Ky\u016bsh\u016bn saarella etel\u00e4isess\u00e4 Japanissa sijaitsi muutaman tuhannen asukkaan pieni kyl\u00e4 nimelt\u00e4 \u014cyama, joka tunnettiin luumuista ja kastanjoista. \u014cyama liitettiin osaksi l\u00e4heist\u00e4 Hitan kaupunkia 2000-luvun alussa.<\/p>\n

Yhdelle kyl\u00e4n luumufarmeista syntyi vuoden 1986 elokuussa poika, Hajime. Poikaa kiehtoivat \u014cyaman ja Hitan ymp\u00e4rill\u00e4 tuhansiin metreihin kohoavat vuoret.<\/p>\n

Ne olivat kuin muuri.<\/p>\n

Mielikuvitus laukkasi. Mit\u00e4 vuorten takana oikein voisi olla? Hirvi\u00f6it\u00e4?<\/p>\n

Teini-i\u00e4ss\u00e4 Hajime sai kotikaupungistaan tarpeekseen. H\u00e4n halusi muutosta, eik\u00e4 se tapahtuisi ilman seikkailua.<\/p>\n

Vuorten toiselta puolelta l\u00f6ytyi hirvi\u00f6iden sijaan unelma: ollapa manga-artisti, sarjakuvataiteilija. Niinp\u00e4 Hajime piirsi, piirsi ja piirsi. Kilpailu oli kuitenkin kovaa. Julkaisijat pitiv\u00e4t h\u00e4nen tarinastaan, mutta piirrokset olivat liian heikkoja.<\/p>\n

Poika ei luovuttanut. Vuonna 2009 unelma toteutui, ja h\u00e4nen luomaansa mangaa alettiin julkaista.<\/p>\n

Hajime eli Hajime Isayama<\/strong> on Attack on Titanin<\/em> luoja. Vuonna 2021 p\u00e4\u00e4ttynytt\u00e4 sarjakuvaa on myyty yli sata miljoonaa kappaletta, ja siihen perustuu hyvin tiukasti \u2013 l\u00e4hes yksi yhteen \u2013 my\u00f6s tv-animaatio. T\u00e4m\u00e4n jutun mustavalkoiset kuvat ovat sarjakuvasta.<\/p>\n

Isayaman titaanit ovat hirveit\u00e4 luomuksia. Niiden kasvot ja alastomat vartalot ovat poikkeuksetta ep\u00e4sopusuhtaiset. Jotkut l\u00f6ntyst\u00e4v\u00e4t, yhdet harppovat k\u00e4det heiluen, toiset juoksevat nelinkontin kuin kissael\u00e4imet.<\/p>\n

Kamaluuden kruunaa valtava suu, joka on usein v\u00e4\u00e4ntynyt onttoon hymyyn.<\/p>\n

Miksi titaanit ovat niin kamalia?<\/p>\n

Oudon laakson teorian (englanniksi uncanny valley theory<\/em>) kehitti 1970-luvulla japanilainen Masahiro Mori<\/strong>. Sen mukaan, kun robotista, nukesta tai vaikkapa el\u00e4imest\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ihmism\u00e4inen, ihmiset suhtautuvat olentoon aluksi my\u00f6nteisesti. Jossain vaiheessa saavutetaan kuitenkin piste, jossa suhtautuminen hahmoon muuttuu yll\u00e4tt\u00e4en torjuvaksi.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kauhussa ymp\u00e4ri maailman. Esimerkiksi Se-elokuvien (It<\/em>) nimipahis ottaa Pennywise-klovnin muodon, jonka piirteet ovat ihmism\u00e4iset, mutta jokin tuntuu olevan selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti vialla. Internetin sy\u00f6vereiss\u00e4 syntyi yliluonnollinen Slender Man<\/em> -hahmo, jonka pitk\u00e4t raajat ja kasvottomuus tekev\u00e4t olennosta kylm\u00e4\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

Attack on Titanin<\/em> maailmassa titaaneista ei tiedet\u00e4 paljoa. Ne sy\u00f6v\u00e4t ihmislihaa, vaikka saavat energiansa ilmeisesti auringonvalosta.<\/p>\n

Vihollisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tuntuu olevan mahdotonta k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 turhauttaa sarjan ihmisi\u00e4 kaikkein eniten. Isayama vertaa sarjan ihmisten suhtautumista titaaneihin arkiseen ilmi\u00f6\u00f6n: siihen, kuinka hankalaa selv\u00e4n henkil\u00f6n on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sellaista, joka on tuhdissa humalassa.<\/p>\n

Kun vihollisen kanssa ei voi solmia rauhaa, sit\u00e4 vastaan on taisteltava.<\/p>\n

Valitettavasti titaanien pys\u00e4ytt\u00e4minen on osoittautunut ihmisille l\u00e4hes mahdottomaksi. Olentojen ainoa heikko kohta on kaistale ihoa niskassa. Jos sit\u00e4 ei tuhoa, titaani kykenee luomaan ruumiinsa uudelleen.<\/p>\n

Siksi ihmiskunta on perustanut armeijan.<\/p>\n

10-vuotias Eren Jaeger haluaa sotilaaksi hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n vannoo ettei lep\u00e4\u00e4, ennen kuin on h\u00e4vitt\u00e4nyt titaanit ja kostanut \u00e4itins\u00e4 kuoleman.<\/p>\n

Sodan hinta<\/h3>\n

Attack on Titan<\/em> ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n fantasiamysteeri, vaan my\u00f6s sotakuvaus.<\/p>\n

Muurien ja kylien tuhoutuminen tekee tuhansista kodittomia pakolaisia. Ruokaa ja tilaa ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 kaikille, mik\u00e4 johtaa levottomuuksiin.<\/p>\n

Eren Jaeger liittyy lapsuudenyst\u00e4viens\u00e4 Mikasa Ackermanin ja Armin Arlertin kanssa kadettikouluun heti, kun se on mahdollista. Kolmikko haluaa oppia taistelemaan titaaneja vastaan. He haaveilivat jo lapsina muurien takaisesta maailmasta.<\/p>\n

Armeijassa on kolme jaostoa. Sotilaspoliisi palvelee yl\u00e4luokkaa, vartiorykmentti huolehtii tavallisesta kansasta. Muurien taakse teht\u00e4v\u00e4t hengenvaaralliset tutkimusretket ovat tiedustelujoukkojen vastuulla.<\/p>\n

Koulutus on rankka. Kurssin l\u00e4p\u00e4isee muutama sata, ja heist\u00e4 vain kymmenen parasta saa liitty\u00e4 sotilaspoliisiin.<\/p>\n

Se on usein teht\u00e4vist\u00e4 suosituin: ty\u00f6 takaa hyv\u00e4n elintason ja turvalliset teht\u00e4v\u00e4t kaukana taistelun etulinjoilta. Tiedustelu puolestaan merkitsee monille nopeaa ja varmaa kuolemaa.<\/p>\n

Eren Jaeger saisi paikan sotilaspoliisista, muttei n\u00e4e kuin yhden vaihtoehdon. H\u00e4n haluaa tappaa titaaneja, joten turvallinen el\u00e4m\u00e4 kaupungissa ei tule kuuloonkaan.<\/p>\n

Eren valitsee tiedustelun, ja lopulta l\u00e4hes koko kurssin k\u00e4rki p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 seurata ylpe\u00e4n ja kovap\u00e4isen pojan esimerkki\u00e4. He ajattelevat ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu, jos parhaat sotilaat l\u00e4htev\u00e4t jo nuorina viett\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhallisia el\u00e4kep\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n

Attack on Titan<\/em> v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sodan raadollisuuden ja menetyksen tuskan.<\/p>\n

Kun vastustajaa ei tunne, ei voi tiet\u00e4\u00e4, voiko sit\u00e4 edes p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 jos titaaneja on loputtomiin?<\/p>\n

Ep\u00e4toivoisessa tilanteessa pieninkin er\u00e4voitto on iso, oli kyseess\u00e4 sitten muurin aukkojen paikkaaminen tai tiedonmurunen titaanien alkuper\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Sotilaita lakoaa kuin k\u00e4rp\u00e4si\u00e4, tappiot seuraavat toisiaan. Joukot uskottelevat itselleen, ettei yht\u00e4\u00e4n henke\u00e4 ole heitetty hukkaan \u2013 ett\u00e4 jokainen kuollut antoi syd\u00e4mens\u00e4 pident\u00e4\u00e4kseen ihmiskunnan joutsenlaulua edes pienell\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n

Muiden uhraukset on helppo ottaa itsest\u00e4\u00e4nselvyyksin\u00e4, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4. Mutta yht\u00e4kki\u00e4, kun pit\u00e4isi kuolla itse, totuus l\u00e4v\u00e4ht\u00e4\u00e4 vasten kasvoja. Jokainen kaatunut sotilas haluaisi n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4 poikkeuksellisena sankarina, mutta nyt heit\u00e4 ei muista en\u00e4\u00e4 kukaan.<\/p>\n

Hy\u00f6dytt\u00f6myyden ja merkityksett\u00f6myyden teema on tuttu sotaa kritisoivassa taiteessa. Erich Maria Remarquen<\/strong> L\u00e4nsirintamalta ei mit\u00e4\u00e4n uutta<\/em> -klassikossa Paul B\u00e4umer todistaa kerta toisensa j\u00e4lkeen, kun h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kuolevat.<\/p>\n

Lopulta, kun B\u00e4umer kuolee itse, etulinjan raportissa todetaan lakonisesti seuraavaa: rintamalla ei ole tapahtunut mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Remarquen klassikko on hieno, mutta Attack on Titanin<\/em> kaltainen fantasiateos voi olla viel\u00e4kin vaikuttavampi. Siin\u00e4 miss\u00e4 tiukasti tositapahtumiin ja sotahistoriaan perustuvat kertomukset ovat jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ennalta-arvattavia, fantasian rajat asettaa vain luojansa mielikuvitus.<\/p>\n

Vapaus<\/h3>\n

Attack on Titan<\/em> ei ala dramaattisella musiikilla ja hirvitt\u00e4vill\u00e4 titaaneilla, vaan hiljaisuudella. Kuvassa lent\u00e4\u00e4 kaksi lintua.<\/p>\n

Lintuja kuvataan sarjassa runsaasti my\u00f6hemminkin. Se ei ole sattumaa \u2013 lintu on yksi universaaleista vapauden symboleista, ja jos Attack on Titanista<\/em> pit\u00e4isi osoittaa yksi teema, se olisi vapaus.<\/p>\n

Ihmiskunta on kuin h\u00e4kkiin suljettu lintu. Eren Jaeger haluaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 kahlitsevien muurien taa, mutta samanaikaisesti h\u00e4n on kostonhimonsa vanki.<\/p>\n

Sarjassa kuvataan, kuinka unelma voi kehitty\u00e4 pakkomielteeksi. Jalojenkin tavoitteiden takana piilee usein itsekk\u00e4it\u00e4 haluja.<\/p>\n

Attack on Titan<\/em> opettaa, ett\u00e4 pakkomielteist\u00e4 on v\u00e4lill\u00e4 pakko p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti. Joskus piinasta vapauttaa vasta kuolema.<\/p>\n

Attack on Titanin<\/em> hahmot ovat persoonallisia ja mieleenpainuvia. Siksi jokainen menetys tekee kipe\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sarjan maailma on herkk\u00e4 ja ep\u00e4vakaa. Erenin \u00e4idin kuolema heti alussa viestii surun olevan l\u00e4sn\u00e4 koko sarjan ajan.<\/p>\n

Isayama ja sarjan ohjaajat ovat ottaneet vapauden tehd\u00e4 ratkaisuja, jollaisia kerronnassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n harvoin.<\/p>\n

Yksi Attack on Titanin<\/em> suurimmista k\u00e4\u00e4nteist\u00e4 paljastetaan ihmeellisell\u00e4 tavalla: ik\u00e4\u00e4n kuin sivulauseessa siten, ett\u00e4 ohjelman kuva ja katsojan fokus ovat jo toisaalla.<\/p>\n

Ensireaktio on h\u00e4mmennys, ja leuat loksahtavat auki vasta tuokion prosessoinnin j\u00e4lkeen. Uskomatonta tunnelmaa vahvistaa se, ett\u00e4 sarjan hahmot reagoivat samalla tavalla kuin katsojakin.<\/p>\n

Attack on Titan<\/em> haastaa useaan otteeseen katsojan pohtimaan suhtautumistaan sarjan aiempiin tapahtumiin.<\/p>\n

T\u00e4llaista k\u00e4\u00e4nnett\u00e4 voidaan kutsua paradigman muutokseksi (paradigm shift<\/em>) tai peripeteiaksi. Peripeteian juuret ovat antiikin Kreikassa, ja se tarkoittaa draaman kaaren huippukohtaa keskeytt\u00e4v\u00e4\u00e4 paljastusta, joka k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 juonen kulun p\u00e4\u00e4laelleen. Filosofi Aristoteles<\/strong> uskoi peripeteian olevan paras tapa hallita yleis\u00f6n tunteita.<\/p>\n

Attack on Titanin<\/em> luonut Hajime Isayama onkin sanonut haluavansa, ett\u00e4 sarja satuttaa.<\/p>\n

Vaikka kamppailu voi sarjan hahmoille vaikuttaa toivottomalta, v\u00e4lill\u00e4 jopa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, se ei sit\u00e4 ole. Moni tarinan mysteereist\u00e4 ratkeaa askel kerrallaan, ja hiljalleen kaikki alkaa k\u00e4yd\u00e4 j\u00e4rkeen.<\/p>\n

Mangaversion lukeneet tiet\u00e4v\u00e4t jo, miten Attack on Titanin<\/em> matka p\u00e4\u00e4ttyy. Pian loppuratkaisu paljastuu pitk\u00e4n odotuksen j\u00e4lkeen my\u00f6s animen katsojille.<\/p>\n

Syrj\u00e4isen luumufarmin poika ylitti muurit ja kertoi maailmalle tarinan, joka j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Jutussa on k\u00e4ytetty l\u00e4hteen\u00e4 my\u00f6s Patrick Drazenin<\/strong> teosta ”Anime Explosion!: The What? Why? and Wow! of Japanese Animation” (2014). Voit keskustella jutusta 9.1. kello 23:een saakka.<\/em><\/p>\n