Taloustaantuman j\u00e4lkeinen kansantaloutemme tyk\u00e4styi, kun mets\u00e4teollisuuden p\u00e4\u00e4tuote sellu alkoi tahkota tulosta. T\u00e4h\u00e4n tyk\u00e4styiv\u00e4t my\u00f6s puuta kasvattavat mets\u00e4tilalliset.<\/p>\n

Selluloosaan pohjaa pakkauskartonki. Verkkokaupasta ostamme tavaraa et\u00e4n\u00e4. Tavaraa postitetaan eri puolilta maailmaa pakattuna kartonkiin.<\/p>\n

Jo nykyiset ja etenkin suunniteltavat uudet biotuotetehtaat tarvitsevat raaka-ainetta enemm\u00e4n kuin olemme aikaisemmin laskeneet. Markkinoiden nykytilanteessa selluteollisuus tarvitsee lis\u00e4\u00e4 kuidun raaka-ainetta.<\/p>\n

Samalla kun sellun ja kartongin kysynt\u00e4 nousevat, nousee my\u00f6s huoli luonnonmetsiemme riitt\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n

Voisimmeko tuottaa selluteollisuudelle vahvaa kuitua muustakin kuin m\u00e4nnyst\u00e4 ja kuusesta?<\/p>\n

Kuitu on kartonkivaiheessa mitaltaan milliluokkaa. Ei kuidun tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olla per\u00e4isin kymmenmetrisest\u00e4 harvennuspuusta.<\/p>\n

Kuitua saa my\u00f6s sopivista peltokasveista. Mahdollisia viljelt\u00e4vi\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n ainakin kaksi: ruokohelpi ja kuituhamppu.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset ruokohelvet viljeltiin Suomen pelloille kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1990. Ruokohelven kuidutukseen tehtiin hetimiten tehdassuunnitelma, nimelt\u00e4\u00e4n Peltosellu Oy. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapaj\u00e4rvi ja Oulu.<\/p>\n

Peltosellu tyss\u00e4si 2000-luvun vaihteessa. Rahoittajat eiv\u00e4t viel\u00e4 halunneet uudentyyppist\u00e4 hein\u00e4sellua mets\u00e4sellun kylki\u00e4iseksi.<\/p>\n

2020-luvun peltosellun lupaava ehdokas on kuituhamppu. Sen viljely on hallittu jo vuosikymmeni\u00e4 ellei vuosisatoja. Suomessa kuituhamppua voi kasvattaa napapiiri\u00e4 my\u00f6ten (kuva).<\/p>\n

EU:n peltokasvien luokittelussa kuituhampulla on etunsa juuri Pohjois-Suomessa. Tiukimman ajattelun mukaan ruoantuotannon pelloilla saa kasvattaa ainoastaan ruokaa, ei muuta biomassaa. Hamppu sopii t\u00e4m\u00e4n mukaan parhaiten pohjoiselle vy\u00f6hykkeelle, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vehn\u00e4n tuleentumisrajan taakse. Ja juuri siell\u00e4h\u00e4n uudet sellutehtaat hamuavat lis\u00e4\u00e4 kuitua.<\/p>\n

Sana hamppu voi jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n huolestuttaa. Nykyiset EU-sertifioidut hampun lajikkeet on kuitenkin t\u00e4sm\u00e4jalostettu kemialliselta koostumukseltaan niin, ett\u00e4 huumevaikutuksista ei tarvitse olla huolissaan.<\/p>\n

Hampun kuitu on lujaa. Vaikuttava meriitti l\u00f6ytyy purjelaivojen rahtiajalta. Vientitavaramme kulki kaksi- tai kolmimastoisilla Pohjanlahden purjelaivoilla. Kest\u00e4vin purjekangas valmistettiin hampun kuidusta.<\/p>\n

Maaseudullamme kasvaa luvallista, t\u00e4sm\u00e4jalostettua hamppua vajaat 2000 hehtaaria t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Siit\u00e4 \u00f6ljyhamppua on noin 1500 ja varsinaista kuituhamppua noin 400 hehtaaria.<\/p>\n

Terveellisten hampputuotteiden kysynt\u00e4 on kasvussa. Siemeni\u00e4 ja niist\u00e4 saatavaa \u00f6ljy\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n terveysvaikutusten vuoksi yh\u00e4 enemm\u00e4n. <\/p>\n

Kukintojensa ja siementens\u00e4 alapuolelle hamppu kasvattaa parimetrisen kuituvarren. Vahva kuituvarsi pohjaa vahvaan juuristoon, maaper\u00e4n kohenevaan hiilen nieluun. T\u00e4t\u00e4 seuraa hiiliviljelyn tutkimus.<\/p>\n

Kuituhampusta saatavan peltosellun tarve kasvaa, kun biotalous kehittyy uuteen suuntaansa. Uusien biotuotetehtaiden ei tarvitse j\u00e4\u00e4d\u00e4 raaka-aineen pulaan. Lis\u00e4\u00e4 kuidun raaka-ainetta l\u00f6ytyy.<\/p>\n<\/p>\n

Veli Pohjonen<\/i> <\/b>
Kuusamo<\/i> <\/b> <\/p>\n

<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

\n<\/p>\n