":"2022-01-02T10:00:01","slug":"merten-muoviroskan-torjunnassa-hyva-alku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/merten-muoviroskan-torjunnassa-hyva-alku\/","title":{"rendered":"Merten muoviroskan torjunnassa hyv\u00e4 alku"},"content":{"rendered":"
\n

Jokainen voi tehd\u00e4 jotakin<\/h3>\n

V\u00e4henn\u00e4 muovin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja muovin p\u00e4\u00e4sy\u00e4 luontoon. Kierr\u00e4t\u00e4 muovi. <\/p>\n

V\u00e4henn\u00e4 take away- ja kertak\u00e4ytt\u00f6muovien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n

Suosi luonnonmateriaalista tehtyj\u00e4 vaatteita, joista ei vapaudu mikromuovia pestess\u00e4, tai k\u00e4yt\u00e4 mikromuovin suodattimia ja suodatinpusseja. <\/p>\n

V\u00e4henn\u00e4 autolla liikkumista. Rauhallisempi ajotapa kuluttaa rengasta v\u00e4hemm\u00e4n. <\/p>\n

Huolehdi siit\u00e4, ett\u00e4 et itse roskaa luonnossa liikkuessasi. <\/p>\n

Kosmetiikkatuotteet on helppo vaihtaa mikromuovittomiin vaihtoehtoihin, vaikka kosmetiikka ei ole kovinkaan suuri muovin l\u00e4hde. <\/p>\n

Osallistu roskankeruutapahtumiin. <\/p>\n

Vaikuttavimmat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n poliittisella tasolla, eli voit pit\u00e4\u00e4 aiheesta meteli\u00e4 ja vaikuttaa siihen, ett\u00e4 yritykset ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ottavat asian tosissaan.<\/p>\n<\/div>\n

Merten muoviroska uhkaa meriluontoa, el\u00e4imi\u00e4 ja ihmisten terveytt\u00e4. Muovin tuotanto jatkaa kasvamistaan, mutta hyv\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 ihmiset ovat nyky\u00e4\u00e4n tietoisia ongelmasta. WWF Suomen meriasiantuntijan Vanessa Ryanin mukaan keskeinen ratkaisu on hanan sulkeminen.<\/h4>\n

Noin kahdeksan miljoonaa tonnia. Se on m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka muovij\u00e4tett\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy maailman meriin joka vuosi. Uusi Viking Glory -alus painaa noin 63\u2009000 tonnia, joten meren muovim\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa noin 127 ison risteilyaluksen verran joka vuosi.<\/p>\n

Roskan kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, sill\u00e4 poistumistahti ei ole likik\u00e4\u00e4n samaa luokkaa. Muovituotteet hajoavat eritt\u00e4in hitaasti: muovikassi s\u00e4ilyy meress\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta, muovipullo 450 vuotta ja kertak\u00e4ytt\u00f6vaippa 500 vuotta. Tupakantumpin hajoaminen kest\u00e4\u00e4 noin viisi vuotta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ajassa makromuovit ehtiv\u00e4t repeyty\u00e4 pienemmiksi paloiksi ja muuttua ajan my\u00f6t\u00e4 mikromuoviksi ja viel\u00e4 pienemm\u00e4ksi nanomuoviksi. Mikromuovihippuset ovat kooltaan alle viisi millimetri\u00e4 ja nanomuovit alle 0,001 millimetri\u00e4.<\/p>\n

Sitten viel\u00e4 hurjempia lukuja: Maailman merten pohjissa arvioidaan makaavan noin 14 miljoonaa tonnia mikromuovia. Merten ylimmiss\u00e4 vesikerroksissa on tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 24,4 triljoonaa mikromuovipalaa.<\/p>\n

\u2013\u2009Suurin ongelma syntyy j\u00e4tehuollon puutteista. Kun roskalle ei ole paikkaa tai kaatopaikat ovat huonosti hallinnoituja ja hoidettuja, roskaa p\u00e4\u00e4see kulkeutumaan niist\u00e4 vesist\u00f6ihin, selvent\u00e4\u00e4 Maailman Luonnon S\u00e4\u00e4ti\u00f6 WWF:n Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan.<\/p>\n

Vaikka globaalisti pahimmat yksitt\u00e4iset saastuttajat ovat Aasian maita ja vaikka Suomen osuus maailman merten roskaantumisesta on hyvin pieni, emme mek\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 puhtain paperein. Vaikutamme suoraan oman l\u00e4himeremme It\u00e4meren roskaantumiseen.<\/p>\n

Kun vuonna 2014 arvioitiin Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian rantojen roskaantumista, Suomen rannat olivat kaikkein roskaisimmat. Tuloksesta ei voi suoraan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset roskaisivat eniten, sill\u00e4 my\u00f6s merivirroilla, tuulilla ja rannikkotyypeill\u00e4 voi olla osuutta asiaan. Urbaaneilla rannoilla roskien l\u00e4hteet oli kuitenkin helppo j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 kaupunkiin.<\/p>\n

It\u00e4meren rannalta ker\u00e4tyst\u00e4 roskasta noin 90 prosenttia on muovia.<\/p>\n<\/p>\n

Uhka my\u00f6s ihmiselle<\/h3>\n

Noin 80 prosenttia merten muovij\u00e4tteest\u00e4 on per\u00e4isin maalta. Suurimmat muovisaasteen l\u00e4hteet ovat tieliikenne, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kumirenkaista irtoavat partikkelit, tekonurmikenttien muovihiukkaset sek\u00e4 teollisuuden raaka-aineina k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t muovipelletit, jotka p\u00e4\u00e4sev\u00e4t luontoon esimerkiksi raaka-ainekuljetusten aikana.<\/p>\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen selvityksen mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 roskaantumisen syy kaupunkirannoilla on my\u00f6s matkailu- ja virkistysk\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n

Mit\u00e4 haittaa meriss\u00e4 lilluvasta muovista on?<\/b> <\/p>\n

\u2013\u2009Isojen muovipalojen osalta suurin riski on, ett\u00e4 el\u00e4imet takertuvat niihin tai yritt\u00e4v\u00e4t sy\u00f6d\u00e4 niit\u00e4, Ryan vastaa ja kertoo esimerkkej\u00e4.<\/p>\n

Joka toinen merikilpikonna on sy\u00f6nyt muovia. Merilintujen vatsasis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 analysoimalla on selvinnyt, ett\u00e4 noin 90 prosentista linnuista l\u00f6ytyy muovia. El\u00e4imet voivat k\u00e4rsi\u00e4 vatsa- ja suolisto-ongelmista tai jopa n\u00e4\u00e4nty\u00e4 muovin sy\u00f6misen seurauksena. Lis\u00e4ksi muovissa esiintyv\u00e4t haitalliset aineet voivat ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 el\u00e4inten elimist\u00f6ihin ja ravintoverkkoihin. <\/p>\n

El\u00e4imet voivat takertua hyl\u00e4ttyihin kalastusverkkoihin ja hukkua.<\/p>\n

Meriss\u00e4 240 lajin on todettu sy\u00f6neen muovia ja yli 270 lajin k\u00e4rsiv\u00e4n muoviroskaan sotkeutumisesta ja kuristumisesta, kertoi WWF tiedotteessaan vuonna 2019.<\/p>\n

Muovi uhkaa meriluonnon ja merenel\u00e4vien lis\u00e4ksi my\u00f6s ihmisten terveytt\u00e4.<\/p>\n<\/p>\n

Mikroroskan suuntaus laskuun<\/h3>\n

Hein\u00e4kuussa 2021 voimaan astunut EU:n uusi kertak\u00e4ytt\u00f6muovidirektiivi pyrkii vastaamaan ongelmaan keskittym\u00e4ll\u00e4 kymmeneen yleisimmin rannoilta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4n kertak\u00e4ytt\u00f6muovituotteeseen sek\u00e4 kalastusv\u00e4lineisiin. Merten muovij\u00e4tteest\u00e4 70 prosenttia on per\u00e4isin n\u00e4ist\u00e4 kahdesta tuoteryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Direktiivin my\u00f6t\u00e4 myyntikieltoon joutuivat muoviset aterimet, lautaset ja pillit, vaahdotetusta polystyreenist\u00e4 valmistetut mukit, juomapakkaukset ja sy\u00f6m\u00e4valmiin ruuan pakkaukset sek\u00e4 muoviset vanupuikot, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret ja oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet. Oxo-muovin valmistuksessa fossiilipohjaiseen muoviin on lis\u00e4tty lis\u00e4aineita, jotka edist\u00e4v\u00e4t hajoamista.<\/p>\n

EU-komission arvioiden mukaan direktiivi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 EU:n merenrantojen roskaantumista noin nelj\u00e4nneksell\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

Suuri ongelma on, ett\u00e4 muovin tuotanto jatkaa edelleen kasvamistaan. Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana tuotanto on l\u00e4hes tuplaantunut. Edelleenkin vain noin kymmenen prosenttia maailman muovista kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hyv\u00e4\u00e4 on puolestaan se, ett\u00e4 ihmiset ovat nyky\u00e4\u00e4n tietoisia ongelmasta.<\/p>\n

\u2013\u2009Muoviroskaantumista tutkitaan vihdoinkin kattavasti. Eri maissa ja eri alueilla toteutetaan jo ensimm\u00e4isi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 roskaantumisen hillitsemiseksi, esimerkiksi parannetaan j\u00e4tehuoltoa ja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n roskanker\u00e4ystalkoita, Vanessa Ryan kertoo.<\/p>\n

Ensisijaisesti muovin p\u00e4\u00e4seminen mereen tulisi pikimmiten est\u00e4\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Suomen merenhoidon toimenpideohjelmassa tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 silmin havaittavaa roskaantumista 30 prosenttia vuoteen 2025 menness\u00e4 verrattuna vuoden 2015 tasoon.<\/p>\n

Mikroskooppisen roskan osalta tavoitteena on k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suuntaus laskuun.<\/p>\n

\u2013\u2009Keskeinen ratkaisu on hanan sulkeminen eli muovituotteiden tuotannon v\u00e4hent\u00e4minen ja niiden parempi j\u00e4tehuolto ja kierr\u00e4tys. Paljon puhutaan muoviroskan ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 merest\u00e4, ja se on varmasti my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta ensisijaisesti muovin p\u00e4\u00e4seminen mereen tulisi pikimmiten est\u00e4\u00e4, Ryan arvioi toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

\n

Jokainen voi tehd\u00e4 jotakin<\/h3>\n

V\u00e4henn\u00e4 muovin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja muovin p\u00e4\u00e4sy\u00e4 luontoon. Kierr\u00e4t\u00e4 muovi. <\/p>\n

V\u00e4henn\u00e4 take away- ja kertak\u00e4ytt\u00f6muovien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n

Suosi luonnonmateriaalista tehtyj\u00e4 vaatteita, joista ei vapaudu mikromuovia pestess\u00e4, tai k\u00e4yt\u00e4 mikromuovin suodattimia ja suodatinpusseja. <\/p>\n

V\u00e4henn\u00e4 autolla liikkumista. Rauhallisempi ajotapa kuluttaa rengasta v\u00e4hemm\u00e4n. <\/p>\n

Huolehdi siit\u00e4, ett\u00e4 et itse roskaa luonnossa liikkuessasi. <\/p>\n

Kosmetiikkatuotteet on helppo vaihtaa mikromuovittomiin vaihtoehtoihin, vaikka kosmetiikka ei ole kovinkaan suuri muovin l\u00e4hde. <\/p>\n

Osallistu roskankeruutapahtumiin. <\/p>\n

Vaikuttavimmat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n poliittisella tasolla, eli voit pit\u00e4\u00e4 aiheesta meteli\u00e4 ja vaikuttaa siihen, ett\u00e4 yritykset ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ottavat asian tosissaan.<\/p>\n<\/div>\n

<\/a><\/p>\n


\n<\/p>\n

Source Link<\/span> www.kansanuutiset.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jokainen voi tehd\u00e4 jotakin V\u00e4henn\u00e4 muovin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja muovin p\u00e4\u00e4sy\u00e4 luontoon. Kierr\u00e4t\u00e4 muovi. V\u00e4henn\u00e4 take away- ja kertak\u00e4ytt\u00f6muovien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Suosi luonnonmateriaalista tehtyj\u00e4 vaatteita, joista ei vapaudu mikromuovia pestess\u00e4, tai k\u00e4yt\u00e4 mikromuovin suodattimia ja suodatinpusseja. V\u00e4henn\u00e4 autolla liikkumista. Rauhallisempi ajotapa kuluttaa rengasta v\u00e4hemm\u00e4n. Huolehdi siit\u00e4, ett\u00e4 et itse roskaa luonnossa liikkuessasi. Kosmetiikkatuotteet on helppo vaihtaa mikromuovittomiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":25173,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25172"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25172"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25172\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/25173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}