Kun lanta kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n, luonto kiitt\u00e4\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4t maataloustoimet parantavat kyky\u00e4 sopeutua ilmastonmuutokseen, parantavat biodiversiteetti\u00e4, kasvattavat hiilivarastoja ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/h4>\n

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Kari Ylivainio<\/b> ty\u00f6skentelee ravinteiden kierr\u00e4tykseen liittyvien kysymysten parissa. H\u00e4n koordinoi EU:n Horizon 2020 -tutkimushanketta, joka keskittyy kierr\u00e4tyslannoitteisiin.Hanke selvitt\u00e4\u00e4, miten kierr\u00e4tyst\u00e4 voidaan optimoida maataloudessa ja miten huolehditaan kierr\u00e4tyslannoitteiden turvallisuudesta.<\/p>\n

Suomessa kotiel\u00e4inten, kuten nautojen, sikojen ja kanojen, lannat palautuvat Ylivainion mukaan jokseenkin t\u00e4ysm\u00e4\u00e4r\u00e4isesti takaisin pelloille. J\u00e4tevedenpuhdistamoiden lietteen k\u00e4ytt\u00f6 on heikompaa. Sit\u00e4 vaivaavat sek\u00e4 imagokysymys ett\u00e4 pelko pelloille ja sit\u00e4 kautta ruokaan p\u00e4\u00e4tyvist\u00e4 haitta-aineista.<\/p>\n

Viljelyalueet sijaitsevat muualla, ja niill\u00e4 joudutaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n teollisesti valmistettuja mineraalilannoitteita.<\/p><\/blockquote>\n

Lannan osalta mutkaa matkaan tuo se, ett\u00e4 tuotanto on Suomessa keskittynytt\u00e4. Lantaa tuotetaan paljon Pohjanmaan nautatiloilla ja turkistarhoissa, Lounais-Suomen kana- ja sikatiloilla sek\u00e4 It\u00e4-Suomen karjatiloilla. El\u00e4intuotannon alueilla ravinteita kertyy maaper\u00e4\u00e4n jopa liikaa, jolloin osa niist\u00e4 huuhtoutuu vesist\u00f6ihin ja aiheuttaa rehev\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n

Viljelyalueet sijaitsevat muualla, ja niill\u00e4 joudutaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n teollisesti valmistettuja mineraalilannoitteita.<\/p>\n

Miksi tarjonta ja kysynt\u00e4 eiv\u00e4t kohtaa? Kysymys on rahasta. Lannan vesipitoisuus on korkea, ja veden kuljettaminen paikasta toiseen on paitsi turhaa, my\u00f6s kallista. Siksi lanta pit\u00e4isi saada k\u00e4sitelty\u00e4 niin, ett\u00e4 sen ravinteet saataisiin konsentroitua. Silloin kuljettaminen olisi kustannustehokkaampaa.<\/p>\n

Osa tiloista prosessoi tilalla muodostuvan lannan itse, mutta lannan kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden t\u00e4m\u00e4 on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n<\/p>\n

Fosfori ja typpi talteen<\/h3>\n

Vastauksen siihen, miksi lanta kannattaa kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4, Ylivainio tiivist\u00e4\u00e4 kahteen sanaan: fosfori ja typpi.<\/p>\n

Fosfori on hupeneva luonnonvara, jota ei synny lis\u00e4\u00e4. EU on m\u00e4\u00e4ritellyt fosforin kriittiseksi raaka-aineeksi. Euroopan ainoa fosforikaivos on Suomessa Siilinj\u00e4rvell\u00e4, ja helposti louhittavien fosforivarantojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 hupenee. Louhiminen k\u00e4y kalliimmaksi.<\/p>\n

Typen valmistaminen taas vaatii energiaa ja lis\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Lannassa on sek\u00e4 fosforia ett\u00e4 typpe\u00e4 ja lis\u00e4ksi hiilt\u00e4, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maanparannusaineena. Suomessa maaper\u00e4n hiilipitoisuus v\u00e4henee kaiken aikaa. Kaupantekij\u00e4isiksi lannan m\u00e4d\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 syntyy biokaasua eli energiaa.<\/p>\n

El\u00e4intuotannon alueilla ravinteita kertyy maaper\u00e4\u00e4n jopa liikaa, jolloin osa niist\u00e4 huuhtoutuu vesist\u00f6ihin ja aiheuttaa rehev\u00f6itymist\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Orgaaniset lannoitteet eroavat v\u00e4kilannoitteista l\u00e4hinn\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n. Teollisten tuotteiden ravinnepitoisuudet ovat suurempia, joten niit\u00e4 tarvitaan v\u00e4hemm\u00e4n. Kauniita rakeita on helpompi levitt\u00e4\u00e4 kuin lantaa. V\u00e4kilannoitteiden ravinteet ovat kasvien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 kasvukauden alussa nopeammin. <\/p>\n

\u2013\u2009Teknologioita kehitet\u00e4\u00e4n kaiken aikaa, mutta matkaa on viel\u00e4 siihen, ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vyys saadaan samanlaiseksi, Ylivainio arvioi.<\/p>\n<\/p>\n

Turvallisuutta tutkitaan<\/h3>\n

Kari Ylivainio kertoo, ettei ole n\u00e4hnyt tutkimuksia, joissa kotiel\u00e4inlannan k\u00e4ytt\u00f6 lannoitteena olisi vaarallista ihmiselle. Kotimaisen lannan raskasmetallipitoisuudet ovat samaa luokkaa mineraalilannoitteiden kanssa.<\/p>\n

Lantojen ja lietteiden yksi ongelma voisivat olla antibiootit, ja t\u00e4t\u00e4 tutkitaan parhaillaan.<\/p>\n

Ylivainio pohtii vastausta kysymykseen, miten kierr\u00e4tys saataisiin nykyist\u00e4 tehokkaammaksi. Maatalousyritt\u00e4jien kontolle vastuuta ja kustannuksia ei voi siirt\u00e4\u00e4 noin vain. Saataisiinko t\u00e4m\u00e4 sis\u00e4llytetty\u00e4 ruoan hintaan? <\/p>\n

Jos viljelij\u00f6iden saama siivu ruoan hinnasta kasvaisi, niill\u00e4 olisi isompi kukkaro ohjata ravinnevirtoja, Ylivainio pohtii.<\/p>\n

\u2013\u2009Monilla j\u00e4tevedenpuhdistamoilla m\u00e4d\u00e4tet\u00e4\u00e4n lietett\u00e4. Ne voivat tarvittaessa nostaa vesimaksun hintaa. Viljelij\u00f6ill\u00e4 ei vastaavaa mahdollisuutta ole, Ylivainio huomauttaa.<\/p>\n<\/p>\n

Euroopan puhtaimmat j\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n

Oulun Ruskossa sijaitsevalla Gasumin biokaasulaitoksella haiskahtaa, muttei tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4sti. Se, mik\u00e4 haisee, on raaka-aine eli puhdistamoliete. Se on ihmisulosteesta koostuvaa liejumaista m\u00f6ss\u00f6\u00e4, jonka kuiva-ainepitoisuus on 20\u201325 prosentin luokkaa.<\/p>\n

Prosessin l\u00e4pi k\u00e4ynyt lopputuote tuoksuu vienosti, l\u00e4hinn\u00e4 mullalle.<\/p>\n

Ruskon laitokselle tulevasta j\u00e4tteest\u00e4 reilu puolet, noin 30\u2009000 tonnia vuodessa, on puhdistamolietett\u00e4. L\u00e4hes saman verran on bioj\u00e4tett\u00e4. Satunnaisesti tulee elintarviketeollisuuden sivuvirroista per\u00e4isin olevaa j\u00e4tett\u00e4.<\/p>\n

Ihmisper\u00e4inen sy\u00f6te on prosessille hyv\u00e4ksi. Se tasapainottaa prosessia, tuo mukanaan fosforia ja metaania ja on ravinnerikkaampaa kuin bioj\u00e4te.<\/p>\n

Tinja Huoviala<\/div>\n

\n

<\/div>\n

Oulun Ruskon biokaasulaitokselle tulevasta j\u00e4tteest\u00e4 reilu puolet on puhdistamolietett\u00e4.<\/div>\n

<\/div>\n<\/div>\n

Hygienisointi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 salmonellan, kolibakteerit ja muut taudinaiheuttajat. Toiminta on tarkkaan valvottua, ja hyv\u00e4 niin. Jos prosessin l\u00e4pi livahtaisi vaikkapa ripulia aiheuttavaa E.coli-bakteeria, pit\u00e4isi koko laitos sulkea.<\/p>\n

\u2013\u2009Suomessa on Euroopan puhtaimmat j\u00e4t\u00f6kset, Gasumin lannoitteista ja ravinteista vastaava kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Katja Alhonoja<\/b> huomauttaa.<\/p>\n

Laitoksen hygienisoitu k\u00e4sittelyj\u00e4\u00e4nn\u00f6s k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maatalouden lannoitevalmisteena samoin kuin lingoilta saatava kiinte\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6s.<\/p>\n

\u2013\u2009Kiertoonhan j\u00e4tteet pit\u00e4isi saada. Ravinteista tulee niukkuutta, ja biokaasulaitosten kautta ravinteet kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n, tuotep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Antti Tuominen<\/b> Gasumilta huomioi.<\/p>\n

H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4kin kierr\u00e4tystuote pit\u00e4isi nostaa sille kuuluvaan arvoonsa. Useimmiten esteen\u00e4 ovat ihmisten mielikuvat. Viljelij\u00e4portaassa tietoisuus on pitemm\u00e4ll\u00e4, Tuominen arvelee.<\/p>\n

Katja Alhonoja kertoo, ett\u00e4 j\u00e4tevesipohjaisista lannoitteista ei tule Gasumille tulovirtaa, ainakaan viel\u00e4. Tuotetta syntyy biokaasun tuotannon sivutuotteena. Rahti ja linkoaminen maksavat. Markkinat ovat haastavat, sill\u00e4 tekemist\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tuotteiden tunnetuksi tekemisess\u00e4 ja imagon kirkastamisessa.<\/p>\n

\u2013\u2009N\u00e4m\u00e4 lannoitteet ovat hiilinieluja, Alhonoja huomauttaa.<\/p>\n<\/p>\n

Bioenergialla monia l\u00e4hteit\u00e4 \u2013 jatkossa ehk\u00e4 lev\u00e4tkin
<\/h3>\n

Teknologian tutkimuskeskus (VTT) julkaisi marraskuussa Hiilineutraali Suomi 2035 -hankkeeseen liittyvi\u00e4 tutkimustuloksia, joiden mukaan bioenergian rooli matkalla hiilineutraaliuteen on vahva. Bioenergian absoluuttisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan kasvavan, vaikkakin s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa rooli pienenee l\u00e4hinn\u00e4 siksi, ett\u00e4 tuulivoiman ja ydinenergian osuudet kasvavat.<\/p>\n

L\u00e4mm\u00f6ntuotannossa ja liikenteess\u00e4 bioenergian rooli sen sijaan vahvistuu.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johtuu nopeista muutoksista l\u00e4hitulevaisuudessa: kivihiilest\u00e4 luopumisesta sek\u00e4 energiaturpeen tuotannon ja k\u00e4yt\u00f6n romahtamisesta.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 bioenergian osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 30 prosenttia.<\/p>\n

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka pit\u00e4\u00e4 Suomen vahvuutena monipuolista energiarakennetta, sill\u00e4 monipuolisuus tukee huoltovarmuutta. Siksi bioenergian osuuden maltillinen kasvu jonkin verran nykyisest\u00e4 sek\u00e4 hiilidioksidin talteenotto- ja poistotekniikoiden kasvava hy\u00f6dynt\u00e4minen ovat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n oikeansuuntaisia tavoitteita.<\/p>\n

Suomessa suurin osa bioenergiasta tuotetaan mets\u00e4talouden ja -teollisuuden sivuvirroista. Maataloudessa bioenergiaa saadaan l\u00e4hinn\u00e4 lannasta. Muita l\u00e4hteit\u00e4 ovat bioj\u00e4te sek\u00e4 purkupuu ja rakennusj\u00e4te.<\/p>\n

<\/div>\n

\n

<\/div>\n

Biomassan energiak\u00e4yt\u00f6n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen laskenta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmetyst\u00e4.<\/div>\n

<\/div>\n<\/div>\n

Maatalouden sivuvirroissa on viel\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4kin potentiaalia. Levien mahdollisuuksia biopolttoaineen tuotannossa tutkitaan, mutta kaupallisesta tuotannosta siin\u00e4 ollaan viel\u00e4 varsin kaukana.<\/p>\n

Biomassan energiak\u00e4yt\u00f6n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen laskenta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmetyst\u00e4. Biomassaa poltettaessa piipusta tulee hiilidioksidia jopa fossiilisia polttoaineita enemm\u00e4n, mutta silti sen p\u00e4\u00e4st\u00f6kerroin on nolla.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 biomassaa poltettaessa ilmaan vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin biomassa on sitonut kasvaessaan. Kaksinkertaisen laskennan v\u00e4ltt\u00e4miseksi p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei lasketa en\u00e4\u00e4 energiasektorilla. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on sovittu YK:n ilmastosopimuksessa, ja se perustuu EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

\u2013 Huomio pit\u00e4isi kiinnitt\u00e4\u00e4 toimenpiteisiin, ei laskentaj\u00e4rjestelmiin. Meill\u00e4 on kova kiire v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 hiilinieluja, joten miksi ei keskitytt\u00e4isi siihen, Harri Laurikka esitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Bioenergia ry on laatinut yhdess\u00e4 Energiateollisuus ry:n kanssa suosituksen ekologisen kest\u00e4vyyden huomioimiseksi puupolttoaineiden hankinnassa. Lokakuussa julkaistu suositus keskittyy kolmeen teemaan: kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4nhoidon mukaisiin toimiin, lahopuun lis\u00e4\u00e4miseen sek\u00e4 biomassan alkuper\u00e4n raportointiin.<\/p>\n

Kuolleen ja lahonneen puuaineksen v\u00e4heneminen on tavallisin mets\u00e4lajien uhanalaisuuden syy. Suosituksen mukaan t\u00e4rkeimpi\u00e4 keinoja metsien lahopuum\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4miseksi ovat kuolleen maa- ja pystypuun s\u00e4\u00e4st\u00e4minen, s\u00e4\u00e4st\u00f6puiden j\u00e4tt\u00e4minen ja tekop\u00f6kkel\u00f6iden tekeminen hakkuiden yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Biomassan energiak\u00e4yt\u00f6n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen laskenta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmetyst\u00e4.<\/p>\n

Suomessa suurin osa bioenergiasta tuotetaan mets\u00e4talouden ja -teollisuuden sivuvirroista. Maataloudessa bioenergiaa saadaan l\u00e4hinn\u00e4 lannasta. Muita l\u00e4hteit\u00e4 ovat bioj\u00e4te sek\u00e4 purkupuu ja rakennusj\u00e4te.<\/p>\n

Suomessa suurin osa bioenergiasta tuotetaan mets\u00e4talouden ja -teollisuuden sivuvirroista. Maataloudessa bioenergiaa saadaan l\u00e4hinn\u00e4 lannasta. Muita l\u00e4hteit\u00e4 ovat bioj\u00e4te sek\u00e4 purkupuu ja rakennusj\u00e4te.<\/p>\n

<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

\n<\/p>\n

Source Link<\/span> www.kansanuutiset.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun lanta kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n, luonto kiitt\u00e4\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4t maataloustoimet parantavat kyky\u00e4 sopeutua ilmastonmuutokseen, parantavat biodiversiteetti\u00e4, kasvattavat hiilivarastoja ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Kari Ylivainio ty\u00f6skentelee ravinteiden kierr\u00e4tykseen liittyvien kysymysten parissa. H\u00e4n koordinoi EU:n Horizon 2020 -tutkimushanketta, joka keskittyy kierr\u00e4tyslannoitteisiin.Hanke selvitt\u00e4\u00e4, miten kierr\u00e4tyst\u00e4 voidaan optimoida maataloudessa ja miten huolehditaan kierr\u00e4tyslannoitteiden turvallisuudesta. Suomessa kotiel\u00e4inten, kuten nautojen, sikojen ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":25382,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25381"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25381"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25381\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/25382"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25381"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25381"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25381"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}