Aikansa suosituimpiin misseihin kuulunut Leena Brusiin vet\u00e4ytyi julkisuudesta suosionsa huipulla, eik\u00e4 koskaan palannut. Kaikessa hiljaisuudessa kuolleen Leenan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikutti jo nuorena saatu diagnoosi harvinaisesta sairaudesta.<\/p>\n Juttu on julkaistu ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 17.7.2021. IS julkaisee joulunpyhin\u00e4 ja vuodenvaihteessa uudelleen vuoden suosituimpia artikkeleja.<\/span><\/p>\n Kruunu <\/span>lasketaan ujosti hymyilev\u00e4n naisen platinanvaaleille kutreille. Harteille asetellaan tummansinist\u00e4 missiviittaa, syliss\u00e4 lep\u00e4\u00e4 muhkea ruusukimppu. 21-vuotias <\/span>Leena Brusiin<\/a> vilkaisee valokuvaajia alta kulmiensa. Kuvaajat alkavat r\u00e4psi\u00e4 kuvia uunituoreesta Miss Suomesta, joka korjaa kukkien asentoa hieman hermostuneena. Vuoden 1968 Miss Suomi -finaalin kohokohtaa ja Leenan el\u00e4m\u00e4n toistaiseksi suurinta hetke\u00e4 todistaa kotisohvilla reippaasti yli kaksi miljoonaa suomalaista.<\/span><\/p>\n 53 vuotta my\u00f6hemmin selvi\u00e4\u00e4 suru-uutinen: Leena Brusiin on menehtynyt kaikessa hiljaisuudessa 72-vuotiaana. Leena kuoli helmikuussa 2019, mutta suuri yleis\u00f6 ei tiennyt h\u00e4nen kuolemastaan yli kahteen vuoteen.<\/span><\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/span> <\/span>Miss Suomi Leena Brusiin on kuollut<\/a><\/p>\n Eik\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n tiedetty viime vuosikymmenin\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n muutakaan. Rakastettu Miss Suomi ja sittemmin my\u00f6s Miss Euroopaksi kruunattu Leena katosi julkisuudesta 80-luvulla ja eli koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 poissa parrasvaloista.<\/span><\/p>\n Mit\u00e4 Leenalle tapahtui?<\/span><\/p>\n Leena Brusiinista tuli Miss Suomi vuonna 1968. Misseyden <\/span>ja supersuosion j\u00e4lkeen Leenan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ei ole kirjoitettu juuri ollenkaan \u2013 Suomen kaikkien aikojen kauneimmaksikin tituleerattu missi piti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 poikkeuksellisen yksityisen\u00e4.<\/span><\/p>\n Leenan el\u00e4m\u00e4\u00e4n loi synk\u00e4n varjon sairaus, jonka h\u00e4n piti visusti omana tietonaan. Leena sairasti nuoresta alkaen harvinaista autoimmuunisairautta nimelt\u00e4 punahukka. Reumasairauksiin kuuluva punahukka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 perhosreuma tai LED. Sairaus on todella harvinainen, sill\u00e4 Suomessa punahukkaa sairastaa Terveyskirjaston mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 2\u202f000 ihmist\u00e4. Oireet voivat vaihdella lievist\u00e4 iho-oireista niveltulehduksiin, keskushermosto-oireisiin ja verihiutaleiden niukkuuteen.<\/span><\/p>\n Leenan taistelua sairauden kanssa seurasi vierest\u00e4 h\u00e4nen isosiskonsa <\/span>Kaarina Suonio<\/a>, 80. Kansanedustajana, ministerin\u00e4, H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin maaherrana ja Tampere-talon johtajanakin toiminut Kaarina kertoo, ettei Leenalla ollut sairauden takia voimia tai halua py\u00f6ri\u00e4 seurapiireiss\u00e4. Vet\u00e4ytyminen parrasvaloista tuntui luontevalta ratkaisulta.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Sairastelu selitt\u00e4\u00e4 hiljaiselon. H\u00e4n ei jaksanut eik\u00e4 halunnut liikkua. H\u00e4n vietti paljon aikaa kotonaan viiden kissansa kanssa, Kaarina kertoo.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009H\u00e4nen kuolemansakaan ei tullut yll\u00e4tyksen\u00e4. H\u00e4n oli niin pitk\u00e4\u00e4n monisairas, Kaarina sanoo.<\/span><\/p>\n Vaikka <\/span>sairaus vaikutti radikaalisti Leenan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, h\u00e4n puhui asiasta julkisesti tiett\u00e4v\u00e4sti vain yhden ainoan kerran. Leena kertoi el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n sairauden kanssa <\/span>Kauneus ja terveys<\/span> -lehdess\u00e4 vuonna 1982.<\/span><\/p>\n Silloin Leena paljasti, ett\u00e4 h\u00e4nen kohdallaan oikean diagnoosin saamiseen meni vuosikymmen. Oudot oireet olivat alkaneet jo parikymppisen\u00e4, juuri niihin aikoihin, kun Leena oli missimaailman kirkkain t\u00e4hti.<\/span><\/p>\n H\u00e4iritsevin oireista oli nivelten turpoaminen. Mit\u00e4\u00e4n reumaan viittaavaa ei kuitenkaan tutkimuksissa koskaan l\u00f6ydetty. Satunnaisen kuumeilun lis\u00e4ksi Leenalla alkoi kadulla k\u00e4velless\u00e4 \u201dheit\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja silmiss\u00e4 vippasi\u201d.<\/span><\/p>\n Vihdoin er\u00e4s l\u00e4\u00e4k\u00e4ri p\u00e4\u00e4tti tutkia asiaa perusteellisesti. Aivofilmin, selk\u00e4ydinpunktion ja lukemattomien muiden kokeiden j\u00e4lkeen diagnoosi oli selvill\u00e4.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009En osannut s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4, koska en tiennyt taudista mit\u00e4\u00e4n. Toisaalta mitk\u00e4\u00e4n vaivat eiv\u00e4t tunnu niin pahoilta, kun tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 on kysymys. Ep\u00e4tietoisuus on pahinta, Leena kuvaili Kauneus ja terveys -lehdess\u00e4 hetke\u00e4, kun sai tiet\u00e4\u00e4 diagnoosista.<\/span><\/p>\n Sairauteen ei ole parannuskeinoa. Niveloireita Leena kertoi tuolloin hoitavansa s\u00e4rkyl\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Joskus oireita oli p\u00e4ivitt\u00e4in, joskus ne pysyiv\u00e4t poissa viikkoja. Kontrollitutkimuksissa Leena k\u00e4vi jo noihin aikoihin kerran kuussa.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Nivelet eiv\u00e4t oikeastaan s\u00e4rje. Ne ovat arat ja turvoksissa, niin pahasti yleens\u00e4, etten pysty liikkumaan, Leena kuvaili haastattelussa.<\/span><\/p>\n Tuore Miss Eurooppa saapumassa Suomeen palkintopokaalinsa kanssa. El\u00e4m\u00e4n <\/span>suuntaan vaikutti my\u00f6s toinen asia. Leena oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ujo. Julkisuuden paineet tuntuivat h\u00e4nen niskassaan poikkeuksellisen raskailta.<\/span><\/p>\n Karu todellisuus iski vasten kasvoja heti Miss Suomi -kisojen j\u00e4lkeen. Leena joutui valtaisaan py\u00f6ritykseen voitettuaan Miss Eurooppa -tittelin viel\u00e4 samana vuonna. Kisat pidettiin Kongossa. Vanhoilla videoilla n\u00e4kyy, miten tuore Miss Eurooppa k\u00e4velee lentokoneen rappuset yl\u00f6s, varoo taidokkaasti tehty\u00e4 kampaustaan kumartuessaan ovesta sis\u00e4\u00e4n ja vilkuttaa lehdist\u00f6lle ammattimaisesti hymyillen ennen koneeseen katoamistaan.<\/span><\/p>\n Suomeen p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Leena joutui keskelle mediamyll\u00e4kk\u00e4\u00e4, mutta kertoi kuulumisensa kameroille ilmek\u00e4\u00e4n v\u00e4r\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Harva osasi arvata, ett\u00e4 tosiasiassa nuoren naisen k\u00e4det vapisivat ja syd\u00e4n hakkasi j\u00e4nnityksest\u00e4 koko ajan.<\/span><\/p>\n Pikkusiskon <\/span>hermostuneisuus on piirtynyt el\u00e4v\u00e4sti mieleen my\u00f6s Kaarina Suoniolle.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009H\u00e4n vierasti sit\u00e4 maailmaa kovasti. H\u00e4n oli \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n ujo. Julkinen esiintyminen oli h\u00e4nelle piinaa. Erityisesti televisiossa esiintyminen oli ihan kauhean vaikeaa h\u00e4nelle, Kaarina kertoo.<\/span><\/p>\n Leena sijoittui my\u00f6s 2. perint\u00f6prinsessaksi Miss Universum -kilpailuissa Yhdysvalloissa. Pian n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 vaaleaverikk\u00f6 l\u00f6ysi itsens\u00e4 my\u00f6s valkokankailta, sill\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ytteli <\/span>Spede Pasasen<\/a> tuottamassa <\/span>Jussi Pussi<\/span> -elokuvassa <\/span>Vesa-Matti Loirin<\/a> rinnalla vuonna 1970. Samana vuonna Leena n\u00e4htiin Speden k\u00e4sikirjoittamassa elokuvassa <\/span>Speedy Gonzales \u2013 noin 7 veljeksen poika<\/span>.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Missivuosien j\u00e4lkeen h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi Speden elokuviin, ja muistan, miten kauhuissaan h\u00e4n oli siit\u00e4kin, Kaarina muistelee.<\/span><\/p>\n Sitten Leena tapasi <\/span>Jussi Talven<\/a>, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ollut en\u00e4\u00e4 ennallaan.<\/span><\/p>\n Leena Brusiin ehti kokeilla siipi\u00e4\u00e4n my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4. Lempi <\/span>roihahti yll\u00e4tt\u00e4en. Kirjailijana ansioitunut Jussi Talvi, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n <\/span>Yrj\u00f6 Johannes Talvio<\/a>, oli yli 50-vuotias, ja ik\u00e4eroa Leenaan oli 26 vuotta. Jussi oli julkaissut esikoisteoksensa 24-vuotiaana ja oli tuohon aikaan <\/span>Uusi maailma<\/span> -aikakausilehden p\u00e4\u00e4toimittaja.<\/span><\/p>\n Romanssin yksityiskohdat ovat pysyneet pimennossa, mutta sen lopputulos ei: Leena alkoi odottaa lasta. Aika oli kuitenkin tuolloin aivan toinen. Avioton lapsi j\u00e4rkytti siskosten \u00e4iti\u00e4 <\/span>Helenaa<\/a>. Leenalla ei ollut en\u00e4\u00e4 asiaa Helsingin Museokadulla sijaitsevaan lapsuudenkotiin, jossa h\u00e4n oli asunut.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Meid\u00e4n \u00e4iti ei voinut sulattaa sit\u00e4, ett\u00e4 lapsi syntyi avioliiton ulkopuolella, Kaarina kertoo.<\/span><\/p>\n Niinp\u00e4 Kaarina otti Leenan kotiinsa asumaan. Leenan poika syntyi vuonna 1971 ja sai nimekseen <\/span>Karo<\/a>.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Leena tuli synnytyslaitokselta suoraan minun kotiini, Kaarina kertoo.<\/span><\/p>\n Kaarinalla oli itsell\u00e4\u00e4n jo perhe ja lapsia, mutta sopu sijaa antoi. Siskosten yhteiseloa ja vauva-arjen py\u00f6ritt\u00e4mist\u00e4 kesti vuoden ajan.<\/span><\/p>\n Leena ja Jussi eiv\u00e4t puolestaan koskaan n\u00e4ytt\u00e4ytyneet julkisesti yhdess\u00e4.<\/span><\/p>\n \u00c4itiys pisti Leenan el\u00e4m\u00e4n arvoj\u00e4rjestyksen uusiksi. Kuva vuodelta 1976. Lapsen<\/span> saaminen mullisti kaiken. Leena sai el\u00e4m\u00e4lleen uuden tarkoituksen parrasvalojen sijaan.<\/span><\/p>\n Leenan uudesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u00e4itin\u00e4 kerrottiin <\/span>Avotakka<\/span>-lehdess\u00e4 vuonna 1974. Haastattelussa mainittiin, ett\u00e4 Leenalle on aina ollut ominaista <\/span>\u201dp\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 jotakin ja sitten toteuttaa se. Noin vain. Muutama vuosi sitten h\u00e4n halusi lapsen ja hankki Karon. Nyt Karo on t\u00e4rkeint\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n\u201d<\/span>.<\/span><\/p>\n Lopulta siskosten Helena-\u00e4itikin heltyi lapsenlapsensa edess\u00e4.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Meid\u00e4n \u00e4idin syd\u00e4n suli, ja Karosta tuli mummulle eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4, Kaarina muistelee.<\/span><\/p>\n Leena muutti lopulta poikansa kanssa takaisin lapsuudenkotiinsa. 160 neli\u00f6n kokoiseen kotiin mahtui hyvin useampikin perheenj\u00e4sen. Avotakka-lehden mukaan lapsuudenkoti oli sisustettu pitk\u00e4lti Harvialan kartanosta per\u00e4isin olevilla huonekaluilla, kuten rokokootyylisell\u00e4 sohvakalustolla ja kristallikruunulla ja flyygelill\u00e4.<\/span><\/p>\n Huonekalut olivat siskosten is\u00e4n, maineikkaan oikeusfilosofin <\/span>Otto Brusiinin<\/a> peruja Harvialan kartanosta. Otto Brusiinin is\u00e4 ja \u00e4iti omistivat aikanaan Janakkalan ja H\u00e4meenlinnan alueella komeilevan kartanon. Helsingin Sanomien vuonna 2012 julkaistun artikkelin mukaan Brusiinin suku omisti Harvialan kartanon noin sadan vuoden ajan. <\/span><\/p>\n Harvialan kartanon tiluksilla on useita rakennuksia. Harvialan kartanon konttorirakennus kuvattuna vuonna 2018. Harvialan <\/span>kartanon kulttuuri- ja puutarhataiteen historiaa k\u00e4sittelev\u00e4n artikkelin mukaan kartano p\u00e4\u00e4tyi Brusiinien suvulle alunperin jo vuonna 1815, jolloin <\/span>Knut von Troil<\/a> myi tilan majuri <\/span>Otto Joachim Brusiinille<\/a>. Tila siirtyi h\u00e4nen pojalleen ja aikanaan h\u00e4nen pojanpojalleen, kunnallisneuvos <\/span>Otto Reinhold Brusiinille<\/a>. Tilasta tuli Otto Reinholdin aikana osakeyhti\u00f6 Harviala Oy, ja perheyritys Rosenlew osti osakkeet Brusiineilta vuonna 1913.<\/span><\/p>\n Helsingin Sanomien artikkelin mukaan siskosten is\u00e4ll\u00e4 Otto Brusiinilla oli \u201dvaraa sivisty\u00e4 monipuolisesti\u201d mahtikartanon myynnin j\u00e4lkeen. Otto oli kartanon myynnin aikaan reilu 10-vuotias.<\/span><\/p>\n Otto Brusiin menehtyi vuosi Leenan pojan syntym\u00e4n j\u00e4lkeen, eik\u00e4 Avotakan haastattelun mukaan kukaan en\u00e4\u00e4 soittanut sen j\u00e4lkeen lapsuudenkodissa lep\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 flyygeli\u00e4, jonka \u00e4\u00e4ress\u00e4 is\u00e4 oli musisoinut.<\/span><\/p>\n Leenalla ja h\u00e4nen pojallaan oli Avotakan mukaan lapsuudenkodissa oma, modernimpaan tyyliin sisustettu huone.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Juuri nyt en muuttaisi t\u00e4\u00e4lt\u00e4 kotoa minnek\u00e4\u00e4n omaan asuntoon. Nyt olemme j\u00e4lleen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja aiomme pysy\u00e4. Yksin olisi hankalaa, Leena my\u00f6nsi lehdess\u00e4.<\/span><\/p>\n