\n
Legenda vale-Helsingist\u00e4, Vuosaaren pelloille synnytetyst\u00e4 – tai paremminkin sytytetyst\u00e4 – harhautuskaupungista, on yksi sitke\u00e4sti el\u00e4vist\u00e4 sodan aikaisista myyteist\u00e4.<\/p>\n
Tarina vaihtelee hieman kertojasta riippuen, mutta ydinviesti on se, ett\u00e4 Helsingin it\u00e4puolelle luotiin valojen ja h\u00e4m\u00e4ysammuntojen avulla valekaupunki, jota y\u00f6ll\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nneet Neuvostoliiton lentokoneet erehtyiv\u00e4t pommittamaan. N\u00e4in varsinainen kaupunki pelastui.<\/p>\n
Legenda liittyy Helsingin suurpommituksiin, joista on kulunut tasan 80 vuotta. Helsinki\u00e4 oli sodan aikana pommitettu useasti, mutta helmikuussa 1944 Neuvostoliiton pommikoneet iskiv\u00e4t ennenkokemattomalla voimalla. Kaupunkiin tehtiin kolmena y\u00f6n\u00e4 yhteens\u00e4 2000 pommituslentoa.<\/p>\n
Jotta suuruusluokka hahmottuisi, Helsingin pommituksia voi verrata samaan aikaan k\u00e4ynniss\u00e4 olleisiin Saksan kaupunkien pommituksiin. Esimerkiksi K\u00f6lnin kaupungin tuhoamiseen riitti tuhannen lentokoneen hy\u00f6kk\u00e4ys. Neuvostoliiton ja Saksan kaupunkeja pommittaneiden Britannian ilmavoimien v\u00e4lill\u00e4 oli tosin eroja, mutta palataan niihin hieman my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n
\n
\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>Kruununhaan Oikokatu 9 sai osuman. Rakennus onnistuttiin kuitenkin pelastamaan.<\/span><\/figcaption><\/figure>\nJoskus tutkimusaiheet l\u00f6ytyv\u00e4t melkein omasta pihapiirist\u00e4. Historiantutkija Ville Jalovaara<\/strong> asuu It\u00e4-Helsingiss\u00e4 ja lenkkeilee usein Vuosaaren kartanon ohi. Kartanon pihamaalla on muistomerkki 80 vuoden takaisista tapahtumista.<\/p>\nJalovaara oli kuullut h\u00e4m\u00e4yspatterista ja kokoista, joilla viholliskoneita oli harhautettu. H\u00e4n halusi kuitenkin selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmin, mit\u00e4 kotikaupunginosassa oli sodan aikana tapahtunut. Paikallishistoria laajeni lopulta kirjaksi Helsinki 1944. Taistelu p\u00e4\u00e4kaupungista.<\/em> Siin\u00e4 Jalovaara selvitt\u00e4\u00e4 juurta jaksaen suurpommitusten kulun ja liitt\u00e4\u00e4 tapahtumat osaksi toisen maailmansodan ratkaisuvaiheita. My\u00f6s valekaupungin arvoitus ratkeaa.<\/p>\nRoosevelt ja Churchill antavat Stalinille vapaat k\u00e4det p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Helsingin kohtalosta<\/h2>\n Helsingiss\u00e4kin voi olla melko arktista. Lunta tupruttaa tuulen kanssa ja pakkasta on toistakymment\u00e4 astetta, kun kahlaamme sodan aikaisen Helsingin korkeimmalle paikalle, K\u00e4pyl\u00e4n Taivaskalliolle.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4llaisella s\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei toisen maailmansodan aikaan l\u00e4hdetty pommituslennoille, sanoo historioitsija Ville Jalovaara.<\/p>\n
Taivaskalliolla sijaitsi yksi Helsingin turvaksi rakennetuista ilmatorjunta-asemista. Siit\u00e4 muistona on yh\u00e4 vanha ilmatorjuntatykki. Vastaavanlaisia ilmatorjunta-asemia oli keh\u00e4n\u00e4 ymp\u00e4ri Helsinki\u00e4. Paikka on tallentunut valokuvaan, jossa nuori Lasse P\u00f6ysti<\/strong> ruuvaa sytyttimi\u00e4 kranaatteihin kev\u00e4ttalvella 1944. Kuva on lavastettu, mutta P\u00f6ysti oli oikeastikin mukana torjumassa suurhy\u00f6kk\u00e4yksen kolmatta ja viimeist\u00e4 pommitusta 26.\u201327. helmikuuta.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\nAvaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Tuleva n\u00e4yttelij\u00e4legenda Lasse P\u00f6ysti (vas.) oli 17-vuotias, kun h\u00e4n osallistui viimeisen ilmapommituksen torjuntaan. <\/span> Kuva: Kapteeni Leo Veps\u00e4l\u00e4inen \/ SA-kuva<\/span><\/figcaption><\/figure>\nTasan 80 vuotta sitten tammikuu oli tuhruinen. Kirkkaita t\u00e4hti\u00f6it\u00e4 ei vuoden 1944 alkuun sattunut, lunta tuprutti tai oli pilvist\u00e4. Helsinki sai jatkaa arkeaan niin rauhassa kuin se sodan aikana oli mahdollista. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 kaupungin tuhoamisk\u00e4sky oli jo annettu.<\/p>\n
\u2013 Stalin antoi Helsingin pommitusk\u00e4skyn joulukuun puoliv\u00e4liss\u00e4, mutta vasta helmikuun alussa s\u00e4\u00e4 oli suotuisa usean sadan lentokoneen operaatiolle, Jalovaara sanoo.<\/p>\n
Oikeastaan Helsingin kohtalo oli sinet\u00f6ity jo t\u00e4t\u00e4kin aiemmin, kaukana Teheranissa. Jalovaara osoittaa, kuinka Helsingin pommitukset eiv\u00e4t olleet irrallinen, sattumanvarainen yksityiskohta erill\u00e4\u00e4n muusta maailmansodasta. Pienen pohjoisen kaupungin tragedia liittyy oleellisesti niin Stalingradin taisteluun kuin Normandian maihinnousuunkin.<\/p>\n
Teheranin konferenssi marraskuussa 1943 on yksi sodan merkkihetkist\u00e4. Saksan vastaisen liittouman johtajat Josif Stalin, Franklin Roosevelt<\/strong> ja Winston Churchill<\/strong> tapasivat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Stalingradin j\u00e4lkeen Saksan tappio alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varmalta ja p\u00e4\u00e4aiheeksi nousi maihinnousu Ranskaan. Samalla kolmikko pohti sit\u00e4, mit\u00e4 tehd\u00e4 Suomelle. Lopputulos oli se, ett\u00e4 Stalin sai vapaat k\u00e4det p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miten Suomi irrotettaisiin sodasta. Tuhoamalla p\u00e4\u00e4kaupungin, h\u00e4n j\u00e4rkeili.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\nAvaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Stalin, Roosevelt ja Churchill Teheranissa marraskuussa 1943. <\/span> Kuva: IMAGO\/piemags\/ All Over Press<\/span><\/figcaption><\/figure>\nSodan alussa kaupunkien pommituksilta oli pid\u00e4tt\u00e4ydytty, sill\u00e4 sit\u00e4 pidettiin moraalittomana sotarikoksena, jossa siviilit k\u00e4rsiv\u00e4t. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen sodan my\u00f6t\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t olivat kuitenkin raaistuneet. Saksa oli pommittanut Englannin kaupunkeja, mink\u00e4 Britannian ilmavoimat oli kostanut tuhoamalla Hampurin, K\u00f6lnin ja monia muita saksalaiskaupunkeja.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Saksan kaupunkien pommitukset olivat l\u00e4hes joka \u00f6isi\u00e4, eik\u00e4 moraalista paheksuntaa juurikaan esiintynyt, Jalovaara sanoo.<\/p>\n
Ven\u00e4l\u00e4isl\u00e4hteen mukaan Stalin tosin olisi pohtinut Helsingin pommittamisen inhimillist\u00e4 hintaa. Jalovaara kuitenkin ep\u00e4ilee l\u00e4hteen luotettavuutta.<\/p>\n
\u2013 Vaikea kuvitella, ett\u00e4 miehell\u00e4, joka oli tapattanut valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 omia kansalaisiaan, olisi ollut lukkarinrakkautta suomalaisia kohtaan.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupungin pommittamisen uskottiin rapauttavan taistelutahtoa. N\u00e4in oli k\u00e4ynyt toisessa Saksan rinnalla sotineessa maassa Bulgariassa. Sen j\u00e4lkeen, kun l\u00e4nsiliittoutuneet olivat pommittaneet p\u00e4\u00e4kaupunki Sofiaa, bulgarialaisten taistelutahto romahti ja maan hallitus lamaantui. Tie erillisrauhaan oli auki. Ehk\u00e4 sama taktiikka toimisi Suomessakin.<\/p>\n\n\n
\n
\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>Kaisaniemi ensimm\u00e4isen pommituksen j\u00e4lkeen. Kuva on otettu paikasta, jossa on nyky\u00e4\u00e4n metron sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti.<\/span><\/figcaption><\/figure>\n\u201dKun piti pommittaa Turkua, p\u00e4\u00e4dyttiin Tukholmaan\u201d<\/h2>\n Helmikuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Helsingiss\u00e4 vihdoin oli \u201dmit\u00e4 kaunein aurinkoinen talvis\u00e4\u00e4\u201d. Kaupungin p\u00e4\u00e4lle oli tosin noussut merisumua, mink\u00e4 vuoksi ilmatorjunta erehtyi luulemaan, ettei hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n tulisi. Kello 19.22 r\u00e4j\u00e4htiv\u00e4t ensimm\u00e4iset pommit. Ilmah\u00e4lytys oli ehditty antaa vain puolta tuntia aiemmin.<\/p>\n
Helsinkil\u00e4isten suojautumiseen vaikutti kiireen ohella se, ettei moni uskonut h\u00e4lytyst\u00e4. Edellisest\u00e4 pommituksesta oli jo aikaa ja turhia h\u00e4lytyksi\u00e4 oli ollut useita. Jalovaara kertoo surullisen tapauksen Kaisaniemest\u00e4, jossa kaksi luistelemassa ollutta nuorta tytt\u00f6\u00e4 ei hakeutunut tarpeeksi nopeasti suojaan ja menehtyi sirpaleisiin. Sattumalta kaupungissa ollut marsalkka C.G.E. Mannerheim<\/strong> sen sijaan ehti pommisuojaan.<\/p>\nEnsimm\u00e4inen suurpommitus kesti koko y\u00f6n. Kun helsinkil\u00e4iset k\u00f6mpiv\u00e4t ulos suojistaan, he saattoivat todeta monen rakennuksen k\u00e4rsineen. Kaupunkiin laskettiin osuneen reilut 300 pommia, jotka onnistuivat tuhoamaan 15 kivitaloa. Kuolonuhreja oli 103.<\/p>\n\n\n
\n
\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>Neuvostoliitto osui pommeillaan my\u00f6s omaan suurl\u00e4hetyst\u00f6\u00f6ns\u00e4, joka sijaitsi Bulevardilla. Sammutust\u00f6iss\u00e4 ei kiirehditty. Nyky\u00e4\u00e4n paikalla on virastotalo.<\/span><\/figcaption><\/figure>\nMit\u00e4\u00e4n Hampurin tai K\u00f6lnin kaltaista tuhoa ensimm\u00e4inen suurpommitus ei kuitenkaan aiheuttanut. Ylivoimainen enemmist\u00f6 pommeista tippui kaupungin ulkopuolelle tai mereen. Kaksi seuraavaa pommitusta eiv\u00e4t onnistuneet senk\u00e4\u00e4n vertaa, sill\u00e4 yll\u00e4tysmomentti oli k\u00e4ytetty ja ilmatorjunta paremmassa valmiudessa.<\/p>\n
\u2013 Jos kaikki pommit olisivat osuneet kohteisiinsa, Helsingin keskusta olisi tuhoutunut t\u00e4ysin. Tuhansia olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti saanut surmansa. Nyt vain 4-5 prosenttia pommeista osui maaliin, Jalovaara sanoo.<\/p>\n
M\u00e4\u00e4r\u00e4 kuulostaa niin pienelle, ett\u00e4 se vaikuttaa suorastaan ihmeelt\u00e4. Miten on mahdollista, ett\u00e4 19 pommia kahdestakymmenest\u00e4 ei osu Helsingin kokoiseen maaliin?<\/p>\n
Jalovaara muistuttaa, ett\u00e4 lent\u00e4minen oli 80 vuotta sitten vallan toisenlaista kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Toisin kuin Briteill\u00e4, ven\u00e4l\u00e4iskoneissa ei esimerkiksi ollut tutkia, joiden avulla olisi voinut suunnistaa. Lent\u00e4j\u00e4t valmistautuivat pommituksiin opettelemalla ulkoa Suomen etel\u00e4rannikon karttoja. Silti eteneminen y\u00f6n pimeydess\u00e4 nelj\u00e4n kilometrin pommituskorkeudessa oli enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sattumanvaraista. Ei ollut lainkaan tavatonta, ett\u00e4 pommittajat erehtyiv\u00e4t kaupungeissa.<\/p>\n
\u2013 Kun piti pommittaa Turkua, muutama kone p\u00e4\u00e4tyi Tukholman ylle. Helsingin pommituksen aikana Neuvostoliiton koneita lenteli ties miss\u00e4, Lohjalla ja Lahdessa.<\/p>\n\n\n
\n
\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>Helsingin rautatieasema sai osuman ensimm\u00e4isen y\u00f6n pommituksissa. Nyky\u00e4\u00e4n it\u00e4siivess\u00e4 on hotelli.<\/span><\/figcaption><\/figure>\nNeuvostoliiton mukaan koneet hakivat toissijaisia maaleja, mutta Jalovaara ep\u00e4ilee niiden vain yksinkertaisesti harhautuneen.<\/p>\n
My\u00f6s kokemattomuus selitt\u00e4\u00e4 Neuvostoliiton n\u00e4k\u00f6kulmasta huonoa lopputulosta.<\/p>\n
\u2013 Kyseess\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun Neuvostoliitto pommitti sadoilla koneilla isoa kaupunkia. Oli taidonpuutetta.<\/p>\n
Jalovaaran mukaan Neuvostoliiton ilmavoimat ei p\u00e4rj\u00e4nnyt vertailussa Brittien tai Yhdysvaltain kanssa: sek\u00e4 kalusto, aseistus ett\u00e4 taito olivat heikompia.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\nAvaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Ilmatorjuntajoukkoja Postitalon katolla. Historioitsija Ville Jalovaaran mukaan tehokas ilmatorjunta pelasti Helsingin tuholta.<\/span> Kuva: Kapteeni Leo Veps\u00e4l\u00e4inen \/ SA-kuva<\/span><\/figcaption><\/figure>\nKokot, joita ei koskaan sytytetty<\/h2>\n Ville Jalovaaran mukaan t\u00e4rkein selitys Helsingin pelastumiseen oli kuitenkin tehokas ilmatorjunta. Helsinki\u00e4 l\u00e4hestyvien lentokoneiden eteen ammuttiin niin kutsuttua sulkutulta. Sen l\u00e4pi lent\u00e4minen olisi suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 merkinnyt koneen tuhoutumista.<\/p>\n
\u2013 Kaupungin p\u00e4\u00e4lle ammuttiin niin paljon kranaatteja, ettei sinne mielell\u00e4\u00e4n lent\u00e4nyt. Oli helpompaa viskata pommit v\u00e4h\u00e4n aikaisemmin ja l\u00e4hte\u00e4 takaisin.<\/p>\n
Sulkutulen tarkempaa ampumista juuri koneiden eteen helpottivat tutkat, joita oli saatu Saksalta hieman ennen suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alkua.<\/p>\nHistorioitsija Ville Jalovaara kertoo, miksi legenda kokkojen sytytt\u00e4misest\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa.<\/span><\/figcaption><\/figure>\nMutta ent\u00e4p\u00e4 jutun alussa kerrotun vale-kaupungin rooli ihmepelastumisessa? Poltettiinko Vuosaaressa kokkoja, jotka harhauttivat Neuvostoliiton pommittajia pudottamaan lastinsa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan?<\/p>\n
\u2013 Toisen pommituksen aikana oli valonheitinharhautusta. Ven\u00e4l\u00e4iset tekiv\u00e4t my\u00f6s itselleen harhautuksen: kun oli pient\u00e4 pilvipeitett\u00e4, niin ne tiputtivat pommeja samaan kohtaan Helsingin it\u00e4puolelle. Maastoon syttyi tulipaloja ja ne luulivat, ett\u00e4 kaupunki on siin\u00e4.<\/p>\n\n\n
\n
\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n
\n
<\/source> <\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>Katajanokka oli eniten k\u00e4rsineit\u00e4 alueita. Tuhoutuneen rakennuksen paikalla on jo toinen uusi talo.<\/span><\/figcaption><\/figure>\nKokot rakennettiin Jalovaaran mukaan vasta toisen pommitusy\u00f6n j\u00e4lkeen. Niit\u00e4 ei todenn\u00e4k\u00f6isesti kuitenkaan koskaan sytytetty.<\/p>\n
\u2013 Kokkoja tehtiin ja ne olivat valmiudessa. Sodan ajan l\u00e4hteist\u00e4 ei kuitenkaan l\u00f6ydy tietoa, ett\u00e4 k\u00e4sky\u00e4 niiden sytytt\u00e4misest\u00e4 olisi annettu. Sotap\u00e4iv\u00e4kirjat ja taisteluraportit ovat muuten hyvin tarkkoja, joten en usko ett\u00e4 se olisi j\u00e4\u00e4nyt kirjaamatta. Pikemminkin on viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kokot olivat mets\u00e4ss\u00e4 suurpommitusten j\u00e4lkeen, valmiudessa, jos uusia pommituksia tulisi.<\/p>\n
En\u00e4\u00e4 Neuvostoliitto ei kuitenkaan Helsinki\u00e4 pommittanut. Se ei ollut saavuttanut suurpommituksilla tavoitetta Suomen sotamoraalin lannistamisesta. Painopiste siirtyi j\u00e4lleen rintamalle ja neuvottelut erillisrauhasta saivat odottaa kes\u00e4n 1944 taistelujen lopputulosta.<\/p>\n
Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\nSaarisel\u00e4ll\u00e4 tapahtui vuonna 1943 surmaty\u00f6, jota Mika Waltari vertasi piispa Henrikin surmaan<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Legenda vale-Helsingist\u00e4, Vuosaaren pelloille synnytetyst\u00e4 – tai paremminkin sytytetyst\u00e4 – harhautuskaupungista, on yksi sitke\u00e4sti el\u00e4vist\u00e4 sodan aikaisista myyteist\u00e4. Tarina vaihtelee hieman kertojasta riippuen, mutta ydinviesti on se, ett\u00e4 Helsingin it\u00e4puolelle luotiin valojen ja h\u00e4m\u00e4ysammuntojen avulla valekaupunki, jota y\u00f6ll\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nneet Neuvostoliiton lentokoneet erehtyiv\u00e4t pommittamaan. N\u00e4in varsinainen kaupunki pelastui. Legenda liittyy Helsingin suurpommituksiin, joista on kulunut tasan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":267946,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/267945"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=267945"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/267945\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/267946"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=267945"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=267945"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=267945"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}