Eino Kaipainen n\u00e4ytteli elokuvissa aina suoraselk\u00e4isen miehen rooleja \u2013 eik\u00e4 ihme, sill\u00e4 ennen t\u00e4hteytt\u00e4\u00e4n h\u00e4n ty\u00f6skenteli pitk\u00e4\u00e4n poliisina.<\/p>\n Suomi-elokuvan<\/span> suoraselk\u00e4inen sankari <\/span>Eino Kaipainen<\/a> (1899\u20131995) joutui anomaan maaherralta lupaa ryhty\u00e4kseen kokop\u00e4iv\u00e4iseksi n\u00e4yttelij\u00e4ksi. <\/span><\/p>\n Syy l\u00f6ytyi Kaipaisen aiemmasta ammatista. Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 syntynyt Kaipainen muutti 17-vuotiaana Kotkaan, jossa h\u00e4n ryhtyi sekalaisten t\u00f6iden ja varusmiespalveluksen j\u00e4lkeen poliisiksi. Komisarioksi valmistumisen j\u00e4lkeen savolaismiehen matka vei Lontooseen, jossa h\u00e4n opiskeli stipendill\u00e4 kuuluisassa Scotland Yardissa eli paikallisen poliisin p\u00e4\u00e4majassa. <\/span><\/p>\n Britannian-reissun j\u00e4lkeen Kaipainen palasi paimentamaan kotkalaisia. H\u00e4nen kerrotaan olleen muun muassa hyv\u00e4 nyrkkeilij\u00e4 ja jujutsu-otteissaankin \u201dKotkan valioita\u201d. Kest\u00e4v\u00e4 fysiikka tuli ty\u00f6ss\u00e4 tarpeeseen. Kaipainen muisteli vuosiaan poliisina <\/span>Seura<\/span>-lehden haastattelussa 1937 ja kertoi, ettei tavallinen \u201drantaj\u00e4tk\u00e4\u201d kunnioita mit\u00e4\u00e4n muuta kuin raakaa voimaa. <\/span><\/p>\n \u2013 Ensi aikoina tuli usein sellaisia kipakanpuoleisia \u201dkonflikteja\u201d toimeenpannuksi tuolla satamissa, mutta nyt ovat asiat jo sik\u00e4li muuttuneet, ett\u00e4 miss\u00e4 r\u00e4hin\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syntyv\u00e4n, niin hoputtaa vain sormellaan \u201dso-so, pojat \u2013 mit\u00e4s se sellainen on?\u201d \u2013 niin miehet hajaantuvat hyvin nopeasti ja naureskellen…<\/span><\/p>\n Rooli vuoden 1936 Pohjalaisia-elokuvan Jussina nosti Eino Kaipaisen suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen. Rinnalla Liisa (Laila Rihte). Lainvalvojan<\/span> veri veti kuitenkin teatterilavoille. Noin viidentoista vuoden ajan Kaipainen yhdisti poliisity\u00f6n ja Kotkan teatterissa n\u00e4yttelemisen, kunnes h\u00e4n ponnahti pinnalle esitetty\u00e4\u00e4n <\/span>Pohjalaisia<\/span>-elokuvan (1936) railakasta ja rehti\u00e4 Jussia. Rooli toi tunnustusta ja yleis\u00f6n suosion. <\/span><\/p>\n \u2013 Poliisitoimi vie miehens\u00e4 kokonaan \u2013 mutta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 vie my\u00f6skin, joten ymm\u00e4rt\u00e4nette, ett\u00e4 molempien hommien hoitamiseen on joskus v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 menn\u00e4 koko vuorokauden tunnit, Kaipainen sanoi Seurassa.<\/span><\/p>\n Poliisitoimintaa johtaneelta maaherralta herui lupa, ty\u00f6 lainvalvojana sai j\u00e4\u00e4d\u00e4. <\/span><\/p>\n Syksyll\u00e4 1937 Kaipainen aloitti Kansallisteatterin n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4. Saman vuoden toukokuussa h\u00e4n paljasti j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 syksy\u00e4 ja v\u00e4l\u00e4ytteli samalla n\u00f6yr\u00e4\u00e4 luonnettaan. <\/span><\/p>\n \u2013 Pelk\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4in sit\u00e4, ett\u00e4 minut on t\u00e4m\u00e4n elokuvaesiintymiseni puolesta ylimainostettu \u2013 odotetaan kenties kovinkin paljon \u2013 ja sitten petyt\u00e4\u00e4n…<\/span><\/p>\n Kaipaisen huoli oli turha. Valkokangasrooleja kertyi vuosina 1936\u20131970 kaikkiaan 64, valtaosa Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa. <\/span><\/p>\n Useimmat elokuvista olivat <\/span>Toivo S\u00e4rk\u00e4n<\/a>, <\/span>Edvin Laineen<\/a> ja <\/span>Jorma Nortimon<\/a> ohjaamia. Vastan\u00e4yttelij\u00f6in\u00e4 olivat maan valovoimaisimmat naist\u00e4hdet kuten <\/span>Ansa Ikonen<\/a>, <\/span>Kaisu Lepp\u00e4nen<\/a> ja <\/span>Helena Kara<\/a>. <\/span><\/p>\n Suurin voitto -elokuvassa vuonna 1944 Kaipaisen vastan\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 oli Helena Kara. Runon kuningas ja muuttolintu (1940) kertoo Johan Ludvig Runebergin (Eino Kaipainen) ja Emilie Bj\u00f6rkstenin (Ansa Ikonen) rakkaudesta. Kaipainen<\/span> n\u00e4ytteli elokuvissa kunnon miest\u00e4: rehellist\u00e4, j\u00e4yh\u00e4\u00e4 ja j\u00e4rkkym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Jopa komedioissa h\u00e4nell\u00e4 oli yleens\u00e4 vakavas\u00e4vyinen rooli. Kaipaisen esitt\u00e4m\u00e4t hahmot peilasivat poliisina ty\u00f6skennelleen miehen vakaata olemusta. <\/span><\/p>\n Tunnetuimpia Kaipaisen elokuvista ovat Pohjalaisia-filmatisoinnin lis\u00e4ksi <\/span>Vieras mies tuli taloon<\/span> (1938), <\/span>Seitsem\u00e4n veljest\u00e4<\/span> (1939) ja nyt tv:ss\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4 <\/span>Runon kuningas ja muuttolintu<\/span> (1940). <\/span><\/p>\n Kansallisteatterissa Kaipainen ty\u00f6skenteli vuoteen 1944 asti. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n n\u00e4ytteli yli 20 vuotta Helsingin kaupunginteatterissa. <\/span><\/p>\n