Miksi <\/span>kirjoittaa sarjasta, jota ei ole n\u00e4hnyt?<\/span><\/p>\n Se lienee sama asia kuin esitt\u00e4\u00e4 vahvoja n\u00e4kemyksi\u00e4 aikakaudesta, jota ei ole el\u00e4nyt.<\/span><\/p>\n En ole katsonut yht\u00e4\u00e4n jaksoa Ylen kehutusta ja puhutusta <\/span>Kylm\u00e4n sodan Suomesta<\/span>. En ole katsonut, koska olen traumatisoitunut. Olinhan siell\u00e4 min\u00e4kin, 1970-luvun suomettumisen lapsisoturina. Rintamalle en ehtinyt, koska synnyin vasta 1959.<\/span><\/p>\n Suurin osa ty\u00f6tovereistani on 1980-luvun lopulla tai 1990-luvulla syntynytt\u00e4 sukupolvea. Koen raskaaksi ja piinaavaksi, kun t\u00e4m\u00e4 \u201dkultainen nuoriso\u201d tulee \u00e4\u00e4ni v\u00e4p\u00e4tt\u00e4en kertomaan, kuinka synkk\u00e4\u00e4 aikaa 1970-luku oli.<\/span><\/p>\n Kuinka siell\u00e4 edettiin pime\u00e4ss\u00e4 ja r\u00e4hm\u00e4ll\u00e4\u00e4n kuin etanat, otsanahkaa rypistelem\u00e4ll\u00e4, ja harrastettiin suomettumista iltapuhteetkin kuin se olisi ollut joku Afrikan T\u00e4hden kaltainen tosi paheksuttava seurapeli.<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 kokemus auttoi minua ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 sotaveteraanit kokivat taistolaisnuorison. Ja harmittaahan sekin t\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 noilla kultaisilla nykynuorilla on paremmat bileet. Tai bileet ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n Neuvostoliitto kaatui raihnaisuuttaan 30 vuotta sitten. <\/span><\/p>\n Saimme naapuriksi keskoskaapissa r\u00e4pistelev\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n, sairastelevan lapsen, joka nyt uhmai\u00e4ss\u00e4 kyselee, mit\u00e4 tapahtui vanhempien perinn\u00f6lle? Satelliiteista viis, mutta kuka \u00e4iti-Ven\u00e4j\u00e4n rintamaat vei? Ja eik\u00f6 risti\u00e4isiss\u00e4 luvattu, ettei Nato laajene it\u00e4\u00e4n?<\/span><\/p>\n Neuvostoliiton<\/span> kaatumisen j\u00e4lkeen ei ole kulunut vuottakaan, ettei joku viaton valop\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00e4 suomettumisen olevan \u201dvaiettu aihe\u201d. Alati. Aina vaan. Miten voi 30 vuotta p\u00e4lp\u00e4tyst\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 kirkumiseksi yltyv\u00e4\u00e4 oman navan kaivelemista olla synonyymi vaikenemiselle?<\/span><\/p>\n Mist\u00e4<\/span> <\/span>kirjoitukseni kiihkeys? Onko minulla jotain salattavaa? Kaduttavaa?<\/span><\/p>\n Ei totisesti.<\/span><\/p>\n Oppikoulun ekalla luokalla osallistuin luontokerhon kurssille, jolla lukiolaiset yritt\u00e4v\u00e4t kertoa marxilaisesta ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelusta. Kaverini kanssa naureskelimme takapulpetissa. Opintopiiri kuihtui pois.<\/span><\/p>\n Kotona luin oikeistolaista <\/span>Uutta Suomea<\/span> ja noilla ev\u00e4ill\u00e4 yritin haastaa toisen kaverini vasemmistolaisia isovelji\u00e4. Mielest\u00e4ni Chilen vallankaappaus oli <\/span>Salvador Allenden<\/a> ihan oma syy. He hymyiliv\u00e4t ivallisesti. Se haavoitti.<\/span><\/p>\n Kouluneuvostovaaleissa riemuitsin, kun porvaririntama r\u00f6kitti yleisdemokraatit 3-1. Television vaalikeskusteluissa ihailin viilt\u00e4v\u00e4sti ivallista <\/span>Raimo Ilaskive\u00e4<\/a> (kok).<\/span><\/p>\n Luokkaretkill\u00e4 \u201dLenskiss\u00e4\u201d n\u00e4imme, kuinka asiat olivat. Me emme olleet r\u00e4hm\u00e4ll\u00e4\u00e4n, he olivat rempallaan. Ei Suomi ollut <\/span>N\u00e4in naapurissa<\/span> -ohjelman kiiltokuvan varassa. Jos joku oli, h\u00e4n vietti silloin muutenkin liikaa aikaa perunakuopassa.<\/span><\/p>\n Okei, koulussa ei k\u00e4yty l\u00e4pi Tali-Ihantaloita, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n korostettu Suomen olleen liitossa natsi-Saksan kanssa. Se piti itse hoksata, mik\u00e4 oli <\/span>Korkeaj\u00e4nnityksi\u00e4 <\/span>lukemalla vaikeaa, koska Battler Britton tiedettiin, <\/span>Lauri T\u00f6rni<\/a> ei.<\/span><\/p>\n Suomettunut Suomi ammensi kaksi k\u00e4sin anglosaksista populaarikulttuuria.<\/span><\/p>\n Nuoruuteni<\/span> oli kokoomuslainen, mutta suomettunut. Eiv\u00e4t ne sulkeneet pois toisiaan. Elettiin kylm\u00e4n sodan kylmint\u00e4 aikaa, mutta suomettumisen ansiosta nuoruuteni oli turvallinen. My\u00f6hemmin en osannut pel\u00e4t\u00e4 edes euro-ohjuksia. Tai ehk\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa tyt\u00f6t kiinnostivat enemm\u00e4n.<\/span><\/p>\n Ihanaa suomettajat, ihanaa!<\/span><\/p>\n Nytk\u00e4\u00e4n en pelk\u00e4isi niink\u00e4\u00e4n Ukrainan vuoksi, elleiv\u00e4t minua kauhistuttaisi kultaisen nuorison, atteharjanteiden ja alviina-alametsien, ja <\/span>Ville Niinist\u00f6n<\/a> kaltaisten keski-ik\u00e4isten turvallisuuspoliittiset n\u00e4kemykset.<\/span><\/p>\n Niinist\u00f6 ei ole en\u00e4\u00e4 kapaloissa, mutta tuntuu silti viattomalta ja suloisen vihre\u00e4lt\u00e4. Onneksi h\u00e4nell\u00e4 on harkitsevainen set\u00e4, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valta tuo ison vastuun. Kaduttaa, ett\u00e4 kerran varoitin \u00e4iti\u00e4ni \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4st\u00e4 h\u00e4nt\u00e4.<\/span><\/p>\n Kyp\u00e4r\u00e4p\u00e4inen Kokoomus on liperikaulainen natopuolue, vasemmistossa ja keskustassa on perinteellisesti analyyttista ajattelua. Kiinnostavaa ja huolestuttavaa on, miten historiattomat vihre\u00e4t ja vaistoilla el\u00e4v\u00e4t perussuomalaiset asemoituvat.<\/span><\/p>\n Jos<\/span> 1970-luvulla puhuttiin horisemiseen asti YYA-sopimuksesta, sen on viime aikoina korvannut liturgia Naton viidennest\u00e4 artiklasta.<\/span><\/p>\n Siin\u00e4 on yksi ero. YYA:n \u201dapua\u201d olisi tullut varmasti ja paljon, mutta my\u00f6s 5. artiklan apu pit\u00e4\u00e4 laittaa sitaatteihin, eri syyst\u00e4. Kun miettii globaalia maailmaa ja Yhdysvaltojen haasteita, isossa rytin\u00e4ss\u00e4 se \u201dapu\u201d tulisi olemaan k\u00e4denojennus. L\u00e4mmin l\u00e4ntinen k\u00e4si, jossa olisi ehk\u00e4 prikaatin verran pullanmuruja. <\/span><\/p>\n Kiit\u00e4n turvallisesta nuoruudesta <\/span>Urho Kekkosta<\/a> ja kaikkia niit\u00e4 poliitikkoja, jotka jaksoivat tai halusivat suomettua, velvollisuudesta tai pyrkyryydest\u00e4, ihan sama. Heit\u00e4 haukutaan my\u00f6t\u00e4juoksijoiksi ja hy\u00f6dyllisiksi idiooteiksi, mutta he juoksivat Suomen v\u00e4reiss\u00e4 ja olivat hy\u00f6dyllisi\u00e4 Suomelle luodessaan luottamusp\u00e4\u00e4omaa. <\/span><\/p>\n Hy\u00f6dyt\u00f6n idiootti olisi huonompi juttu. Sellaisia l\u00f6ytyy nyt Nato-porukasta.<\/span><\/p>\n YYA-sopimus<\/span> olisi erinomainen sopimus t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Oli nerokasta sopia, ett\u00e4 iso naapuri auttaa puolustamaan, jos l\u00e4nnest\u00e4 hy\u00f6k\u00e4t\u00e4\u00e4n Suomeen, kun tiedettiin varmuudella, ettei l\u00e4nnest\u00e4 kukaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Suomeen.<\/span><\/p>\n Mutta mill\u00e4 logiikalla kultainen nuoriso haluaa liittoutua kaukaisen l\u00e4nnen kanssa, kun it\u00e4isen l\u00e4hinaapurin ainoa syy hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 t\u00e4nne on Suomen mahdollinen liittoutuminen l\u00e4nnen kanssa. Jos siis alkaa rytist\u00e4.<\/span><\/p>\n Viimeksi Suomi liittoutui sotilaallisesti l\u00e4nnen kanssa 1941.<\/span><\/p>\n Saksassa on tiukat lait suhteessa natsismin perint\u00f6\u00f6n. Vaikka \u00e4idinis\u00e4ni oli viipurilainen ja sinne j\u00e4i kaikenlaista, olisin valmis s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n turvallisuuspoliittisen lain, joka kielt\u00e4\u00e4 vaatimasta Karjalaa takaisin. <\/span><\/p>\n Suomen tunnetut ongelmat 1930-luvun lopulla olivat perua liian hyv\u00e4st\u00e4 Tarton rauhansopimuksesta 1920. Ongelmaa viel\u00e4 \u00f6ljyttiin sen ajan kultaisen nuorison, Akateemisen Karjala-seuran, ryss\u00e4vihalla.<\/span><\/p>\n Ei ollut luottamusta.<\/span><\/p>\n 1970-luvulla<\/span> sodasta oli kulunut lyhyt aika. Sotaveteraanit johtivat Suomea ja tiesiv\u00e4t, mit\u00e4 sota on. Julmaa, ja siell\u00e4 kuollaan, suurin joukoin. Siksi Suomea johdettiin viisaasti. Ja ovelasti. Ja maa vaurastui.<\/span><\/p>\n YYA:ssa yst\u00e4vyys on sik\u00e4li harhaanjohtava sana, ett\u00e4 ennemmin kuin yst\u00e4vi\u00e4 olemme sukulaisia. Sukulaisia ei voi valita. Perhe on pahin, mutta sen kanssa on tultava toimeen. Ven\u00e4j\u00e4 tulee aina olemaan Suomen kyljess\u00e4, takana. Tuhannen kilometrin yhteinen raja on vetoketju. Kun se pidet\u00e4\u00e4n kiinni, kyyti ei muutu kylm\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n Vetoketju ei kest\u00e4 tempomista. Siksi pelk\u00e4\u00e4n nykyaikaa. Suomalaisven\u00e4l\u00e4isen avioparin kyps\u00e4n i\u00e4n v\u00e4h\u00e4n v\u00e4s\u00e4ht\u00e4neen yst\u00e4vyyspuheen on korvannut hunajainen flirttailu Naton suuntaan. Kuljetaan takki auki.<\/span><\/p>\n Kun vetoketjua taas tarvittaisiin, se voi olla rikki. Luottamus on mennyt. Kekkonen puhui aina luottamuksesta. Ja pysytt\u00e4ytymisest\u00e4 suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. <\/span><\/p>\n Ent\u00e4<\/span> Viro, kysyt\u00e4\u00e4n. Eik\u00f6 meill\u00e4 ole velvollisuus tukea virolaisia velji\u00e4mme? <\/span><\/p>\n Veljekset kuin ilvekset, on sanonta. Ilveksest\u00e4 tulee mieleen <\/span>Toomas Hendrik Ilves<\/a> ja siin\u00e4 on totinen mies, jonka mielenmaisemaan kannattaa pit\u00e4\u00e4 hajurako.<\/span><\/p>\n Suomen kokoisella maalla ei ole velvollisuutta ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 nokkaansa mihink\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 suurvallat ottavat vainua toisistaan. Ainakaan ilman EU-esiliinaa. Pandemian puhjettua n\u00e4htiin, ett\u00e4 viimeisell\u00e4 tuomiolla jokainen maa on itsek\u00e4s kuin perisynti.<\/span><\/p>\n Jos Nato on Virolle hyv\u00e4 ratkaisu, hyv\u00e4. <\/span><\/p>\n Mutta mihin Viro silloin tarvitsee Suomea? Kansallinen ja valtiollinen historiamme eroavat kuin y\u00f6 ja p\u00e4iv\u00e4. Harva tosin osaa kertoa miten, koska Suomessa harrastetaan vain viime sotien historiaa. Sotahistoriaa. <\/span>Tuntematon sotilas<\/span> opettaa sotaa, taustat j\u00e4\u00e4v\u00e4t tuntemattomiksi.<\/span><\/p>\n 1800-luvun<\/span> historia ei kiinnosta suomalaisia. Siit\u00e4 kirjoittavaa ja sortovuodet termin\u00e4 kyseenalaistavaa <\/span>Matti Klingea<\/a> kuuluu halveksia Ven\u00e4j\u00e4n my\u00f6t\u00e4juoksijana. Klingen synti on, ett\u00e4 h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 kertoa, ettei yksik\u00e4\u00e4n maa tee historiaansa yksin. Suomi on aina ollut osa Eurooppaa ja tavalla tai toisella osa suurpolitiikkaa. <\/span><\/p>\n Yritet\u00e4\u00e4n valita se tapa fiksusti. Kuten 1917 yll\u00e4tyssuhdanteessa.<\/span><\/p>\n Tali-Ihantalassa suomalaisia auttoivat valtavat siirtolohkareet. Niiden ei pid\u00e4 antaa peitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyvyytt\u00e4 tulevaisuuteen. Ven\u00e4j\u00e4 on ikuinen. <\/span>Putinista<\/a> aika j\u00e4tt\u00e4\u00e4, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Putinin ajasta. Enint\u00e4\u00e4n ajoittain.<\/span><\/p>\n Emme voi mit\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n ulkopolitiikkaan sis\u00e4\u00e4nrakennetulle vainoharhaisuudelle. Heill\u00e4 on traumansa ja niist\u00e4 siki\u00e4v\u00e4t intressins\u00e4. Mannervaltion trauma on syv\u00e4lle iskev\u00e4 valloitusarmeija. Sellaisten johtajista mainittakoon <\/span>Napoleon<\/a>, <\/span>Paavo Talvela<\/a> ja <\/span>Hitler<\/a> kenraaleineen. Kaksi p\u00e4\u00e4si melkein Moskovaan, yksi yli Petroskoin.<\/span><\/p>\n Kun puhe on Ukrainasta ja Naton it\u00e4laajenemisesta, kannattaa muistaa Kuuban kriisi vuonna 1962. Eik\u00e4 Yhdysvallat edes ollut suojaton mannervaltio. Se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 saari, yksityinen manner.<\/span><\/p>\n Kylm\u00e4n <\/span>sodan Suomi -sarjassa nostettiin esiin toisinajattelijat. Termi tuo mieleen sellaisen ajattelun, joka voi vied\u00e4 vapauden tai hengen. Tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 kultainen nuorisomme, ettei suomettunut Suomi ollut totalitaristinen yhteiskunta. Sanaa sai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaasti.<\/span><\/p>\n Toisinajattelijoiden ehdokkaana vuoden 1978 presidentinvaaleissa ollut <\/span>Ahti M. Salonen <\/a>sai vaivaiset kuusi valitsijamiest\u00e4. Vaalivilppi\u00e4 ei silti havaittu. Kuvittelen mieless\u00e4ni hallitusta, jossa olisivat istuneet <\/span>Kauko Kare<\/a>, <\/span>George C. Ehrnrooth<\/a>, <\/span>Veikko Vennamo<\/a>, <\/span>Kullervo Rainio<\/a> ja <\/span>Tuure Junnila<\/a>. Kauhistuttava ajatus.<\/span><\/p>\n Herrojen kutsuminen toisinajattelijoiksi on sik\u00e4li harhaanjohtavaa, ett\u00e4 aika moni muukin ajatteli samalla tavalla. Oikea termi olisi <\/span>\u00e4\u00e4neenajattelija<\/span>. <\/span><\/p>\n Olivatko<\/span> he rohkeampia kuin muut? Rohkeuden ja tyhmyyden v\u00e4linen ero on veteen piirretty viiva. Ajoitus ratkaisee, ei ajatus, eik\u00e4 j\u00e4lkiviisaus.<\/span><\/p>\n \u00c4\u00e4neenajattelija on kuin sukukutsujen naimaton t\u00e4ti, joka m\u00f6l\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julki kaiken, mit\u00e4 sylki suuhun tuo: arvostelee siskontytt\u00e4ren liian lyhytt\u00e4 hametta ja utelee, milloin nuori pari aikoo hankkia lapsia, kun eik\u00f6 jo olisi sen aika.<\/span><\/p>\n Muu katselevat keng\u00e4nk\u00e4rki\u00e4. Tulee my\u00f6s mieleen <\/span>Veikko Huovisen<\/a> novelli <\/span>Jutta Grahnin aviomiehest\u00e4<\/span>, miekkosesta, joka s\u00e4ngyn alta huuteli rouvasvieraille sukupuoliel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 tuhmia sanoja. Tuhman sanan voi korvata neuvostovastaisuuksilla.<\/span><\/p>\n \u00c4\u00e4neenajattelijat olivat vakavia ja hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavia ihmisi\u00e4, paitsi Vennamo, joka oli puhdasverinen opportunisti. Liika yksivakaisuus ei tee hyv\u00e4\u00e4 poliitikkoa, ei liioin liika opportunismi. Vakavan sijasta pit\u00e4\u00e4 olla vakaa, mutta tilannetajuinen.<\/span><\/p>\n Tunnustan<\/span>, ett\u00e4 min\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut nuhteeton. <\/span><\/p>\n Toukokuussa 1978 olimme luokkaretkell\u00e4 Hampurissa samaan aikaan kun puoluejohtaja ja presidentti <\/span>Leonid Breznev <\/a>vieraili kaupungissa. Sattuman oikusta liityin maolaisten mielenosoitukseen. Kun he ilmeisesti ep\u00e4iliv\u00e4t aatteeni syvyytt\u00e4 tai tilani vakautta eiv\u00e4tk\u00e4 suostuneet lainaamaan banderollia tai muutakaan tarpeistoa, kipaisin tavarataloon ostamaan vessaharjan.<\/span><\/p>\n Heilutin vessaharjaa, kun Breznev ajoi ohi. Se oli lapsellista ja t\u00e4ysin turhaa eik\u00e4 auttanut Suomen asiaa, mutta ei onneksi vahingoittanutkaan.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n