Suomen pahasti velkaantunut talous tarvitsee mittavampia toimia kuin aiemmin on ajateltu. Valtiovarainministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Juha Majanen<\/strong> on v\u00e4l\u00e4ytt\u00e4nyt, ett\u00e4 aiemmin sovitun kuuden miljardin euron lis\u00e4ksi tarvittaisiin jo kev\u00e4\u00e4n kehysriihess\u00e4 kolmen miljardin euron lis\u00e4sopeutukset.<\/p>\n Majasen mukaan on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s veronkiristyksiin joudutaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra<\/strong> (ps.) on aiemmin maininnut ruoan arvonlis\u00e4veron mahdollisena kohteena.<\/p>\n Tahtoa velkaantumisen torjumiseen l\u00f6ytyy SDP:st\u00e4kin. Puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman<\/strong> linjasi eilen<\/a> Verkkouutisille<\/em>, ett\u00e4 Suomea ei saa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 EU:n alij\u00e4\u00e4m\u00e4menettelyyn, joka uhkaa niit\u00e4 maita, joilla velan osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen katsotaan liian suureksi.<\/p>\n Kalevi Sorsa -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnanjohtaja, verotutkija Lauri Fin\u00e9r<\/strong> arvioi Verkkouutisille, miten mainittuun kolmen miljardin summaan voitaisi verotuksella p\u00e4\u00e4st\u00e4. Fin\u00e9r on ty\u00f6skennellyt muun muassa Verohallinnossa, valtiovarainministeri\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 SDP:n eduskuntaryhm\u00e4n veropoliittisen asiantuntijana.<\/p>\n Fin\u00e9r aloittaa, ett\u00e4 ensinn\u00e4kin el\u00e4m\u00e4 ja talous Suomessa pit\u00e4isi laittaa niihin raameihin, joita ilmastonmuutos ja ymp\u00e4rist\u00f6n tuhoutuminen, sek\u00e4 globaalilla tasolla kasvanut eriarvoisuus asettavat. N\u00e4m\u00e4 ehdot on Fin\u00e9rin mukaan otettava huomioon, kun halutaan luoda pitk\u00e4n aikav\u00e4lin hyvinvointia.<\/p>\n \u2013 Muutos kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja ekologiseen talouteen tulee tehd\u00e4 reilusti ja siten, ettei eriarvoisuus ainakaan kasvaisi.<\/p>\n \u2013 Meid\u00e4n on pakko investoida uusiin teknologioihin ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 huolta my\u00f6s julkisen talouden kest\u00e4vyydest\u00e4. V\u00e4\u00e4rist\u00e4 asioista ei saa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. Kest\u00e4vill\u00e4 investoinneilla pidet\u00e4\u00e4n huoli siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen kilpailukyky suhteessa Eurooppaan ja muuhun maailmaan s\u00e4ilyy.<\/p>\n Fin\u00e9rin mukaan \u201daika pitk\u00e4lle\u201d p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin jo veropohjaa tiivist\u00e4vill\u00e4 ja verov\u00e4lttely\u00e4 ehk\u00e4isevill\u00e4 toimilla, vaikkakaan ei mill\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isell\u00e4 muutoksella.<\/p>\n \u2013 Toimia pit\u00e4isi tehd\u00e4 tulo- ja p\u00e4\u00e4omaverotuksen reiluuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Verotetaan niit\u00e4 tuloja tiukemmin, mit\u00e4 nyt verotetaan muita kevyemmin, mik\u00e4 my\u00f6s tasapuolistaisi ja tasapainottaisi verotusta, Fin\u00e9r katsoo.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa erityisesti yritysverotuksessa olisi kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 esimerkkin\u00e4 on listaamattomien osakeyhti\u00f6iden verohuojennus.<\/p>\n \u2013 Siihen puuttumalla voisi saada satoja miljoonia euroja lis\u00e4\u00e4 verotuloja, riippuen miten uudistuksen toteuttaa.<\/p>\n \u2013 Toinen on monikansallisten yritysten voitonsiirto, johon onkin jo sill\u00e4 tavalla puututtu, ett\u00e4 tulee globaali minimivero.<\/p>\n Suuryrityksi\u00e4 koskevan minimiveron tarkoitus on ehk\u00e4ist\u00e4 voittojen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 matalan verotuksen maissa. Suomessa yhteis\u00f6verotuotot voisivat OECD:n arvion mukaan nousta minimiveron my\u00f6t\u00e4 noin kymmenen prosenttia, Helsingin Sanomat<\/em> kertoi tammikuussa.<\/p>\n My\u00f6s korkovoiton siirtoon vaikuttaminen korkov\u00e4hennysrajoitusta muuttamalla voisi my\u00f6s tuoda satoja miljoonia euroja verotuloja, Fin\u00e9r laskee.<\/p>\n H\u00e4n laittaisi listalle my\u00f6s sijoitussidonnaiset vakuutustuotteet.<\/p>\n \u2013 Eli n\u00e4m\u00e4 niin kutsutut vakuutuskuoret, joihin kertyvi\u00e4 tuloja kuten osinkoja ja myyntivoittoja ei veroteta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miss\u00e4\u00e4n vaiheessa, vaan sit\u00e4 pystyy lykk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n jopa loputtomiin. Finanssialan tilastojen mukaan suomalaisiin vakuutuskuoriin on sijoitettu yli 40 miljardia euroa. N\u00e4ihin voisi kohdentaa veroja jo ennen varojen nostoa kuoresta.<\/p>\n Perint\u00f6verossa on niin ik\u00e4\u00e4n Fin\u00e9rin mukaan joitakin aukkoja, etenkin liittyen yritysomaisuuden siirtoon, jotka tilkitsem\u00e4ll\u00e4 verotulojen lis\u00e4ys voisi olla satoja miljoonia euroja vuodessa. H\u00e4n viittaa Kalevi Sorsa -s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle viime syksyn\u00e4 tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 raporttiin perint\u00f6verosta<\/a>. Sen mukaan perint\u00f6- lahjaverosuunnittelussa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n muun muassa osakelahjoituksissa yritystoiminnan sukupolvenvaihdoshuojennusta, joskus my\u00f6s ulkomaille muuttoa.<\/p>\n \u2013 Verosuunnittelusta hy\u00f6tyv\u00e4t tilastojen mukaan eniten suuria miljoonaperint\u00f6j\u00e4 saavat. Hyv\u00e4 uutinen on, ett\u00e4 t\u00e4llainen veropohjan vuoto voidaan tukkia lakimuutoksilla, Fin\u00e9r totesi tuolloin.<\/p>\n Reilun vihre\u00e4n siirtym\u00e4n kannalta Fin\u00e9r puolestaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4isi katseen valmiste- ja haittaveroihin eli alkoholin, tupakan, polttoaineiden ja energian verotukseen. Niiden verokertym\u00e4 laskee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 automaattisesti, sill\u00e4 niit\u00e4 ei ole sidottu hintatasoon.<\/p>\n \u2013 Jos ne sidottaisiin indeksiin, vaalikaudessa lis\u00e4ys olisi 500-800 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Ruotsissa valmisteverot on laajasti sidottu indeksiin.<\/p>\n Fin\u00e9r huomauttaa, ett\u00e4 kokonaisveroaste Suomessa on laskemassa, mik\u00e4 johtuu ennen kaikkea siit\u00e4, ett\u00e4 veropohjaa on sidottu hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, jotka alenevat.<\/p>\n Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2022 noin 43 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja sen on ennakoitu laskevan 40 prosenttiin vuoteen 2027 menness\u00e4. Jos kokonaisveroaste pidett\u00e4isiin entisell\u00e4 tasollaan, sill\u00e4 pelastaisi Fin\u00e9rin mukaan jo paljon.<\/p>\n \u2013 Kolme miljardia euroa on alle puolet siit\u00e4, mit\u00e4 verokertym\u00e4n ennustetaan orgaanisesti laskevan, h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n Kohdistetaanko veromuutokset sitten ansiotulojen vai p\u00e4\u00e4omatulojen verottamiseen tai esimerkiksi ruoan arvonlis\u00e4veroon, on tietysti poliittisesti kiper\u00e4 valinta.<\/p>\n \u2013 Ei nykyisell\u00e4 hallituksella, eik\u00e4 edellisell\u00e4k\u00e4\u00e4n ole ollut hirve\u00e4sti haluja korottaa veroja, Fin\u00e9r toteaa.<\/p>\n \u2013 Itse en kannata arvonlis\u00e4veron korotusta, koska kulutusverona se kohdistuu eniten pienituloisiin, jotka muutenkin kuluttavat suuremman osan tuloistaan. Hallituksen leikkaukset ja inflaatio kohdistuvat heihin jo muutenkin.<\/p>\n \u2013 Suosisin veropohjia tiivist\u00e4vi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4omaveroihin liittyvi\u00e4 toimia ja valmisteverotuksen puolella haitalliseen kulutukseen kohdistuvia toimia. Esimerkiksi polttoaine- ja energiaverojen prosentteja viilaamalla voitaisiin vaikuttaa veroihin ja my\u00f6s vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n, sanoo Fin\u00e9r, jonka mukaan lentoverokin voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Kansanedustaja Sari Sarkomaa<\/strong> (kok.) esitti alkuviikosta sokeriveroa<\/a>, joka pit\u00e4isi h\u00e4nen mukaansa s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kansanterveydellisin syin.<\/p>\n \u2013 Varmasti on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 uusia terveysperusteisia veroja. Meill\u00e4h\u00e4n on aiemmin ollut aiemmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 makeisvero ja sokerisiin virvoitusjuomiin kohdistuu vero t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4, Fin\u00e9r kommentoi.<\/p>\n