<\/div>\n

Koronavitsauksen<\/span> karkaaminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi oli toissa kev\u00e4\u00e4n\u00e4 kaiken muun riesan lis\u00e4ksi maailmantalouden vuosikausiin pahin shokki.<\/span><\/p>\n

Koronakriisin leimahtaminen oli ensi alkuun pahanlainen isku my\u00f6s maailman finanssimarkkinoille, joilla koettiin vuoden 2020 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 lukuisissa eri varallisuuslajeissa toinen toistaan tylympi\u00e4 kurssilaskuja.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Esimerkiksi osakemarkkinoilla k\u00e4rsittiin koronakriisin alussa tavan mukaan monin verroin viel\u00e4 rajumpia kurssilaskuja kuin kriisist\u00e4 sittemmin koitui reaalitalouden menetyksi\u00e4.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Ensimm\u00e4isen koronakev\u00e4\u00e4n kurssilaskut merkitsiv\u00e4t laajahkoa finanssivarallisuuden arvon laskua \u2013 eli niiden ainakin laskennallista k\u00f6yhtymist\u00e4, jotka omistavat p\u00f6rssiosakkeiden ja muunlaisten arvopapereiden kaltaista finanssivarallisuutta.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Monin paikoin my\u00f6s asunto- ja kiinteist\u00f6markkinat meniv\u00e4t koronashokin takia ainakin joksikin aikaa pois tolaltaan, jolloin kaupank\u00e4ynti joko supistui tai lakkasi ja sit\u00e4 my\u00f6ten hinnatkin laskivat.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Joka tapauksessa kev\u00e4t 2020 oli pelottava talouskokemus muun kansan ohella my\u00f6s varallisuutta omistavalle kansanosalle.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Mutta koronakriisin ensishokki meni finanssimarkkinoilla ohi melkein yht\u00e4 nopeasti kuin kriisi oli iskenyt \u2013 ja sen j\u00e4lkeen finanssivarallisuuden ja kiinte\u00e4nkin mammonan arvo on paisunut likimain yht\u00e4 soittoa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Kaiken kansan reaalitalous on vasta hiljakkoin toipunut kriisi\u00e4 edelt\u00e4viin voimiinsa \u2013 ja iso osa talouden toimialoista on yh\u00e4 uusien korona-aaltojen takia alituisessa ep\u00e4varmuudessa tai kiinni.<\/span><\/p>\n

\n
\u201d<\/div>\n
Monenlainen mammona on nyt arvokkaampaa kuin milloinkaan.<\/div>\n<\/blockquote>\n
Toista on finanssitaloudessa, sill\u00e4 moni varallisuuslaji ja monenlainen mammona on nyt arvokkaampaa kuin milloinkaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ennest\u00e4\u00e4nkin varakkaimmat ovat t\u00e4m\u00e4n kriisin mittaan vaurastuneet entist\u00e4kin varakkaammiksi \u2013 ja ett\u00e4 varallisuuserot ovat paisuneet entist\u00e4 suuremmiksi.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Finanssitalous sai eniten ensiapua<\/span><\/h3>\n
Talouden k\u00e4\u00e4nne koitti varsin pian koronakriisin leimahdettua, mutta ei suinkaan itsest\u00e4\u00e4n, vaan siksi, ett\u00e4 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4ntisen maailman hallituksia ja keskuspankkeja pani vireille mittavia talous- ja rahapolitiikan elvytystoimia.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Toistaiseksi valtioiden ja keskuspankkien elvytysohjelmat ovatkin suuresti helpottaneet kansantalouksien koronahaasteita ja edist\u00e4neet talouden toipumista koronataantumasta uuteen kasvuun.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Samat hallitusten ja keskuspankkien elvytystoimet ovat viel\u00e4 enemm\u00e4n edist\u00e4neet ennest\u00e4\u00e4n varakkaimman v\u00e4hemmist\u00f6n vaurastumista kuin elvytt\u00e4neet kaiken kansan tuloja ja taloutta.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Suoraviivaisimmin finanssitaloutta on elvytt\u00e4nyt keskuspankkien monipuolinen ja ennen kaikkea mammuttimittainen rahaelvytys, sill\u00e4 se on merkinnyt tuhansien miljardien eurojen ja dollareiden sun muiden valuuttojen pumppaamista ensisijaisesti juuri finanssitalouteen.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Pieni joukko maailman suurimpia keskuspankkeja on parin viime vuoden kuluessa pumpannut finanssitalouden rattaisiin yhteens\u00e4 yli kymmenen tuhannen miljardin Yhdysvaltain dollarin veroisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n uunituoretta rahaa.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Rahaelvytyksenkin julki lausuttu tavoite on toki ollut koko kansan reaalitalouden eik\u00e4 vain finanssitalouden elvytt\u00e4minen. Silti ensi alkuun juuri finanssij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n suunnatut tukimiljardit ovat saaneet eniten elvytysvaikutusta aikaan juuri finanssitaloudessa.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Koko kansantalouteen finanssimarkkinoilta heijastelleet kasvuvaikutukset ovat olleet vaatimattomia sen rinnalla, kuinka suuria kurssinousuja ja kuinka hurjia varallisuusarvojen nousuja ja enn\u00e4tyksi\u00e4 finanssitaloudessa on koettu.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Varallisuutta on paljon mutta harvoilla<\/span><\/h3>\n
Varallisuuden karttumista voi ihailla tai paheksua \u2013 tai sit\u00e4 voi h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4 ilman puolesta tai vastaan asettumista. Joka tapauksessa kysymys on koronakriisin kuluessa voimistuneesta talouden ilmi\u00f6st\u00e4 ja talouden tosiseikasta.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/div>\n
Varallisuuden karttumista voi ihailla tai paheksua \u2013 tai sit\u00e4 voi h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4 ilman puolesta tai vastaan asettumista.<\/div>\n<\/blockquote>\n
Jos maailman varallisuuden kovaa karttumista koronakriisinkin kuluessa haluaa tarkastella l\u00e4hinn\u00e4 suotuisana ja innostavana talousilmi\u00f6n\u00e4, aiheeseen voi tutustua sveitsil\u00e4ispankki Credit Suissen laatiman maailman <\/span>varallisuusraportin<\/a> avulla.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Jos taas haluaa avata silm\u00e4ns\u00e4 varallisuuden kovatahtisen karttumisen lis\u00e4ksi varallisuuden kasautumisen puntaroinnille, aihetta voi l\u00e4hesty\u00e4 Pariisin kauppakorkeakoulun taloudellista ep\u00e4tasa-arvoa tutkivan laitoksen laatiman maailman ep\u00e4tasa-arvo <\/span>-raportin<\/a> avulla.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Sveitsil\u00e4ispankin raportin p\u00e4\u00e4osin innostunutta k\u00e4sittelytapaa selitt\u00e4nee se, ett\u00e4 maailman varakkaimpien kansalaisten ja n\u00e4iden sijoitusyhti\u00f6idens\u00e4 varallisuuden hoitaminen on kyseiselle pankille keskeisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 liiketoimintaa.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Rikkaiden rikastuminen merkitsee pankille onnistumista ja yh\u00e4 uusia liiketoimintamahdollisuuksia eik\u00e4 poliittista haastetta saati yhteiskunnallista ongelmaa.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Taloustutkijoiden kriittinen k\u00e4sittelytapa taas selittynee sill\u00e4, ett\u00e4 he tarkastelevat varallisuuden ja varallisuuserojen kasvua yhteiskunnallisina eiv\u00e4tk\u00e4 vain taloudellisina ilmi\u00f6in\u00e4.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Ainakin taloudellisen tasa-arvon ja sen puutteen tutkijoille varallisuuden kasautuminen ja varallisuuserojen paisuminen merkitsev\u00e4t yh\u00e4 ajankohtaisemman tutkimusaiheen lis\u00e4ksi ilmiselv\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista ep\u00e4kohtaa ja poliittista riski\u00e4.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Meille muille luontunee tasapainoinen annos kumpaakin l\u00e4hestymistapaa.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Suhteellisen tasa-arvoisen varakas<\/span><\/h3>\n
Suomalaisittain on tavallaan levollista havaita, ett\u00e4 Suomi on samaan aikaan yksi maailman vauraimmista ja yksi maailman taloudellisesti tasa-arvoisimmista maista.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jompaakumpaa ”tavoitetta” tarkastelemalla l\u00f6ytyy toki muita maita, jotka ovat joko vauraampia tai tasa-arvoisempia kuin Suomi, mutta harva maa panee paremmaksi kummallakin mittarilla samaan aikaan.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n varallisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vertailemalla \u2013 ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomeakin rikkaampiin maihin keskittym\u00e4ll\u00e4 \u2013 voi toki p\u00e4\u00e4ty\u00e4 murehtimaan Suomen suhteellista k\u00f6yhyytt\u00e4kin, mutta muita kadehtimalla tuskin syntyy mielekk\u00e4it\u00e4 talouspoliittisia oivalluksia.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Joidenkin muiden maiden ja kansojen rikkauksia kadehtiessa voi helposti unohtua esimeriksi se, ett\u00e4 ainakin Credit Suissen varallisuusvertailun luvut koskevat p\u00e4\u00e4osin yksityist\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 julkista saati kansallista varallisuutta.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Esimerkiksi Ruotsissa on joukko paljon rikkaampia henkil\u00f6it\u00e4 ja perheit\u00e4 kuin varakkaimmatkaan suomalaiset, mutta Ruotsinkin raharikkaiden varallisuus on heid\u00e4n yksityisomaisuuttaan eik\u00e4 suinkaan Ruotsin valtion tai kansakunnan kansallisomaisuutta.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Samoin Saksan ja Ranskan kansalaiset ovat keskim\u00e4\u00e4rin paljon varakkaampia kuin suomalaiset, mutta kummassakin maassa on my\u00f6s verrattomasti enemm\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yvi\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4 kuin Suomessa.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Varallisuustilastojen karkeat keskiarvot eiv\u00e4t kerro juuri mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyllist\u00e4 \u2013 varsinkaan, ellei niit\u00e4 t\u00e4ydennet\u00e4 varallisuuden jakautumista kuvaavilla tiedoilla.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/div>\n
Varallisuustilastojen karkeat keskiarvot eiv\u00e4t kerro juuri mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/div>\n<\/blockquote>\n
Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4kin on monin verroin runsaammin miljard\u00f6\u00f6rej\u00e4 kuin Suomessa, mutta liki rajattomien tuloerojen ja taloudellisen eriarvoisuuden maa on silti miss\u00e4 tahansa tasapainoisessa varallisuustarkastelussa kiistatta ankeampi paikka kuin Suomi.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Vaurastumisen kynnys kohonnut<\/span><\/h3>\n
Suomalaistenkin omistaman finanssi- ja asuntovarallisuuden arvo on koronakriisin kuluessa kasvanut, mutta meill\u00e4 julkisen talouden tulonsiirrot ja toimet ovat jonkin verran hillinneet varallisuuserojen kasvamista.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Silti suhteellisen maltillisten tulo- ja varallisuuserojen Suomessakin juuri finanssi- ja asuntovarallisuuden yleist\u00e4 talouskehityst\u00e4 nopeampi ja vahvempi toipuminen voimistanee varallisuuserojen kasvua.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
N\u00e4in k\u00e4y siksi, ett\u00e4 varallisuusarvojen kohoaminen on suomeksi sanottuna merkinnyt esimerkiksi asuntojen ja arvopapereiden voimakasta kallistumista. T\u00e4m\u00e4 on koronakriisin kuluessa korostunut, sill\u00e4 \u201duutta\u201d varallisuutta on syntynyt eniten juuri vanhan varallisuuden hintojen nousun synnytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 paperivarallisuutena.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Se taas on merkinnyt esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 harvemmalla keski- ja pienituloisella on varaa hankkia edes ensimm\u00e4ist\u00e4 asuntoa saati perustaa arvopaperisalkkua pelkkien ansiotulojen varassa ilman turvautumista vuosi vuodelta yh\u00e4 raskaampaan velkarahoitukseen.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
N\u00e4in on k\u00e4ynyt monessa muussa l\u00e4nsimaassa Suomeakin selvemmin, mutta Suomikaan ei ole t\u00e4ysin v\u00e4lttynyt t\u00e4lt\u00e4 varallisuuden kasautumista voimistavalta kierteelt\u00e4.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Makron ja mikron eroihin kuuluu esimerkiksi se, ett\u00e4 komea ja korskea varallisuuden kasvun kokonaiskuva on koronavuosien mittaan syntynyt osittain varsin ankeista yksityiskohdista.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/div>\n
Suomikaan ei ole t\u00e4ysin v\u00e4lttynyt t\u00e4lt\u00e4 varallisuuden kasautumista voimistavalta kierteelt\u00e4.<\/div>\n<\/blockquote>\n
Keskuspankkien rahaelvytys on osittain voimistanut t\u00e4t\u00e4, kun niiden toimet ovat suorilla ja ep\u00e4suorilla vaikutuksillaan kasvattaneet ennest\u00e4\u00e4n varakkaimpien varallisuuden arvoa \u2013 ja samalla kohottaneet kaikkien niiden vaurastumisen kynnyst\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet ennest\u00e4\u00e4n varakkaita.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Nyt varallisuuden kartuttamisen alkuun (ilman varallisuuden perimist\u00e4) p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen on otettava rutkasti runsaammin velkaa \u2013 ja velkaan liittyv\u00e4\u00e4 riski\u00e4 \u2013 kuin ennen koronakriisi\u00e4 oli tarpeen ottaa.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Korkojen mataluus pit\u00e4\u00e4 toki velkarahoituksen kynnyst\u00e4 matalana. Mutta samalla se voimistaa ennest\u00e4\u00e4n varattomien velkaantumista, ja samalla keski- ja pienituloiset osaltaan velkaantumalla yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ja voimistavat ennest\u00e4\u00e4n varakkaiden vaurastumista.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Jos kehnosti k\u00e4y, koronakriisin j\u00e4lkihoito voi viel\u00e4 kasvattaa varallisuuserojen levi\u00e4mist\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Julkinen velka vedenjakajalla<\/span><\/h3>\n
Yksi koronakriisin ja -elvytyksen seurauksista on julkisen talouden velkaantuminen. Julkisen talouden tulonsiirrot ja tukitoimet ovat Suomessakin merkinneet suuria julkisen talouden alij\u00e4\u00e4mi\u00e4 ja valtion velkaantumista.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Julkinen velkaantuminen ei ole kuitenkaan talouden toipumisesta ja varallisuusarvojenkin kohoamisesta t\u00e4ysin erillinen ilmi\u00f6, vaan p\u00e4invastoin talous on toipunut ja varallisuusarvot kohonneet pitk\u00e4lti juuri julkisen velkaantumisen ansiosta.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Vaikka keskuspankkien rahaelvytys on vahvistanut finanssimarkkinoita suoremmin kuin valtioiden elvytystoimet, eiv\u00e4t rahaelvytyksen keinot olisi yksist\u00e4\u00e4n saaneet taloutta elpym\u00e4\u00e4n. Siihen tarvittiin julkisen talouden suoria toimia \u2013 ja sit\u00e4 my\u00f6ten my\u00f6s julkisia alij\u00e4\u00e4mi\u00e4 ja velkaantumista.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
T\u00e4m\u00e4 julkisten alij\u00e4\u00e4mien ja talouden toipumisen \u2013 ja my\u00f6s varallisuusarvojen karttumisen \u2013 yhteys unohtuu yleens\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n talouskriisin akuuttia torjuntavaihetta seuraavien vaalien l\u00e4hestyess\u00e4.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Viimeist\u00e4\u00e4n silloin riski kasvaa, ett\u00e4 akuutin kriisin aikaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi tunnustetut ja varallisuusarvojakin tukeneet toimet tulkitaankin alij\u00e4\u00e4m\u00e4tuhlaukseksi.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Samalla riski kasvaa, ett\u00e4 ”velaksi el\u00e4misen” tilalle aletaan taas tarjota ”vastuullista talouskuria” vy\u00f6nkiristyksineen niin kuin k\u00e4vi viime vuosikymmenen eurokriisiss\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
Talouspolitiikan niin sanottu kurinpalautus tarkoitti viime kriisin ”j\u00e4lkihoidossa” esimerkiksi julkisten koulutus- ja tutkimusmenojen suhteellisen tuntuvia leikkauksia ja muunlaisia menoleikkauksia sek\u00e4 veronkorotuksia.<\/span><\/p>\n
Noiden talouspoliittisten valintojen seurauksiin kuuluivat muun muassa tulo- ja varallisuuserojen kasvaminen \u2013 ja koko kansantalouden kasvuvoiman ja -n\u00e4kymien heikkeneminen.<\/span><\/p>\n<\/section>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> is.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Koronavitsauksen karkaaminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi oli toissa kev\u00e4\u00e4n\u00e4 kaiken muun riesan lis\u00e4ksi maailmantalouden vuosikausiin pahin shokki. Koronakriisin leimahtaminen oli ensi alkuun pahanlainen isku my\u00f6s maailman finanssimarkkinoille, joilla koettiin vuoden 2020 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 lukuisissa eri varallisuuslajeissa toinen toistaan tylympi\u00e4 kurssilaskuja. Esimerkiksi osakemarkkinoilla k\u00e4rsittiin koronakriisin alussa tavan mukaan monin verroin viel\u00e4 rajumpia kurssilaskuja kuin kriisist\u00e4 sittemmin koitui reaalitalouden menetyksi\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":27156,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27155"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27155"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27155\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/27156"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}